New York, 03.12.96 (IPS) – Kuka tahansa valitaankin YK:n seuraavaksi p\u00e4\u00e4sihteeriksi, h\u00e4nen on pystytt\u00e4v\u00e4 uudistamaan maailmanj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 se vastaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n todellisuutta. Tunnustaessamme YK:n monet saavutukset emme saa sulkea silmi\u00e4mme sen ep\u00e4onnistumisilta emmek\u00e4 ongelmilta, joita j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 on edess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun YK perustettiin 1945, sota oli <\/p>\n
suurin uhkatekij\u00e4. Nyt suurimmat ihmiskuntaa <\/p>\n
uhkaavat vaarat ovat kuitenkin ymp\u00e4rist\u00f6n <\/p>\n
tuhoutuminen, v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen <\/p>\n
k\u00f6yhyys. Lis\u00e4ksi maailman maiden keskin\u00e4isen <\/p>\n
riippuvuuden jatkuva voimistuminen ja tekniikan <\/p>\n
vallankumous ovat kasvattaneet painetta <\/p>\n
ratkaista nuo ongelmat nopeasti.<\/p>\n
YK:n <\/p>\n
t\u00e4ytyy sopeutua uusiin oloihin uudistamalla <\/p>\n
useita toiminta-alueitaan.<\/p>\n
Voimme <\/p>\n
odottaa YK:n rakentavan roolin <\/p>\n
rauhanturvaamisessa jatkuvan my\u00f6s <\/p>\n
tulevaisuudessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 YK:n <\/p>\n
rauhanturvaponnisteluja haittaavat kuitenkin <\/p>\n
toimivaltuuksien ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys, voimavarojen <\/p>\n
puute ja valtioiden itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen <\/p>\n
liittyv\u00e4t ongelmat. Lis\u00e4ksi konfliktien luonne <\/p>\n
on muuttunut kansainv\u00e4lisest\u00e4 kansakuntien <\/p>\n
sis\u00e4isiksi kiistoiksi, mutta YK:n tavat puuttua <\/p>\n
asioihin eiv\u00e4t ole pysyneet mukana muutoksessa.<\/p>\n
On tunnustettava, ett\u00e4 YK on tietoinen <\/p>\n
ongelmistaan. Siksi yleiskokous on hahmotellut <\/p>\n
"rauhanagendaa", ja on tehty ehdotuksia nopean <\/p>\n
toiminnan joukoista. Lis\u00e4ksi YK:n <\/p>\n
rauhanturvatoimintaa hoitava osasto on ottanut <\/p>\n
k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n "kokemuksista oppimisen mekanismin".<\/p>\n
L\u00e4hikuukausina on edess\u00e4 useita <\/p>\n
vedenjakajia, jotka testaavat sit\u00e4, onnistuuko <\/p>\n
YK sopeutumaan uusiin oloihin. Bosniassa on <\/p>\n
pidett\u00e4v\u00e4 voimassa Daytonin rauhansopimus; <\/p>\n
kaikki muu merkitsee ep\u00e4onnistumista. Haitissa <\/p>\n
YK:n tulisi jatkaa l\u00e4sn\u00e4oloaan, kunnes olot <\/p>\n
ovat vakiintuneet. Tehdyt ehdotukset Haitista <\/p>\n
vet\u00e4ytymiseksi mahdollistavat sis\u00e4llissodan <\/p>\n
puhkeamisen.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi YK:n on oikaistava <\/p>\n
rauhanturvaamisen liiallinen painottuminen <\/p>\n
toiminnassaan kehityksen kustannuksella. On <\/p>\n
hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikesta osakseen saamastaan <\/p>\n
huomiosta huolimatta YK:n sotilastoimet ovat <\/p>\n
verrattain peinimuotoisia. Sen joukoissa on 78 <\/p>\n
000 henke\u00e4 ja toiminta maksaa 3,2 miljardia <\/p>\n
dollaria (alle 15 miljardia markkaa) vuodessa, <\/p>\n
mik\u00e4 on 0,3 prosenttia koko maailman <\/p>\n
vuotuisista sotilasmenoista.<\/p>\n
YK:n ty\u00f6st\u00e4 <\/p>\n
80 prosenttia liittyy nykyisin kehityksen <\/p>\n
edist\u00e4miseen: ihmisoikeuksiin, demokratian <\/p>\n
rakentamiseen, pakolaisten ja lasten <\/p>\n
auttamiseen, rikollisuuden, huumeiden ja <\/p>\n
sairauksien torjuntaan sek\u00e4 tekniseen apuun. <\/p>\n
Viime vuosina eri teemoista j\u00e4rjestetyt YK:n <\/p>\n
maailmankokoukset ovat hahmotelleet j\u00e4rjest\u00f6lle <\/p>\n
lis\u00e4\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 erityisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen <\/p>\n
ja naisten oikeuksien alalla.<\/p>\n
Ihmisten <\/p>\n
taloudelliset ja sosiaaliset huolet ovat viime <\/p>\n
k\u00e4dess\u00e4 erottamattomassa yhteydess\u00e4 <\/p>\n
maailmanlaajuiseen turvallisuuteen. <\/p>\n
Turvallisuushan ei merkitse vain suojaa <\/p>\n
armeijoiden hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4, vaan suojaa <\/p>\n
sairauksilta, k\u00f6yhyydelt\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6uhkien, <\/p>\n
kuten ilmaston l\u00e4mpenemisen vaikutukselta.<\/p>\n
YK:n toimintaa hankaloittaa nykyisin kaksi <\/p>\n
seikkaa: byrokratia ja rahapula. J\u00e4rjest\u00f6 ei <\/p>\n
