Pancevo, Serbia,, 10.04.95 (IPS) – Yhteisty\u00f6 entisen Jugoslavian osien kesken n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n mahdottomalta. Vertailun vuoksi on kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 nykyinen Euroopan unionikin rakennettiin toisen maailmansodan rauniokasoille.<\/p>\n
<\/p>\n
Siksi on tuskin liian varhaista ajatella sit\u00e4, miten entisen Jugoslavian tilalle syntyneet uudet valtiot j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t suhteensa sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Ei ole olemassa selv\u00e4\u00e4 poliittista strategiaa siit\u00e4, miten alueen valtavaa yhteist\u00e4 perint\u00f6\u00e4 vaalittaisiin ja jatkettaisiin tulevaisuudessa. Keskustelua voitaisiin rohkaista ottamalla pieni\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 askelia kohti normaaleja oloja: lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kauppaa, kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja poliittisia yhteyksi\u00e4.<\/p>\n
Siteit\u00e4 voivat rakentaa sek\u00e4 kansainv\u00e4liset toimijat ett\u00e4 alueen hallitukset ja asukkaat. Mit\u00e4 pikemmin yhteisty\u00f6 alkaa, sit\u00e4 parempi.<\/p>\n
Tiell\u00e4 on toki viel\u00e4 esteit\u00e4: Bosnia-Hertsegovinan sota ja serbien ratkaisematon asema Kroatiassa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tajuta se, ett\u00e4 Serbian kysymyst\u00e4 ei voida ratkaista selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Kroatian ja Bosnian ongelmia. N\u00e4m\u00e4 kolme valtiota muodostavat Balkanin keskusakselin ja niiden konfliktien laukaiseminen sanelee alueen tulevaisuuden.<\/p>\n
Serbia, Bosnia ja Kroatia on tuomittu paitsi rinnakkaiseloon my\u00f6s yhteisty\u00f6h\u00f6n – kiitos niiden v\u00e4est\u00f6sekoituksien ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten alueellisten intressien sek\u00e4 yhteisen kielen ja perinteiden.<\/p>\n
Entisen Jugoslavian tasavaltojen tilanne vaihtelee:<\/p>\n
– Serbia on tyytyv\u00e4inen alueeseen, jonka serbit ovat valloittaneet Bosniasta. Serbialla ei ole v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tarvetta liitt\u00e4\u00e4 noita alueita itseens\u00e4, sill\u00e4 Bosnian ja Kroatian serbipoliitikot muodostaisivat uhan Belgradin hallitukselle. Serbian p\u00e4\u00e4kaupungissa ollaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sotiminen pit\u00e4isi lopettaa Kroatiassa ja Bosniassa. Syyn\u00e4 voi tosin olla se, ett\u00e4 siten voitaisiin valmistautua uusiin sotiin Makedoniassa ja\/tai Kosovossa.<\/p>\n
– Kroatian hallituksen poliittiset tavoitteet ovat ep\u00e4selvi\u00e4. Se hyv\u00e4ksyy nyt laajan paikallisen itsehallinnon Kroatian serbeille. Viisi vuotta sitten, kun presidentti Franjo Tudjman tuli valtaan, Kroatia kielt\u00e4ytyi edes puhumasta autonomiasta ja l\u00e4hti sen sijaan sotaan serbej\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Jotkut tarkkailijat ennustavat "tekosotaa" Kroatian ja Serbian v\u00e4lille, jotta Kroatian serbit saataisiin tyytym\u00e4\u00e4n itsehallintoon. Bosniassa Kroatia on sotinut turhaan: Kroatian p\u00e4\u00e4kaupungissa Zagrebissa sek\u00e4 kansallismieliset ett\u00e4 sotaa vastustavat kroaatit torjuvat Hertsegovinan liitt\u00e4misen maahansa. Bosnian kroaattien ja muslimien poliittinen liitto taas on vilpillinen ja vailla strategista arvoa.<\/p>\n
– Bosnian muslimit ovat k\u00e4rsineet sodasta eniten. Heid\u00e4n kohtaloonsa ovat vaikuttaneet paljon enemm\u00e4n Serbian ja Kroatian salaiset sopimukset kuin heid\u00e4n oman presidenttins\u00e4 Alija Izetbegovicin heikko politiikka.<\/p>\n
Bosnian serbit ja kroaatit eiv\u00e4t uskoneet monikansallisen valtion s\u00e4ilymiseen, mutta muslimit uskoivat. Toisaalta muslimit eiv\u00e4t tajunneet, ett\u00e4 heid\u00e4n oma nationalisminsa my\u00f6s uhkasi sit\u00e4. He eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n pysty sopeutumaan Bosnian hajoamiseen.<\/p>\n
Bosnian muslimeille on tarjolla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n taktista sotilasapua ja vain siihen asti, kun serbit hyv\u00e4ksyv\u00e4t Bosnian valtion s\u00e4ilytt\u00e4misen ja jakamisen suurvaltojen yhteysryhm\u00e4n suunnitelman mukaan. Toisin sanoen kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt bosnialaisia serbien kurittamiseen.<\/p>\n
