Pariisi, 07.01.01 (IPS) – On omituista, ett\u00e4 samaan aikaan kun maailma liukuu yh\u00e4 syvemm\u00e4lle taloudelliseen taantumaan, arvostetuimmillakaan johtajilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan hajua siit\u00e4, miten sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin pois. <\/p>\n
<\/p>\n
Ongelman ratkaisu on kuitenkin yli 50 vuotta vanha. Brittil\u00e4inen taloustieteilij\u00e4 John Maynard Keynes kehitti mallin kansallisiin tarpeisiin, mutta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen sit\u00e4 sovellettiin menestyksekk\u00e4\u00e4sti kansainv\u00e4lisiin oloihin.<\/p>\n
Kyse on Marshallin suunnitelmasta eli Marshall-avusta, joka nosti sodan runteleman Euroopan takaisin jaloilleen ja teki siit\u00e4 j\u00e4lleen kelvollisen kauppakumppanin Yhdysvalloille.<\/p>\n
Nyt on tarjolla kaksikin keynesil\u00e4ist\u00e4 tapaa vauhdittaa kansainv\u00e4list\u00e4 taloutta. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 voidaan sijoittaa tuntuvia rahasummia elinymp\u00e4rist\u00f6n suojeluun ja kunnostukseen. Toisaalta voidaan ryhty\u00e4 toimiin niiden miljardien ihmisten ottamiseksi mukaan maailmantalouteen, jotka yritysvetoinen globalisaatio on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt.<\/p>\n
YK:n kehitysrahasto UNDP v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 noin 90 miljardilla dollarilla (99,5 miljardilla eurolla) vuodessa kyett\u00e4isiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n perusasiat – riitt\u00e4v\u00e4sti ruokaa, puhdasta vett\u00e4, asunto, perusterveydenhuolto ja koulutus – kaikille maapallon asukkaille.<\/p>\n
Karkeasti arvioiden perusasioiden turvaaminen kaikille sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suojelu ja kunnostaminen vaatisivat 220 miljardia euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Se on nykymaailmassa mit\u00e4t\u00f6n summa.<\/p>\n
On kuitenkin turhaa toivoa, ett\u00e4 asia hoituisi virallisen kehitysavun kautta. Teollisuusmaiden j\u00e4rjest\u00f6n OECD:n j\u00e4senten kehitysapu on viime ajat laskenut noin viiden prosentin vuosivauhtia. Se paljastaa, ett\u00e4 pohjoisten maiden huoli etel\u00e4isist\u00e4 oli paljolti kylm\u00e4\u00e4n sotaan kytkeytynyt strateginen ilmi\u00f6.<\/p>\n
YK:ssa kehitysavun tavoitteeksi asetettu 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuus on hurskasta kuvittelua. OECD:n omien tilastojen mukaan kehitysavun osuus sen j\u00e4senvaltioiden kansantuotteesta on t\u00e4p\u00e4r\u00e4t 0,22 prosenttia.<\/p>\n
Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 lakata teeskentelem\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 todellinen muutos saadaan aikaan valtioiden budjettien kautta. Rahaa on etsitt\u00e4v\u00e4 sielt\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 todella on: kansainv\u00e4lisilt\u00e4 finanssimarkkinoilta, veroparatiiseista ja ylikansallisista yrityksist\u00e4. Yhden oivan keinon tarjoaa kansainv\u00e4lisiin valuutansiirtoihin kohdistettava Tobinin vero.<\/p>\n
Sata vuotta sitten nykyisiss\u00e4 rikkaissa maissa vallitsi jyrkk\u00e4 ihmisten eriarvoisuus, jonka muutamat rohkeat henkil\u00f6t nostivat yleiseen tietoisuuteen.<\/p>\n
Niin Lontoon kuin New Yorkinkin k\u00f6yhill\u00e4 asuinalueilla terveydenhoidon ja koulutuksen taso, lukutaidottomuus, asuinolot, rikollisuus sek\u00e4 imev\u00e4is- ja lapsikuolleisuus olivat t\u00e4ysin verrannollisia nykyisten kehitysmaiden tilanteeseen.<\/p>\n
R\u00e4ike\u00e4 eriarvoisuus tunnustettiin asteittain paitsi h\u00e4pe\u00e4lliseksi my\u00f6s vaaralliseksi koko yhteiskunnalle, etuoikeutetuimmat j\u00e4senet mukaan lukien. Progressiivinen tuloverotus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tulojen uudelleenjakoa ja k\u00f6yhien saamista osaksi yhteiskuntaa.<\/p>\n
