Pretoria, 07.10.02 (IPS) – Mit\u00e4 tekemist\u00e4 afrikkalaisella renessanssilla on n\u00e4ppyvoiteen kanssa? Ent\u00e4 kuinka elefanttien suosikkihedelm\u00e4 voi haastaa maailman s\u00e4\u00e4nn\u00f6t aineettomasta omaisuudesta? <\/p>\n
<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikassa kansanparantajat hoitavat aknea puupohjaisella voiteella ja norsut hankkivat hiprakan sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 villimarulaa. Mangon sukuinen hedelm\u00e4 on suositun lik\u00f6\u00f6rin ratkaiseva raaka-aine ja my\u00f6s l\u00e4\u00e4ke flunssaan sek\u00e4 punatautiin.<\/p>\n
Sek\u00e4 voide ett\u00e4 hedelm\u00e4 – ihonhoitoteknologia ja luonnon raaka-aine – ovat osa etel\u00e4afrikkalaista perim\u00e4tietoa.<\/p>\n
"Meid\u00e4n t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi t\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretty\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja kehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rikkauttamme", Afrikan renessanssiprojektin Etel\u00e4-Afrikan jaoksen johtaja Noma Xabiso sanoo.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan presidentti Thabo Mbeki on popularisoinut vision Afrikan uudestitulemisesta eli renessanssista sen omia, perim\u00e4tiedon ja luonnon monimuotoisuuden kaltaisia resursseja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Aktivistien mielest\u00e4 maa ei kuitenkaan tee riitt\u00e4v\u00e4sti perim\u00e4tiedon suojelemiseksi ja edist\u00e4miseksi.<\/p>\n
"Sen arvo tulee esiin puheissa, mutta ei teoissa", etel\u00e4afrikkalainen tutkija Rachel Wynberg Britannian Strathclydenin yliopistosta moittii.<\/p>\n
Hallitus suhtautuu ajatukseen suopeasti, mutta linjausten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus lakien ja valvontaj\u00e4rjestelmien muodossa on hidasta.<\/p>\n
Perim\u00e4tietoa suojaavan lain piti tulla parlamentin k\u00e4sittelyyn joulukuussa, mutta se on lyk\u00e4tty ensi vuoteen, tiede- ja teknologiaministeri\u00f6n perim\u00e4tieto-osaston johtaja Mogege Mosimege kertoo.<\/p>\n
Parlamentti palautti edellisen version valmistelijoille kaksi vuotta sitten, koska siit\u00e4 puuttuivat selke\u00e4t ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4t.<\/p>\n
Alkuper\u00e4iskansoilla ei ole juuri ollut laillisia keinoja perustella omistusoikeuksia tietoon. Suuryhti\u00f6t vaativat ja my\u00f6s saavat haltuunsa immateraalioikeudet luonnonaineisiin ja niihin perustuviin keksint\u00f6ihin entist\u00e4 useammin, koska perim\u00e4tieto on ollut juridisesti kartoittamatonta aluetta.<\/p>\n
Vuosisatoja tietoa k\u00e4ytt\u00e4neet ihmiset eiv\u00e4t ole saaneet korvausta eik\u00e4 heilt\u00e4 ole kysytty hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vasta nyt kehitysmaissa on aloitettu taistelu samoista immateriaalioikeuksista (Intellectual Property Rights, IPR).<\/p>\n
IPR-j\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu eurooppalaiseen teollisuus- ja tiedeperinteeseen. Siin\u00e4 tieto on yksil\u00f6n tai yrityksen omistama hy\u00f6dyke, jonka voi suojata patentilla kaupank\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n
Sen sijaan perim\u00e4tiedon omistaa yhteis\u00f6, jossa se kehittyy ja kulkee eteenp\u00e4in. Tiedon kulttuurista ja yhteis\u00f6llist\u00e4 luonnetta on vaikea sovittaa IPR:iin.<\/p>\n
"Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 suosii teollistuneita maita ep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kehitysmailta niiden suurimmat omat rikkaudet – luonnon monimuotoisuuden ja syntyper\u00e4isen tiet\u00e4myksen", Tom Suchanandan Etel\u00e4-Afrikan humanististen tieteiden tutkimuskeskuksesta sanoo.<\/p>\n
"L\u00e4nsimaisilla immateriaalioikeuksilla on saatu vilpillinen etu syntyper\u00e4iseen tietoon. Kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4ytyy murtaa tuo etu", h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan ja muiden kehittyvien maiden ongelmana on, ett\u00e4 Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n piiriss\u00e4 solmittua immateriaalioikeuksien minimisuojaa koskevaa Trips-sopimusta ei voi soveltaa perim\u00e4tietoon. Kehitysmaiden painostuksesta WTO lupautui viime vuoden marraskuun kokouksessaan tarkastelemaan patenttij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudestaan.<\/p>\n
Kansanparantajien k\u00e4ytt\u00e4mien kasvien hy\u00f6ty\u00e4 arvioidaan Etel\u00e4-Afrikassa sek\u00e4 laillisesti ett\u00e4 laittomasti. <\/p>\n
"Tutkijat ymp\u00e4ri maailmaa j\u00e4ljitt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4mme kasveja, mutta eiv\u00e4t anna meille mit\u00e4\u00e4n", kansanparantaja T.J. Matiba sanoo. H\u00e4n on Etel\u00e4-Afrikan kansanparantajien liiton perustaja ja puheenjohtaja.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan oma historia on mutkistanut ongelmia. Apartheid-hallinto pakotti mustat pois mailtaan ja perusti laajoja luonnonsuojelualueita ilman korvauksia paikallisille asukkaille. Se kielsi kansanparantamisen ja leimasi perim\u00e4tiedon takapajuiseksi. Rotuerottelu murensi systemaattisesti afrikkalaisten rikasta ja monipuolista perim\u00e4tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja alensi sen arvoa.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pretoria, 07.10.02 (IPS) – Mit\u00e4 tekemist\u00e4 afrikkalaisella renessanssilla on n\u00e4ppyvoiteen kanssa? Ent\u00e4 kuinka elefanttien suosikkihedelm\u00e4 voi haastaa maailman s\u00e4\u00e4nn\u00f6t aineettomasta omaisuudesta? Etel\u00e4-Afrikassa kansanparantajat hoitavat aknea … Continue Reading