Islamabad, Pakistan,, 10.02.95 (IPS) – P\u00e4\u00e4tellen siit\u00e4, mink\u00e4 verran huomiota l\u00e4nsimaiset tiedotusv\u00e4lineet ovat viime aikoina kiinnitt\u00e4neet Afganistaniin, voisi luulla, ett\u00e4 sota siell\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi 1989.<\/p>\n
<\/p>\n
Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vaikka Afganistan on ollut poissa maailman silmist\u00e4 ja mielest\u00e4, siell\u00e4 on tapettu tuhansittain ihmisi\u00e4. P\u00e4\u00e4kaupunki Kabul, joka selvisi melko ehj\u00e4n\u00e4 sodasta Neuvostoliittoa vastaan, on pommitettu rauniokasaksi, ja l\u00e4hes puolet Afganistanin asukkaista on yh\u00e4 pakolaisina.<\/p>\n
Neuvostojoukot miehittiv\u00e4t Afganistanin joulukuussa 1979. Yhdysvallat puolestaan tuki kylm\u00e4n sodan hengen mukaisesti puna-armeijaa vastaan taistelevia paimentolaisheimoja. Supervallat pumppasivat kymmenen vuoden aikana Afganistaniin niin paljon aseita, ett\u00e4 sis\u00e4llissodaksi muuttunut tuhoisa konflikti voi jatkua vaikka vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4nsimaiset diplomaatit ja tutkijat panevat yh\u00e4 kaiken perim\u00e4n tiliin: "veljesmurhat kuuluvat afgaanien perinteeseen" ja "afgaanit ovat sotaisia luonnostaan", he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Totuus on kuitenkin se, ett\u00e4 aina siit\u00e4 l\u00e4htien kun keisarillinen Ven\u00e4j\u00e4 ja Intiaa hallinnut Britannia pelasivat suurta keskin\u00e4ist\u00e4 valtapeli\u00e4\u00e4n, Afganistan on joutunut toimimaan puskurina naapureidensa v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 onnetonta strategiselta sijainniltaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 maata on k\u00e4ytetty jatkuvasti sakkilautana ja sen asukkaita pelinappuloina.<\/p>\n
Pyrkiess\u00e4\u00e4n laajentamaan vaikutusvaltaansa alueella Ven\u00e4j\u00e4 ja Britannia – my\u00f6hemmin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto – ruokkivat Afganistanin etnisi\u00e4 ja uskonnollisia kiistoja.<\/p>\n
Kun selk\u00e4\u00e4ns\u00e4 saaneet ven\u00e4l\u00e4iset vet\u00e4ytyiv\u00e4t Afganistanista 1989, muut alueelliset vallat tulivat k\u00e4rkk\u00e4\u00e4sti tilalle tukemaan Afganistanin sis\u00e4llissodan eri osapuolia ja p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n samalla omaa vaiktusvaltaansa maassa.<\/p>\n
Tavalliset afganistanilaiset ovat yht\u00e4 v\u00e4syneit\u00e4 v\u00e4kivaltaan kuin ihmiset normaalisti miss\u00e4 tahansa sodan repim\u00e4ss\u00e4 maassa. Afganistanilaiset eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n synnyn\u00e4isi\u00e4 sotakiihkoilijoita, jotka nauttivat toistensa teurastamisesta.<\/p>\n
Vuosisadan verran jatkuneet taistelut ovat kuitenkin aiheuttaneet niin paljon pahaa verta, ett\u00e4 rauhan rakentaminen Afganistaniin tuntuu l\u00e4hes mahdottomalta. Sit\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 kuitenkin YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin erikoisedustaja Mahmood Mestiri.<\/p>\n
H\u00e4n tapasi helmikuun alussa Afganistanin konfliktin osapuolia ja yll\u00e4tti sen j\u00e4lkeen kaikki toiveikkailla lausunnoillaan. Afganistanin naapurimaissa Mestirin optimismiin suhtauduttiin kuitenkin suurin varauksin.<\/p>\n
N\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 Afganistanin avainpelurit, presidentti Burhanuddin Rabbani ja p\u00e4\u00e4ministeri Gulbuddin Hekmatyar, ovat tehneet Mestirille vain taktisia my\u00f6nnytyksi\u00e4.<\/p>\n
Kummankaan todelliset aikomukset eiv\u00e4t ole muuttuneet: Rabbani haluaa pysy\u00e4 vallassa tapahtui mit\u00e4 tahansa, ja Hekmatyar pyrkii sys\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4net syrj\u00e4\u00e4n. Hekmatyar saa tukea uzbekkiv\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 edustavan sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n Rashid Dostumin joukoilta.<\/p>\n
Mestir puuhaa Afganistaniin kaikkien osapuolten yhteist\u00e4 neuvostoa, joka johtaisi maata, kunnes rauha on palautettu. Neuvoston kokoamisessa on edistytty jonkin verran, sill\u00e4 kaikki osapuolet ovat hyv\u00e4ksyneet 12 nime\u00e4 tarvittavista 40:st\u00e4.<\/p>\n