Etel\u00e4n ja pohjoisen eriarvoisuutta tulisi nyt ryhty\u00e4 kaventamaan samalla tavoin. Raha on olemassa, mutta se t\u00e4ytyy koota kansainv\u00e4lisell\u00e4 verotuksella. N\u00e4m\u00e4 korjaukset ja uudistukset ovat kaikkien etujen mukaisia. Nykyiset suunnattomien omaisuuksien haltijat tietenkin vastustavat, kuten New Yorkin rikkaat sata vuotta sitten. Se ei kuitenkaan ole syy v\u00e4hent\u00e4\u00e4, vaan pikemminkin lis\u00e4t\u00e4 painostusta.<\/p>\n
Vaikka muutama vuosi sitten puhuttiin paljon "rahapolitiikan uudesta arkkitehtuurista", uusia turvaj\u00e4rjestelmi\u00e4 ei ole pystytetty. T\u00e4m\u00e4n kolumnin kirjoittamisen aikaan koko maailma odotti Argentiinan talouden romahdusta ja sen ennalta- arvaamattomia seurauksia.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto IMF jatkaa politiikkaansa, jonka tarkoituksena on turvata velkojan omaisuus keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Se ei tunnusta "roskalainoja", vaan perii saataviaan my\u00f6s veloista, joita ovat ottaneet aiemmat korruptoituneet, itsevaltaiset, sotilas- tai rotusortohallitukset.<\/p>\n
IMF:st\u00e4 pit\u00e4isi tulla j\u00e4lleen sellainen kuin Keynes tarkoitti: mekanismi, joka auttaa valtioita niiden tilap\u00e4isiss\u00e4 maksutasevaikeuksissa. IMF:n tulisi neuvoa valtioita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta kovan valuutan lainanottoa ja valvoa kauan kaivattuja velkaj\u00e4rjestelyj\u00e4. K\u00f6yhimpien maiden lainat ja kaikki roskalainat pit\u00e4isi mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 heti, ja monille muille pit\u00e4isi sallia asiallinen konkurssimenettely.<\/p>\n
Jos IMF:\u00e4\u00e4 ei pystyt\u00e4 uudistamaan, se tulisi lakkauttaa ja korvata kokonaan uudella kansainv\u00e4lisell\u00e4 luottolaitoksella.<\/p>\n
N\u00e4iden asioiden parissa vuosia ty\u00f6skennelleet ihmiset tulevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti samaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen: velka ei ole laisinkaan raha- tai talousongelma vaan poliittinen kysymys. Se on paras koskaan keksitty vallan ja valvonnan v\u00e4line, jolla pohjoinen hallitsee etel\u00e4\u00e4 (ja nyt my\u00f6s it\u00e4\u00e4). Se p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 komeasti kolonialismin, joka edellytti armeijaa ja hallintokoneistoa ja aiheutti ik\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjoittelua. Velkaan perustuva kontrolli ei tarvitse koneistoja, vaan se panee ihmiset maksamaan siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 sorretaan.<\/p>\n
Globalisaatiota arvosteleva kansalaisliike pit\u00e4\u00e4 velkahelpotuksia olennaisena ehtona etel\u00e4n ja pohjoisen entist\u00e4 tasa-arvoisemmille suhteille. Moni vaatii lis\u00e4ksi, ett\u00e4 etel\u00e4n maille pit\u00e4isi palauttaa omaisuutta, jonka pohjoinen on imenyt sielt\u00e4 vuosikymmenten ja -satojen saatossa. Talkoisiin vaaditaan osallistumaan sek\u00e4 yksityisi\u00e4 pankkeja ett\u00e4 julkisia luottolaitoksia, jotka ovat saaneet korvauksen jo moneen kertaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Susan George johtaa Amsterdamissa toimivaa Transnational Institutea ja toimii Ranskan Attac-liikkeen varapuheenjohtajana. H\u00e4n on kirjoittanut kymmenen kirjaa.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 07.01.01 (IPS) – On omituista, ett\u00e4 samaan aikaan kun maailma liukuu yh\u00e4 syvemm\u00e4lle taloudelliseen taantumaan, arvostetuimmillakaan johtajilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan hajua siit\u00e4, miten sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin pois. Ongelman ratkaisu on kuitenk… Continue Reading