Sydney,, 27.11.96 (IPS) – Nobelin rauhanpalkinto annettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna itse asiassa kansan asialle. P\u00e4\u00e4t\u00f6s rohkaisee etsim\u00e4\u00e4n It\u00e4-Timorin konfliktiin oikeudenmukaista ja rauhanomaista ratkaisua. Alue on ollut yli 20 vuotta Indonesian armeijan miehitt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Palkinto tukee arvokkaalla tavalla it\u00e4timorilaisten asiaa, mutta emme silti kuvittele, ett\u00e4 tilanne muuttuu l\u00e4hiaikoina mainittavasti paremmaksi.<\/p>\n
Muutos etenee hitaasti, mutta se on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n, koska Indonesian demokraattinen liike voimistuu, It\u00e4-Timorin v\u00e4est\u00f6 tiedostaa maan todellisuuden aiempaa selke\u00e4mmin ja kansainv\u00e4linen paine lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n
Timorilaisten vaatimukset ovat niin kohtuullisia ja kaiken lis\u00e4ksi ilmaisia sek\u00e4 Indonesialle ett\u00e4 kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6lle, ett\u00e4 uskomme edistymisen p\u00e4\u00e4esteen olevan ylitett\u00e4viss\u00e4. Ongelmana on, ett\u00e4 Jakartan hallitus j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti kielt\u00e4ytyy konfliktin ratkaisemiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 keskusteluista.<\/p>\n
Emme pyyd\u00e4 Yhdysvaltoja emmek\u00e4 Euroopan unionia l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n YK:n lipun alla monikansallisia joukkoja vapauttamaan It\u00e4-Timoria. Miehitys on jo vaatinut 210 000 uhria maassamme, jonka asukasluku on noin 700 000. Pyyd\u00e4mme ulkovaltoja ainoastaan lopettamaan kidutusv\u00e4lineiden ja siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 vastaan k\u00e4ytett\u00e4vien aseiden toimitukset Indonesian hallitukselle.<\/p>\n
Indonesia miehitti It\u00e4-Timorin joulukuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1975. YK:n turvallisuusneuvosto ja yleiskokous ovat tuominneet miehityksen toistuvasti sek\u00e4 vaatineet Indonesiaa vet\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkonsa alueelta ja tunnustamaan it\u00e4timorilaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden. YK:n elimet ovat valinneet Portugalin hallinnoimaan It\u00e4-Timoria sen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta koskevaan kansan\u00e4\u00e4nestykseen asti.<\/p>\n
Portugali, jonka siirtomaa It\u00e4-Timor oli 450 vuotta aina vuoteen 1975 asti, tukee oikeuttamme itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen ja puoltaa neuvotteluratkaisua.<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista pyyd\u00e4mme kansainv\u00e4list\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4, erityisesti Yhdysvaltoja, aloittamaan Indonesian kanssa rauhallisen, mutta vakaan ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isen keskustelun It\u00e4-Timorin tilanteesta.<\/p>\n
It\u00e4-Timorissa ei ole kyse sis\u00e4isist\u00e4 ristiriidoista eik\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kohdista kuten Kambodzhassa, Afganistanissa ja entisen Jugoslavian alueella. Osapuolina ovat vain it\u00e4timorilaiset ja Indonesia. Sit\u00e4 paitsi timorilaiset ovat ryhmittyneet tiiviisti vastarintaliikkeen j\u00e4rjest\u00f6ihin ja roomalaiskatoliseen kirkkoon, joilla on yhteinen n\u00e4kemys tiest\u00e4 rauhaan. Kirkon ja vastarintaliikkeen yhteinen rauhansuunnitelma kiteytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen.<\/p>\n
Suunnitelmaan sis\u00e4ltyy ehdotus It\u00e4-Timorin itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta koskevaksi kansan\u00e4\u00e4nestykseksi. Dokumentti on my\u00f6s tarkoitettu auttamaan YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri\u00e4, jolla on maailmanj\u00e4rjest\u00f6n valtuutus kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisu konfliktiin.<\/p>\n
Rauhanprosessin ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa Indonesia ja Portugali neuvottelisivat YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin suojeluksessa. It\u00e4- Timorin edustajat osallistuisivat neuvonpitoon joko suoraan tai ep\u00e4suorasti.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on sopimus, joka lopettaa kaiken sotilaallisen toiminnan saarella, vapauttaa poliittiset vangit, takaa poliittiset vapaudet ja lakkauttaa sensuurin. Lis\u00e4ksi sopimuksen tulee supistaa Indonesian sotilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 It\u00e4-Timorissa ja kumota portugalin ja tetumin-kielen k\u00e4yt\u00f6n rajoitukset.<\/p>\n
