Jhapa, Nepal,, 27.02.95 (IPS) – Puiden siluetit erottuvat selv\u00e4sti paksusta usvasta, kun aamuaurinko kohoaa viidakon yl\u00e4puolelle. \u00c4kki\u00e4 n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n ilmestyy v\u00e4ril\u00e4isk\u00e4: joukko naisia vaeltaa per\u00e4kanaa puron poikki. He ovat nostaneet sarinsa helmat polviin. P\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuljetettavista nyyteist\u00e4 erottuu kirveit\u00e4 ja sirppej\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Aurinko polttaa sumun pois. Pian mets\u00e4st\u00e4 kantautuu puita hakkaavien kirveiden kalke, jota tahdittaa putoavien oksien rymin\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 it\u00e4isen Nepalin Ramdhunin viidakon reunoilla sijaitsee yksi ihmisen ja luonnon v\u00e4lisen maailmanlaajuisen taistelun monista rintamalinjoista.<\/p>\n
Tiikki\u00e4 ja muita kovia puulajeja kasvavat mets\u00e4t peittiv\u00e4t aikoinaan kaikki Himalajan vuoriston juurella sijaitsevat kukkulat Nepalissa. Mets\u00e4t olivat l\u00e4pitunkemattoman tiheit\u00e4 ja neitseellisi\u00e4.<\/p>\n
Noin 40 prosenttia Nepalista on yh\u00e4 luonnonmetsien peitossa. N\u00e4kyy my\u00f6s merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kukkulat saadaan metsittym\u00e4\u00e4n uudelleen vuosisatoja jatkuneen p\u00e4invastaisen kehityksen j\u00e4lkeen. Nyt uhattuina ovat sen sijaan Intian rajalla Nepalin etel\u00e4isill\u00e4 tasangoilla sijaitsevat trooppiset mets\u00e4t. Niit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 noin miljoona hehtaaria.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6nkasvu ja ihmisten muutto kukkuloilta tasangoille aiheuttavat sen, ett\u00e4 noin 85 000 hehtaaria arvokasta mets\u00e4\u00e4 hakataan nurin vuosittain. Metsien h\u00e4vi\u00e4minen Etel\u00e4-Nepalin tasangoilla kuuluu Aasian kiivastahtisimpiin.<\/p>\n
"Kun polttopuun l\u00f6yt\u00e4minen k\u00e4y vaikeammaksi, naiset ja lapset joutuvat kulkemaan entist\u00e4 pitempi\u00e4 matkoja. Samalla heille j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n aikaa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi tuottavaan maanviljelyyn", sanoo mets\u00e4nistutuksen asiantuntija Raj S. Gujral YK:n maatalous- ja elintarvikej\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 FAO:sta.<\/p>\n
Etel\u00e4-Nepalin metsien tulevaisuudesta kiistelee nyt mets\u00e4nhoidon kaksi koulukuntaa, kaupallinen ja perinteinen.<\/p>\n
Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat koti- ja ulkomaiset mets\u00e4alan yritykset, joita tukevat kansainv\u00e4liset kehityspankit ja kehitysavun antajat. Niiden mielest\u00e4 tiikkimets\u00e4t voisivat oikealla hoidolla pelastaa Nepalin talouden ja tuottaa liki miljardi markkaa vientituloja vuodessa.<\/p>\n
Toisen leirin muodostavat ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijat ja perinteisen mets\u00e4nhoidon kannattajat. He muistuttavat, ett\u00e4 suurin osa nepalilaisista on pienviljelij\u00f6it\u00e4, joiden toimeentulolle mets\u00e4t ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Mets\u00e4t on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 vastakin kyl\u00e4l\u00e4isten omaan hoitoon, he vaativat.<\/p>\n
Suomen ulkoministeri\u00f6n kehitysapuosasto Finnida on valmis allekirjoittamaan kaupallista mets\u00e4nhoitoa koskevan sopimuksen Nepalin hallituksen kanssa. Hankkeen toteuttaisi suomalainen Enso nepalilaisena kumppaninaan Padashree-yhti\u00f6.<\/p>\n
Finnida teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan hoidon puute on syyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 Nepalin valtion metsi\u00e4 on hy\u00f6dynnetty liian v\u00e4h\u00e4n ja ne ovat p\u00e4\u00e4sseet huonoon kuntoon. Tilalle tarjotaan valikoivia hakkuita ja tieteellist\u00e4 mets\u00e4nhoitoa, mik\u00e4 on suomalaisten mukaan pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 paras tapa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 luonnonmets\u00e4t.<\/p>\n
