Beijing, 14.10.02 (IPS) – Kiina on yll\u00e4tt\u00e4nyt Yhdysvallat odotettua joustavammalla asenteella Irakin tulevaan kohtaloon. USA:n "hegemonismia" perinteisesti vastustanut Kiina on j\u00e4tt\u00e4nyt hy\u00f6kk\u00e4ysaikeiden arvostelun v\u00e4h\u00e4lle. <\/p>\n
<\/p>\n
Vuonna 1991 k\u00e4ydyn Persianlahden sodan alla Kiina pid\u00e4tt\u00e4ytyi osallistumasta miltei kaikkiin Irakia koskeviin \u00e4\u00e4nestyksiin YK:n tuvallisuusneuvostossa, jonka pysyv\u00e4 j\u00e4sen se on Britannian, Ranskan, Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltojen ohella. J\u00e4lkik\u00e4teen Kiina kuitenkin arvosteli toistuvasti Irakille m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 pakotteita.<\/p>\n
Nyt Kiina on kansainv\u00e4liselt\u00e4 asemaltaan vahvempi kuin silloin ja USA:lla on v\u00e4hemm\u00e4n aseita sen painostamiseen. Tuolloinhan Kiina joutui viel\u00e4 paikkailemaan mainettaan 1989 toteuttamansa Tiananmenin aukion veril\u00f6ylyn j\u00e4ljilt\u00e4. <\/p>\n
My\u00f6s Kiinan taloudellinen asema on nyt aiempaa vankempi, kun se on p\u00e4\u00e4ssyt Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n j\u00e4seneksi. Maa ei ole en\u00e4\u00e4 riippuvainen Yhdysvaltain kongressin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4lein tarkistamasta kaupan suosituimmuusasemasta, kuten aiemmin.<\/p>\n
Kiina ei kuitenkaan ole viime viikkoina k\u00e4ytt\u00e4nyt tilannetta hyv\u00e4kseen. Se on p\u00e4invastoin pit\u00e4ytynyt maltillisessa puolueettomuudessa ja ottanut et\u00e4isyytt\u00e4 Saddam Husseinin johtamaan Irakiin.<\/p>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Kiinan valtiolliset tiedotusv\u00e4lineet eiv\u00e4t ole jakaneet aiemmin tavanomaisia tuomioitaan Yhdysvaltain sotaisalle politiikalle ja halulle puuttua "toisten maiden sis\u00e4isiin asioihin".<\/p>\n
Kiinan tiedotusv\u00e4lineet ovat kuitenkin antaneet laajaa julkisuutta arvostelulle, jota Yhdysvaltain hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmat ovat her\u00e4tt\u00e4neet kotimaassa ja muualla maailmassa.<\/p>\n
Kiinan ulkoministeri\u00f6 on toistanut kantanaan, ett\u00e4 se vastustaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Irakiin ja kannattaa kriisin ratkaisemista poliittisin keinoin. <\/p>\n
Samaan aikaan Kiina otti kuitenkin vastaan Britannian edustajan, joka saapui esittelem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain YK:n turvallisuusneuvostolle laatimaa p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaesityst\u00e4. Britannia on ainoana turvaneuvoston pysyv\u00e4n\u00e4 j\u00e4senen\u00e4 asettunut tukemaan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Irakiin.<\/p>\n
Yhdysvaltain ehdotus antaisi Irakille 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaa luovuttaa kaikki tiedot aseohjelmistaan. Jos vilppi\u00e4 havaittaisiin, YK voisi esityksen mukaan turvautua "kaikkiin tarpeellisiin keinoihin".<\/p>\n
Englanninkielinen China Daily -lehti varoitti jo syyskuussa Saddamia, ett\u00e4 aika on loppumassa. P\u00e4\u00e4kirjoitus ei ilmaissut tukea Yhdysvaltain tai YK:n johtamalle sotilaalliselle toiminnalle, mutta muistutti: "Saddam Husseinilla on viimeinen tilaisuus vied\u00e4 amerikkalaisilta lailliset perusteet k\u00e4yd\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vastaan."<\/p>\n
