Berkeley, Kalifornia, 30.01.96 (IPS) – Viisi vuotta sosialismin romahtamisen j\u00e4lkeen aika alkaa olla kyps\u00e4 sen selvitt\u00e4miselle, tukehtuuko markkinatalous omaan ahneuteensa.<\/p>\n
<\/p>\n
1990-luku on ollut kansainv\u00e4lisille suuryrityksille loistoaikaa. Kun mik\u00e4\u00e4n vaihtoehtoinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 tai merkitt\u00e4v\u00e4 poliittinen liike ei ole vastustanut kapitalismia, yritysten edut ovat olleet koko maailman silm\u00e4ter\u00e4.<\/p>\n
Yritykset ovat rohkaistuneet laajentamaan toimintaansa miltei koko maapallolle. Samalla ne ovat my\u00f6s kohdanneet ennen kokemattomia haasteita kiristyneen maailmanlaajuisen kilpailun tuoksinassa. Siit\u00e4 selvit\u00e4kseen monet firmat ovat hyl\u00e4nneet kaiken huolenpidon ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja kuluttajien hyvinvoinnista.<\/p>\n
Kiihkossaan maksimoida voittonsa yritykset yhdistyv\u00e4t ja supistavat, leikkaavat etuja ja vaativat joustoja. Poliitikkoja painostetaan poistamaan rajoituksia, joita on puolen vuosisadan aikana s\u00e4\u00e4detty suurella vaivalla lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n yritystoiminnan kielteisi\u00e4 terveys-, turvallisuus- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia.<\/p>\n
Yh\u00e4 enemm\u00e4n merkkej\u00e4 alkaa kuitenkin ilmaantua siit\u00e4, ett\u00e4 yritykset joutuvat lopulta maksamaan kalliin hinnan "poltetun maan taktiikastaan".<\/p>\n
Singaporen j\u00e4lkeen hartaimpana vapaiden markkinoiden esitaistelijana tunnetussa Yhdysvalloissa pieneksi kutistunut ja pitk\u00e4\u00e4n hiljaa ollut ammattiyhdistysliike on alkanut her\u00e4t\u00e4 uudelleen henkiin. Ammattiliitojen yhteenliittym\u00e4 AFL-CIO on saanut \u00e4skett\u00e4in uuden aktiivisen johdon. Edellisen sukupolven pamput on viskattu syrj\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 heid\u00e4n katsotaan myyneen ty\u00f6l\u00e4isten asian solmiakseen hyv\u00e4t suhteet ty\u00f6nantajapuoleen.<\/p>\n
Mielenosoittajat ovat tukkineet kadut Washingtonissa ja vallanneet kongressin puhemiehen toimiston luvaten tottelemattomuuskampanjoita, jollaisia ei ole n\u00e4hty sitten ay- liikkeen alkutaipaleen.<\/p>\n
Ammattiliitot edustavat nykyisin vain 16 prosenttia Yhdysvaltain ty\u00f6voimasta. Miljoonat ihmiset luottivat pitk\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 firma takaa heille turvallisen elannon ja aseman keskiluokassa. Nyt moni on tajunnut olevansa ainoastaan yhden palkkapussin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kadulta.<\/p>\n
Amerikkalaisen ideologian keskeinen opinkappale – horjumaton usko vapaisiin markkinoihin – on nopeasti murenemassa. Syyn\u00e4 on yritysten ja niiden etua ajavan hallituksen raaka politiikka.<\/p>\n
Hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmiset, jotka viime k\u00e4dess\u00e4 ovat niille sek\u00e4 ty\u00f6voimaa ett\u00e4 kuluttajia, yritykset voivat ajan oloon vet\u00e4\u00e4 maton alta my\u00f6s omalta toiminnaltaan.<\/p>\n
Kun ty\u00f6nantajat laiminly\u00f6v\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 hyvinvoinnin, ty\u00f6l\u00e4isten lojaalisuus yrityst\u00e4 kohtaan heikkenee. Samalla romahtavat ty\u00f6n moraali ja laatu. Palkkojen aleneminen, sosiaalietujen heikkeneminen ja ty\u00f6paikkojen v\u00e4heneminen nakertavat ty\u00f6ntekij\u00f6iden ostovoimaa, eiv\u00e4tk\u00e4 he en\u00e4\u00e4 pysty kuluttamaan yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita.<\/p>\n
Entisin\u00e4 aikoina t\u00e4llaisen vieraantumisen olisi odotettu aiheuttavan voimakkaita poliittisia vastaliikkeit\u00e4. Yhdysvaltain ay-liikkeell\u00e4 tulee kuitenkin olemaan suuria vaikeuksia vastustaa maailmanlaajuista pyrkimyst\u00e4 ajaa alas palkat, sosiaaliedut sek\u00e4 terveys-, turvallisuus- ja ymp\u00e4rist\u00f6normit.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4tekeville alkaa kaikilla tasoilla olla selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 yhti\u00f6 kuin valtiokaan ei aja heid\u00e4n etuaan, joten heid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 se itse. Hajanainen ja irtisanomisuhkilla peloteltu ty\u00f6voima on kuitenkin taipuisaa materiaalia yritysjohtajille, jotka itsekin pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t vihaisia osakkeenomistajia.<\/p>\n
