Hongkong,, 27.11.96 (IPS) – Burman armeija on seurannut monien muiden Aasian maiden mallia ja ryhtynyt harjoittamaan liiketoimintaa. Armeijat paikkaavat liikeyritystens\u00e4 tuotoilla rahoitusvajeitaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Monella Aasian maalla on voimavaroihinsa verrattuna suhteettoman suuri ja kallis armeija. Ulkomaiset liikemiehet syvent\u00e4v\u00e4t kuilua yllytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 armeijoita hankintoihin, joihin niill\u00e4 ei oikeastaan olisi varaa.<\/p>\n
"Ulkopuoliset vaikuttavat armeijoiden ratkaisuihin rohkaistessaan sotilaita ostamaan kallista kalustoa ja palveluita", sanoo Yhdysvaltojen entinen apulaisulkoministeri David Newsom, joka nyky\u00e4\u00e4n toimii Georgetownin yliopiston diplomaattikoulun dekaanina.<\/p>\n
Burman sotilaat ryhtyiv\u00e4t yritt\u00e4jiksi kolmisen vuotta sitten ja ovat nyt mukana ainakin viidess\u00e4 kaupallisessa hankkeessa. Osallistuminen liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n laajenee l\u00e4hitulevaisuudessa, esitet\u00e4\u00e4n Rangoonissa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4n oppositiopuolueen tuoreessa raportissa.<\/p>\n
Kiinan kansan vapautusarmeijalla on merkitt\u00e4v\u00e4 asema maan yritystoiminnassa. Tunkeutuminen bisnesmaailmaan alkoi 1979, josta l\u00e4htien talousel\u00e4m\u00e4\u00e4 on avattu yksityiselle yritt\u00e4miselle. Talousuudistusten johtaja Deng Xiaoping rohkaisi henkil\u00f6kohtaisesti armeijaa kohottamaan omavaraisuuttaan liiketoiminnalla.<\/p>\n
Armeijan l\u00e4ht\u00f6kohta on edullinen, koska sill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n yllin kyllin kuljetuskalustoa, viestiyhteyksi\u00e4, raaka-aineita ja miesty\u00f6voimaa.<\/p>\n
Monessa laitoksessa asetuotanto on korvattu autojen, polkupy\u00f6rien, j\u00e4\u00e4kaappien ja televisioiden valmistuksella. Aseiden kehitysty\u00f6t\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tuottamalla korkean teknologian siviilituotteita.<\/p>\n
Virallisen tilaston mukaan 70 prosenttia armeijan tehtaiden tuotannosta koostuu kulutustarvikkeiden valmistuksesta. Yritysten voitto on valtiosalaisuus, mutta l\u00e4ntiset sotilasasiantuntijat arvioivat Kiinan armeijan voitoksi yhdeks\u00e4n miljardia markkaa vuodessa.<\/p>\n
Indonesian armeija, abri, py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 rakennushankkeita Jakartan keskustassa ja kauppamonopoleja Kalimantanilla ja It\u00e4- Timorissa. Sill\u00e4 on my\u00f6s p\u00f6rssiyhti\u00f6iden osakkeita.<\/p>\n
Ilman armeijan omia liiketuloja Indonesian hallitus ei kykenisi yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n 500 000 hengen sotilaskoneistoa. Sen ja liikemaailman yhteenkietoutumista pidet\u00e4\u00e4n Indonesiassa itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, ja poliitikot tukevat sit\u00e4 avoimesti.<\/p>\n
Armeijan rahasto on mukana kaupallisessa lentoliikenteess\u00e4, pankki- ja vakuutussektoreilla, kiinteist\u00f6hankkeissa, puutavarakaupassa, televiestinn\u00e4ss\u00e4 ja lis\u00e4ksi sadoissa pienyrityksiss\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s Thaimaan sotilaat ovat marssineet liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vallanneet nopeasti alaa siell\u00e4. Sotaveteraanien j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 on hakkuulupia, kirjapaino ja suunnitelmia pankkitoiminnan aloittamisesta. Thai-sotilaat havittelevat itselleen roolia my\u00f6s televiestinn\u00e4ss\u00e4 ja kaupallisessa satelliittitoiminnassa, jotka ovat eritt\u00e4in tuottoisia aloja.<\/p>\n
Vietnamin, Kambodzhan ja Laosin armeijat ovat joutuneet etsim\u00e4\u00e4n uusia rahoituskeinoja sen j\u00e4lkeen, kun Neuvostoliitto hajosi ja sen antama avok\u00e4tinen tuki ehtyi tyystin. Moskova vaatii nyky\u00e4\u00e4n toimituksistaan kovaa valuuttaa.<\/p>\n