Rabbani ei kuitenkaan aio luopua vallasta. H\u00e4nell\u00e4 on tukenaan armeija ja puolustusministeri Ahmed Shah Massoud, jotka haluavat, ett\u00e4 Rabbani hallitsee vastakin Kabulin j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Massoud kuuluu Rabbanin tavoin tadzhikkeihin, joita on reilu nelj\u00e4sosa Afganistanin v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Maan valtav\u00e4est\u00f6n\u00e4 ovat pataanit eli afgaanit.<\/p>\n
Rabbani saa tukea sek\u00e4 Moskovasta ett\u00e4 Iranin p\u00e4\u00e4kaupungista Teheranista, joskin eri syist\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 tarvitsee Afganistania rinnalleen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kurissa Tadzhikistanin nykyjohtoa vastustavia entisi\u00e4 kommunisteja ja radikaaleja muslimeja. Iran taas tukee Rabbania, koska se ei luota Hekmatyariin, joka on ollut hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 Saudi- Arabian kanssa.<\/p>\n
Pakistanin puolella Islamabadissa toimivat tarkkailijat ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 YK:n yritys sovitella Afganistanin kiistoja on liian heiver\u00f6inen verrattuna moniin alueella riste\u00e4viin strategisiin intresseihin.<\/p>\n
Mestirin suunnitelmiin liittyy muutakin ep\u00e4varmuutta. Ei ole lainkaan varmaa, sitoutuuko YK:n turvallisuusneuvosto h\u00e4nen toiveeseensa pit\u00e4\u00e4 20 000 rauhanturvaajaa Afganistanissa siihen asti, kun maahan saadaan aiottu v\u00e4liaikainen hallinto. Rauhanturvaaminen nielee runsaasti rahaa, ja joukoille on yh\u00e4 enemm\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n
Pakistan on \u00e4rtynyt siit\u00e4, ett\u00e4 Rabbani ei suostu luopumaan vallasta. H\u00e4nen asenteensa katsotaan tekev\u00e4n pilkkaa Islamabadin sopimuksesta, jolla Afganistanin kiistaa koetettiin ratkaista 1992.<\/p>\n
Pakistan v\u00e4litti sodan aikana miljardien edest\u00e4 l\u00e4nsimaisia aseita Afganistanin muslimisisseille, ja se haluaisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vaikutusvaltansa maan asioissa. Pakistanin ulkoministeri\u00f6 tosin kiist\u00e4\u00e4 kaikki salaiset pyrkimykset ja vakuuttaa tukeaan YK:n rauhanhankkeelle.<\/p>\n
Taistelut ovat viime aikoina kiihtyneet Afganistanin pohjoisosissa. Hekmatyarin ja Dostumin joukot onnistuivat helmikuun alussa valloittamaan strategisen Kunduzin kaupungin. Rabbanin joukot valmistelivat kuitenkin vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan kun Hekmatyar ja Rabbani jatkavat tappavaa taisteluaan, maan etel\u00e4osista on noussut uusi nuorten aseistettujen muslimitaistelijoiden joukko. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nime\u00e4 taleban ja pit\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4n\u00e4\u00e4n Kabulia.<\/p>\n
Talebanissa on nyt noin 25 000 miest\u00e4, ja se valvoo jo etel\u00e4isi\u00e4 maakuntia l\u00e4hestyen uhkaavasti p\u00e4\u00e4kaupunkia. J\u00e4rjest\u00f6n pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tavoitteena on islamilainen vallankumous. Se kielt\u00e4isi huumekaupan ja s\u00e4\u00e4t\u00e4isi voimaan islamin lait.<\/p>\n
Kaikkien mieless\u00e4 py\u00f6rii kysymys siit\u00e4, kuka talebania tukee. Onko se Iran vai Pakistan? Ja jos se on Pakistan, niin onko asialla armeija vai salainen palvelu?<\/p>\n
Kaiken sekaannuksen ja verenvuodatuksen huomioon ottaen on ihme, ett\u00e4 Mestiri jaksaa olla toiveikas. H\u00e4n on antanut itselleen viel\u00e4 helmikuun aikaa saada Afganistan irti suosta.<\/p>\n
Onnistuminen riippuu siit\u00e4, kuinka paljon tukea Mestiri saa Afganistanin vaikutusvaltaisilta naapureilta, ja ovatko ne valmiita hautamaan omat kaunansa.<\/p>\n
Vaikka rauha ei tulisikaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, humanitaarista apua kaivataan kipe\u00e4sti sek\u00e4 Kabulissa ett\u00e4 pakolaisleireiss\u00e4. Monet ulkomaat uhrasivat miljoonia saadakseen afganistanilaiset tappamaan toisiaan. Paljon v\u00e4hempi raha riitt\u00e4isi nyt afganistanilaisten pit\u00e4miseen hengiss\u00e4. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Islamabad, Pakistan,, 10.02.95 (IPS) – P\u00e4\u00e4tellen siit\u00e4, mink\u00e4 verran huomiota l\u00e4nsimaiset tiedotusv\u00e4lineet ovat viime aikoina kiinnitt\u00e4neet Afganistaniin, voisi luulla, ett\u00e4 sota siell\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi 1989.Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vai… Continue Reading