Ehdotuksiin sis\u00e4ltyy my\u00f6s ihmisoikeuskomission perustaminen sek\u00e4 YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin It\u00e4-Timorissa toimivan edustajan nimitt\u00e4minen.<\/p>\n
Vuoden tai kaksi kest\u00e4v\u00e4 ensimm\u00e4inen vaihe varmistaa It\u00e4- Timorin tilanteen yleisen normalisoitumisen.<\/p>\n
Toinen vaihe on siirtym\u00e4kausi. It\u00e4timorilaiset valitsevat YK:n valvomissa vaaleissa viideksi vuodeksi lakias\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n elimen ja kuvern\u00f6\u00f6rin. Niiden toimivaltaan kuuluvat ulkomaankauppasuhteet sek\u00e4 omaisuus-, sijoitus- ja maahanmuuttoasiat. Indonesian sotilaat vet\u00e4ytyv\u00e4t alueelta siirtym\u00e4kauden aikana. Suunnitelman mukaan It\u00e4-Timorissa ei tarvita armeijaa, ja YK organisoi poliisitoimen.<\/p>\n
Kolmannessa vaiheessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kansan\u00e4\u00e4nestys itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, haluavatko he, ett\u00e4 It\u00e4-Timor sulautetaan Indonesiaan, julistetaan itsen\u00e4iseksi valtioksi vai ett\u00e4 It\u00e4-Timor muodostaa vapaan liiton Indonesian tai Portugalin kanssa.<\/p>\n
Maubere-vastarintaliikkeen kansallinen neuvosto, johon ovat j\u00e4rjest\u00e4ytyneet kaikki itsen\u00e4isyysryhm\u00e4t ja jota edustan ulkomailla, kannattaa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 itsen\u00e4isyytt\u00e4. Olemme kuitenkin tunnontarkasti sitoutuneet noudattamaan timorilaisten enemmist\u00f6n mielipidett\u00e4 my\u00f6s siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 se kannattaa yhdentymist\u00e4 Indonesiaan.<\/p>\n
Piispa Carlos Ximenes Belo ja min\u00e4 saimme Nobelin rauhanpalkinnon It\u00e4-Timorin konfliktin ratkaisuehdotuksistamme. Piispa on It\u00e4-Timorin uskonnollinen johtaja, mutta poliittinen johtaja on Jos\u00e9 Xanana Gusmao, jota Jakartan hallinto on pit\u00e4nyt vangittuna marraskuusta 1992.<\/p>\n
Niinp\u00e4 tunsin ik\u00e4\u00e4n kuin anastaneeni toiselle kuuluvan palkinnon, kunnes luin Xananan minulle vankilasta l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n viestin: "Olit juuri oikea valinta. Mit\u00e4 min\u00e4 olisin voinut tehd\u00e4 vankilasta k\u00e4sin, jos valinta olisi kohdistunut minuun. K\u00e4yt\u00e4 palkintoa asiamme ajamiseen".<\/p>\n
Niin on tapahtuva.<\/p>\n
Emme ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n it\u00e4timorilaisten asialla. Vaadimme oikeudenmukaista kohtelua my\u00f6s Burmassa, L\u00e4nsi-Saharassa, Tiibetiss\u00e4 ja muualla itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden ja demokratian puolesta kamppaileville kansoille. Tuemme Indonesian demokratia- liikett\u00e4.<\/p>\n
Meill\u00e4 timorilaisilla ei ole yksinoikeutta k\u00e4rsimykseen, emmek\u00e4 ole unohtaneet, ett\u00e4 indonesialaisten koettelemukset alkoivat aikaisemmin kuin omamme. Kun Jakartan nykyinen hallitus nousi valtaan 1965, se murhasi satojatuhansia talonpoikia, opiskelijoita ja kiinalaisia kauppiaita.<\/p>\n
Olemme aina avoimia vuoropuhelulle Indonesian hallituksen kanssa, emmek\u00e4 aseta sille ennakkoehtoja. Tarpeen vaatiessa olemme kuitenkin valmiit taistelemaan toiset 20 vuotta tai pitemp\u00e4\u00e4n itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puolesta.<\/p>\n
Indonesia ei koskaan kykene muuttamaan It\u00e4-Timorin kansan tahtoa v\u00e4kipakolla. (Inter Press Service) * Jos\u00e9 Ramos-Horta sai yhdess\u00e4 piispa Carlos Ximenes Belon kanssa vuoden 1996 Nobelin rauhanpalkinnon. Ramos-Horta on It\u00e4-Timorin itsen\u00e4isyytt\u00e4 ajavien j\u00e4rjest\u00f6jen rintaman, Maubere- vastarintaliikkeen kansallisen neuvoston, edustaja ulkomailla. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sydney,, 27.11.96 (IPS) – Nobelin rauhanpalkinto annettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna itse asiassa kansan asialle. P\u00e4\u00e4t\u00f6s rohkaisee etsim\u00e4\u00e4n It\u00e4-Timorin konfliktiin oikeudenmukaista ja rauhanomaista ratkaisua. Alue on ollut yli 20 vuotta Indonesian armeijan m… Continue Reading