Indokiinan kolmen maan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tarpeet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t painetta sotilasm\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen supistamiseen.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan Vietnamin sotilaat ovat maansa liike- el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 kuin heid\u00e4n kiinalaiset ja indonesialaiset virkaveljens\u00e4 omissa maissaan. Vietnamin 750 000 hengen armeijalla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 300 liikeyrityst\u00e4: pankkeja, vientiteollisuutta ja yhteishankkeita ulkomaisten sijoittajien kanssa.<\/p>\n
Laosin ja Kambodzhan sotilaskoneistot ovat seuranneet naapurimaiden mallia. Ne rakentavat teit\u00e4 ja ovat osallisina kaivos- ja hotellitoiminnassa sek\u00e4 puutavarakaupassa.<\/p>\n
Sotilaiden laaja osallistuminen kaupallisiin hankkeisiin on synnytt\u00e4nyt alueella ep\u00e4ilyj\u00e4. Alun perin tarkoituksena oli hankkia tuloja sotilasbudjettien vahvistamiseksi, mutta nyt asiantuntijat uskovat, ett\u00e4 sotilaat eiv\u00e4t vet\u00e4ytyisi yritysmaailmasta, vaikka sotilasm\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja lis\u00e4tt\u00e4isiin tuntuvasti.<\/p>\n
Kenraalit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaikutusvaltaansa saadakseen asemia talouden tuottoisimmilla sektoreilla. Kaiken lis\u00e4ksi valtion varainhoitajat ovat suhtautuneet suopeasti sotilaiden ep\u00e4onnistuneisiin hankkeisiin ja rahoittaneet niiden tappioita julkisilla varoilla.<\/p>\n
Noin 30 prosenttia Kiinan armeijan teollisuuslaitoksista tuottaa tappiota.<\/p>\n
Sotilaiden asemat liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voivat my\u00f6s torpedoida pyrkimyksi\u00e4 kohti demokratiaa ja rehellisin keinoin toimivaa hallintoa.<\/p>\n
"Toimivassa demokratiassa valta on siviileill\u00e4, mutta sotilaat pit\u00e4v\u00e4t kiinni omasta vaikutusvallastaan", Newsom toteaa.<\/p>\n
Sotilaat saattavat painostaa hallitukseltaan kansallisten etujen kanssa ristiriidassa olevia erityisetuja paisuttaakseen liikevoittojaan. T\u00e4m\u00e4 on tuttua monen Kaakkois-Aasian maan mets\u00e4politiikasta, jossa sotilaspiireille on my\u00f6nnetty hakkuuoikeuksia vastoin virallisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 mets\u00e4nsuojeluohjelmia.<\/p>\n
Halutessaan pit\u00e4\u00e4 kenraalit puolellaan hallitukset varovat puuttumasta heid\u00e4n liiketoimiinsa, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sotilaiden vaikutusvaltaa. Vain pelko, ett\u00e4 armeijan kaupalliset hankkeet heikent\u00e4v\u00e4t sen taistelukyky\u00e4, motivoi p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 rajoittamaan asev\u00e4en bisneksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Vietnamista ja Kiinasta, jossa sotilaiden ei sallita py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 viihdytysalan yrityksi\u00e4 kuten y\u00f6kerhoja, eik\u00e4 keinotteluun perustuvia yrityksi\u00e4.<\/p>\n
Hyvitykseksi Kiinan hallitus lis\u00e4si sotilasm\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja vuonna 1995 viidenneksen.<\/p>\n
"P\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n kerran liikevoittojen makuun sotilaiden on vaikeata luopua yrityksist\u00e4\u00e4n", er\u00e4s asiantuntija arvioi. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hongkong,, 27.11.96 (IPS) – Burman armeija on seurannut monien muiden Aasian maiden mallia ja ryhtynyt harjoittamaan liiketoimintaa. Armeijat paikkaavat liikeyritystens\u00e4 tuotoilla rahoitusvajeitaan.Monella Aasian maalla on voimavaroihinsa verrattuna s… Continue Reading