Nepal oli juuri hyv\u00e4ksym\u00e4isill\u00e4\u00e4n suomalaisten ehdotuksen, kun maa ajautui hallituskriisiin ja yll\u00e4tysvaaleihin viime vuonna. Vaalit voitti Nepalin kommunistipuolue, jonka muodostama hallitus sanoo harkitsevansa yh\u00e4 Finnidan tarjousta.<\/p>\n
Nepalin p\u00e4\u00e4kaupungissa Katmandussa toimii vuoristoalueiden kehitt\u00e4miseen erikoistunut kansainv\u00e4linen keskus (Icimod), jota johtaa hollantilainen Egbert Pelinck. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kaikki askelet Nepalin nykyisen mets\u00e4nhoitotekniikan muuttamiseksi pit\u00e4\u00e4 ottaa varovasti.<\/p>\n
"Erityisen tarkkaa huomiota tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 tasapuolisuuteen. Valtion ja yksityisen sektorin pit\u00e4isi jakaa saadut hy\u00f6dyt paikallisten yhteis\u00f6jen kanssa", t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 Pelinck, joka on toiminut mets\u00e4nhoitajana Nepalissa vuodesta 1971.<\/p>\n
Nepalilaiset mets\u00e4nhoitajat eiv\u00e4t esit\u00e4 ajatuksiaan yht\u00e4 diplomaattisesti kuin Pelinck. He ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 suomalainen projekti hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 vain yksityisi\u00e4 mets\u00e4yrityksi\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 alueella asuvat 85 000 kyl\u00e4l\u00e4ist\u00e4 nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Monien mielest\u00e4 Nepalin pit\u00e4isi edelleen rakentaa mets\u00e4politiikkansa kylien harjoittaman yhteishoidon periaatteelle. Juuri t\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on tuonut puut takaisin Himalajan juuren kukkuloille.<\/p>\n
Nepal s\u00e4\u00e4ti FAO:n avustuksella 1978 lain, joka palautti perinteiset yhteismets\u00e4t kyl\u00e4neuvostojen omistukseen ja hoitoon. Hankkeen toteutuksen rahoitti Maailmanpankki.<\/p>\n
Yhteismets\u00e4t ovat edelleen suurin osa-alue Nepalin mets\u00e4talouden kokonaissuunnitelmassa, jonka odotetaan siirt\u00e4v\u00e4n kaikki k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat kukkuloiden mets\u00e4t kyl\u00e4l\u00e4isille.<\/p>\n
"Ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4, miksi kukkuloilla onnistunutta yhteismets\u00e4hanketta ei voitaisi toistaa tasangoilla", arvioi er\u00e4s FAO:n kentt\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4.<\/p>\n
Yksi Nepalin yhteismets\u00e4suunnitelman arkkitehdeista oli edesmennyt Y.S.Rao, joka toimi FAO:n alueellisena mets\u00e4asiantuntijana Bangkokissa.<\/p>\n
Raolla oli tapana sanoa: "Jokaiseen mets\u00e4projektiin liittyen on syyt\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kolme kysymyst\u00e4: Kuka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4? Kuka osallistuu? Kuka hy\u00f6tyy?"<\/p>\n
"Jos vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on 'ihmiset', silloin hanke onnistuu", Rao jatkoi.<\/p>\n
Nepalin metsill\u00e4 ei ole paljon aikaa j\u00e4ljell\u00e4. Jos metsien h\u00e4vi\u00e4minen jatkuu nykyist\u00e4 tahtia, suurin osa tasankojen puista on mennytt\u00e4 vuonna 2000 – ja niiden mukana ainutlaatuinen ekosysteemi sek\u00e4 miljoonien pientalonpoikien elanto.<\/p>\n
Kaupallisen mets\u00e4nhoidon kannattajat sanovat, etteiv\u00e4t he vastusta yhteismets\u00e4taloutta. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n molemmat j\u00e4rjestelyt voidaan toteuttaa rinta rinnan paikallisiin olosuhtesiin sovitettuina.<\/p>\n
Kaupallisen mets\u00e4nhoidon ep\u00e4ilij\u00e4t puolestaan korostavat, ett\u00e4 Nepalilla ei ole varaa virhearviointiin t\u00e4ss\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asiassa. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jhapa, Nepal,, 27.02.95 (IPS) – Puiden siluetit erottuvat selv\u00e4sti paksusta usvasta, kun aamuaurinko kohoaa viidakon yl\u00e4puolelle. \u00c4kki\u00e4 n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n ilmestyy v\u00e4ril\u00e4isk\u00e4: joukko naisia vaeltaa per\u00e4kanaa puron poikki. He ovat nostaneet sarins… Continue Reading