Tarkkailijoiden mukaan Kiinan uuden varovaisuuden taustalla on halu pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 kohentuneita suhteita Yhdysvaltoihin. <\/p>\n
Maiden v\u00e4lit ovat l\u00e4mmenneet viime aikojen vilkkaan kanssak\u00e4ymisen my\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi presidentti George W. Bush on tehnyt historiaa vierailemalla Kiinassa kahdesti vuoden sis\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n
Kiinan presidentin ja puoluejohtajan Jiang Zeminin on m\u00e4\u00e4r\u00e4 piipahtaa Bushin tilalla Texasissa viel\u00e4 lokakuussa. Jiangin uskotaan luopuvan ainakin kommunistipuolueen p\u00e4\u00e4sihteerin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 8. marraskuuta alkavassa puoluekokouksessa.<\/p>\n
Jiang pit\u00e4\u00e4 maiden suhteiden l\u00e4mpenemist\u00e4 Tiananmenin tapahtumien j\u00e4lkeen oman ponnistelunsa tuloksena. <\/p>\n
Kiinan viime vuosikymmenten huima talouskasvu taas on paljolti sen ansiota, ett\u00e4 maahan on virrannut p\u00e4\u00e4omaa ja teknologiaa Yhdysvalloista. My\u00f6s vienti USA:han on vet\u00e4nyt. <\/p>\n
Irakin tulevissa tapahtumissa Kiinaa askarruttavat eniten vaikutukset sen omaan \u00f6ljynsaantiin. Kiina joutuu tuomaan vuosi vuodelta enemm\u00e4n \u00f6ljy\u00e4, ja siksi mahdollinen kriisi ja sit\u00e4 seuraava hinnannousu aiheuttavat huolta.<\/p>\n
Virallisen arvion mukaan Kiinan \u00f6ljynkulutus nousee vuoteen 2005 menness\u00e4 260 miljoonaan tonniin, josta 80 miljoonaa on tuotava ulkoa. Vuonna 2015 tuonti\u00f6ljy\u00e4 tarvitaan kattamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolet kulutuksesta.<\/p>\n
Kiina ostaa \u00f6ljy\u00e4 Irakista, johon sill\u00e4 on perinteisesti hyv\u00e4t kauppasuhteet. Sota, ja varsinkin sen pitkittyminen, aiheuttaisi katkoja \u00f6ljytoimituksiin ja leikkasi mahdollisesti talouskasvua maailmanlaajuisesti.<\/p>\n
Jos Yhdysvallat onnistuisi kukistamaan Saddamin hallituksen ja korvaamaan sen demokraattisella ja itselleen yst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 johdolla, se olisi Kiinalle kaksiter\u00e4inen miekka.<\/p>\n
Irakin \u00f6ljy\u00e4 olisi saatavilla, mutta se olisi Yhdysvaltain valvonnassa. Kiina t\u00f6rm\u00e4isi Yhdysvaltain vaikutuspiiriin, joka ulottuisi Turkista Irakiin ja Keski-Aasiaan.<\/p>\n
"Yhdysvaltain sotilaallinen l\u00e4sn\u00e4olo ulottuisi Aasiasta V\u00e4limerelle ilman tyhji\u00f6it\u00e4. Kun siihen yhdistet\u00e4\u00e4n Naton Yhdysvalloille takaama vaikutusvalta Euroopassa ja Japanin liittolaisuuden vahvistama asema Aasian-Tyynenmeren alueella, USA on onnistunut suunnitelmissaan hankkia maailmanlaajuinen monopoli", Kiinan asevoimien tukema Vapautuksen p\u00e4iv\u00e4lehti pohdiskeli \u00e4skett\u00e4in.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Beijing, 14.10.02 (IPS) – Kiina on yll\u00e4tt\u00e4nyt Yhdysvallat odotettua joustavammalla asenteella Irakin tulevaan kohtaloon. USA:n "hegemonismia" perinteisesti vastustanut Kiina on j\u00e4tt\u00e4nyt hy\u00f6kk\u00e4ysaikeiden arvostelun v\u00e4h\u00e4lle. Vuonna 19… Continue Reading