"Jokainen on oman onnensa sepp\u00e4" -ajattelu on ehdollistanut amerikkalaiset uskomaan, ett\u00e4 he ovat itse syyllisi\u00e4, jos menett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4. Kukaan ei odota toisilta apua eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarjoa tukeaan huonommin p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4lle.<\/p>\n
Ranskan ty\u00f6t\u00e4tekevien t\u00e4m\u00e4n talven mielenosoituksissa ilmaistu solidaarisuus on amerikkalaisille t\u00e4ysin vierasta, vaikka enemmist\u00f6 heist\u00e4 vastustaa mielipidemittausten mukaan sosiaaliturvan leikkauksia.<\/p>\n
Ranskan protestien voimakkuus kertoo kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 poliittinen heiluri on sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 alkanut liikkua eri suuntaan kuin kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen aikaan.<\/p>\n
Vain viisi vuotta kapitalismin voiton j\u00e4lkeen kommunismi on palannut takaisin yht\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en kuin katosikin. \u00c4skett\u00e4in pidetyt vaalit Puolassa, Unkarissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 osoittivat, ett\u00e4 innostus yksityisyritteli\u00e4isyyteen on muuttunut katkeruudeksi niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet runsauden sarven \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n
Kapitalismin ylily\u00f6ntien kasvava vastustus ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutu tehokkaaksi poliittiseksi toiminnaksi tai toimivaksi vaihtoehdoksi. Ongelman ydin on taloudellinen malli, joka ei en\u00e4\u00e4 palvele suurimman ihmisjoukon parasta – jos se koskaan niin tekik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kilpailuun perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 lopulta vaurauden, jota se sanoo edist\u00e4v\u00e4ns\u00e4, elleiv\u00e4t sit\u00e4 rajoita yhteisty\u00f6, my\u00f6t\u00e4tunto tai huoli el\u00e4m\u00e4n laadun heikkenemisest\u00e4. Maailman mitassa se voi johtaa vain siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n eriarvoisuuteen ja ep\u00e4toivoon, joka ajaa ihmiset takaisin menneisyyden petollisiin ratkaisuihin, mukaan lukien kommunismi ja fasismi, tai pahempaa: niiden kahden yhdistelm\u00e4.<\/p>\n
"Yhteiskuntasopimus" yritysten, niiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja asiakkaiden kesken ei ole vain moraalinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, vaan taloudellinen pakko. Sen puuttuessa kapitalismi tukehtuu omaan rajattomaan ahneuteensa ja huomaa halvaantuvansa omien ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 vihan ja vieraantumisen vuoksi.<\/p>\n
Kourallinen kaukokatseisia yhdysvaltalaisia yrityksi\u00e4 on jo alkanut ottaa uudenlaista vastuuta ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u00e4n ja asiakkaistaan. Ne ovat my\u00f6s huomanneet uusiin j\u00e4rjestelyihin sis\u00e4ltyv\u00e4t markkinointivaltit.<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen ajan suurin haaste on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinot, joilla vapaat markkinat kesytet\u00e4\u00e4n hoitamaan sosiaaliset velvollisuutensa ilman, ett\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n niiden kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n dynamismi. Ilman markkinoiden kesytt\u00e4mist\u00e4 el\u00e4m\u00e4 muodostuu kaikkien petomaiseksi taisteluksi kaikkia vastaan. (Inter Press Service)<\/p>\n
* Mark Sommer toimii rauhan- ja konfliktintutkijana Kalifornian yliopistossa. Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Berkeley, Kalifornia, 30.01.96 (IPS) – Viisi vuotta sosialismin romahtamisen j\u00e4lkeen aika alkaa olla kyps\u00e4 sen selvitt\u00e4miselle, tukehtuuko markkinatalous omaan ahneuteensa. 1990-luku on ollut kansainv\u00e4lisille suuryrityksille loistoaikaa. Kun mik\u00e4… Continue Reading