ole liian suuri, mutta sen toimintatavat ovat <\/p>\n
k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 ja hankkeiden p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyys on <\/p>\n
yleist\u00e4. Sihteerist\u00f6n eri osastojen ty\u00f6t\u00e4 ei <\/p>\n
koordinoida riitt\u00e4v\u00e4sti. J\u00e4rjestelm\u00e4 suorastaan <\/p>\n
huutaa hallinnollisia uudistuksia.<\/p>\n
Mit\u00e4 <\/p>\n
YK:n talouteen tulee, niin maailman <\/p>\n
yhteenlaskettu kehitysapu on kutistunut <\/p>\n
yhdeks\u00e4n prosenttia viiden viime vuoden aikana. <\/p>\n
Samaan aikaan YK:n kehitysrahastoista <\/p>\n
siirrettiin varoja rauhanturvaamiseen ja <\/p>\n
katastrofiapuun niin paljon, ett\u00e4 kehitysty\u00f6 <\/p>\n
kutistui 25 prosenttia.<\/p>\n
Miten YK voi <\/p>\n
palauttaa tasapainon rauhanturvaamisen ja <\/p>\n
kehityksen v\u00e4lille? Ent\u00e4 miten tarvittavat <\/p>\n
hallinnolliset uudistukset saadaan <\/p>\n
toteutetuksi?<\/p>\n
Ollaanpa realisteja. YK on <\/p>\n
poliittinen elin, joten se ei voi tehd\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 <\/p>\n
kuin sen j\u00e4senvaltiot sallivat. Poliittista <\/p>\n
tahtoa on kuitenkin olemassa kattavan talous- <\/p>\n
ja hallintouudistuksen toteuttamiseksi siten, <\/p>\n
ett\u00e4 samalla saataisiin rauhanturvaaminen ja <\/p>\n
kehitysponnistelut uudelleen tasapainoon.<\/p>\n
On otettava viisi selke\u00e4\u00e4 askelta:<\/p>\n
– <\/p>\n
Yleiskokouksen roolia on kasvatettava. <\/p>\n
Yleiskokous on ainoa periaatteellinen YK:n <\/p>\n
elin, johon kaikki 185 j\u00e4senmaata osallistuvat <\/p>\n
tasaveroisina, mutta sen rooli on rajoitetumpi <\/p>\n
kuin alun perin oli tarkoitus. <\/p>\n
Turvallisuusneuvoston rooli on vastaavasti <\/p>\n
korostunut aiottua enemm\u00e4n. Antamalla <\/p>\n
yleiskokoukselle enemm\u00e4n toimivaltaa voitaisiin <\/p>\n
varmistaa, ett\u00e4 YK edustaa entist\u00e4 paremmin <\/p>\n
koko kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n
– Turvallisuusneuvoston j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulisi <\/p>\n
laajentaa heijastamaan sit\u00e4, ett\u00e4 YK:lla on nyt <\/p>\n
70 j\u00e4sent\u00e4 – enimm\u00e4kseen kehitysmaita – enemm\u00e4n <\/p>\n
kuin 1963, jolloin neuvostoa viimeksi <\/p>\n
kasvatettiin. Lis\u00e4ksi turvallisuusneuvoston <\/p>\n
p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 tulee <\/p>\n
lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
– YK:n talous- ja <\/p>\n
sosiaalineuvostoa (Ecosoc) tulee vahvistaa, <\/p>\n
jotta se voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 YK:n <\/p>\n
kehitystoiminnan keskeisen\u00e4 valvojana ja <\/p>\n
ohjaajana. Ecosocilla tulee lis\u00e4ksi olla <\/p>\n
keskeinen rooli YK:n viimeaikaisten suurten <\/p>\n
kokousten seurannan hoitamisessa.<\/p>\n
– <\/p>\n
Hallinnon ja johdon uudistaminen tulee aloittaa <\/p>\n
pikaisesti. YK:n on parannettava <\/p>\n
johtamistapojaan, ammattitaitoaan ja <\/p>\n
tehokkuuttaan suhteessa kustannuksiin. <\/p>\n
Yleiskokouksen ja sihteerist\u00f6n k\u00f6mpel\u00f6t <\/p>\n
ty\u00f6tavat on virtaviivaistettava.<\/p>\n
– <\/p>\n
YK:lle on suunniteltava nykyist\u00e4 parempi <\/p>\n
rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4. J\u00e4senmaat on saatava <\/p>\n
maksamaan osuutensa ajallaan ja sovitussa <\/p>\n
laajuudessa.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 haasteet YK:n <\/p>\n
seuraavan p\u00e4\u00e4sihteerin on oltava kykenev\u00e4 ja <\/p>\n
halukas kohtaamaan voidakseen nousta maailman <\/p>\n
moraaliseksi ja diplomaattiseksi kompassiksi ja <\/p>\n
valmistaakseen YK:n uudelle vuosisadalle. <\/p>\n
(Inter Press Service) * Leticia Ramos Shahani <\/p>\n
on filippiinil\u00e4inen senaattori, joka toimi YK:n <\/p>\n
apulaisp\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4 1981-86. H\u00e4nen nimens\u00e4 on <\/p>\n
mainittu uusien p\u00e4\u00e4sihteeritarjokkaiden <\/p>\n
joukossa. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet <\/p>\n
pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 03.12.96 (IPS) – Kuka tahansa valitaankin YK:n seuraavaksi p\u00e4\u00e4sihteeriksi, h\u00e4nen on pystytt\u00e4v\u00e4 uudistamaan maailmanj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 se vastaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n todellisuutta. Tunnustaessamme YK:n monet saavutukset emme saa sul… Continue Reading