– Slovenian itsen\u00e4isyys vaati vain kymmenen kuolonuhria. Maan kansallismielisyys on taloudellista laatua: slovenialaiset laskivat, ett\u00e4 ei kannata j\u00e4\u00e4d\u00e4 Jugoslaviaan, jos maa ei p\u00e4\u00e4se irti kommunismista. Lyhyt sota s\u00e4\u00e4sti Slovenian vapaussotamyyteilt\u00e4. Niinp\u00e4 Ljubljanassa odotellaankin, ett\u00e4 yhteydet palautuvat entisen Jugoslavian alueelle ja maa p\u00e4\u00e4see hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kilpailuvalttejaan.<\/p>\n
– Makedonia on samanlainen, mutta k\u00f6yhempi. Makedonian nationalismi on nuorta ja puolustavaa pikemmin kuin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4. Makedonian hallitus on liberaali. Skopjessa vain odotetaan, ett\u00e4 Makedonian-vastainen kiihkoilu menisi Kreikassa ohi ja maa voisi palauttaa yhteydet kaikkiin entisen Jugoslavian tasavaltoihin.<\/p>\n
Entisen Jugoslavian konfliktien keskell\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s mahdollisuuksia solmia yhteyksi\u00e4 uudelleen. Paras maaper\u00e4 niille muodostuisi, jos kaikkia maita johtaisi demokraattinen siviilihallitus. Sek\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ehto valtioiden v\u00e4listen suhteiden palauttamiselle tai jopa entisen Jugoslavian uudelle yhteenliittymiselle.<\/p>\n
Kansallismieliset hallitukset pit\u00e4v\u00e4 mustasukkaisesti kiinni vallastaan ja maansa itsen\u00e4isyydest\u00e4. Taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen etujen vuoksi ne l\u00e4htev\u00e4t kuitenkin mukaan integraatiokehitykseen. Nationalistit Sloveniassa, Tshekiss\u00e4, Slovakiassa, Unkarissa ja Puolassa liioittelevat maansa itseriittoisuutta, mutta silti kaikki haaveilevat liittymisest\u00e4 Euroopan unioniin.<\/p>\n
Niin pian kun (tai jos!) sota loppuu, hallitukset Belgradissa, Zagrebissa, Ljubljanassa, Sarajevossa ja Skopjessa kiiruhtavat solmimaan uusia yhteyksi\u00e4. Nuo maat ovat taloudellisesti riippuvaisia toisistaan ja peritty infrastruktuuri vahvistaa siteit\u00e4.<\/p>\n
Itse asiassa sama syy, joka todenn\u00e4k\u00f6isimmin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konfliktin, panee integraation k\u00e4yntiin: talous. Konfliktien laantumista seuraavat tieyhteyksien, s\u00e4hk\u00f6linjojen ja \u00f6ljyputkien j\u00e4lleenrakentaminen, raaka-ainekaupan vilkastuminen ja teollinen yhteisty\u00f6.<\/p>\n
On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 noita askeleita kaivataan pikaisesti, vaikka ne nyt voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaukaisilta. Sloveniaa lukuun ottamatta kaikkien entisen Jugoslavian tasavaltojen asukkaat el\u00e4v\u00e4t mustasta p\u00f6rssist\u00e4 ostetuilla peruselintarvikkeilla. Teollisuus on raunioina, pakolaisia tungeksii kaikkialla ja koulutetut ihmiset ovat l\u00e4hteneet maasta. Tuotantoa ja ulkomaankauppaa koskevat tiedot ovat salaisia tai hyvin ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n
Serbiassa yksi luku kertoo kaiken olennaisen: Maailmanpankin mittapuiden mukaan kaksi kolmasosaa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajalla tai sen alapuolella.<\/p>\n
Tilanne ei ole paljon parempi Kroatiassa, jonka teollisuustuotanto on puolet vuoden 1989 tasosta, ty\u00f6tt\u00f6myys 18 prosenttia ja inflaatio 15 prosenttia. Serbian ja Kreikan suljettujen rajojen v\u00e4liin puristettu Makedonia el\u00e4\u00e4 yhdysvaltalaisten lainojen ja Serbian mustan p\u00f6rssin varassa. Kannustimia pakotteiden tilalle<\/p>\n
L\u00e4nsimaiden pit\u00e4isikin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikutusvaltaansa talouden alalla hyvin viisaasti. Paras tapa rauhoittaa Serbia olisi pakotteiden sijasta tukea sit\u00e4 taloudellisesti. Pakotteet pit\u00e4isi purkaa sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 Serbian johto demokratisoidaan ja taloutta uudistetaan. Taloudellisia kannustimia voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vakiinnutettaessa valtioiden keskin\u00e4ist\u00e4 kunnioitusta, v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia ja itsehallintoa sek\u00e4 sotarikosten tuomitsemista.<\/p>\n
Tulevaisuuden "asialista" ei ole viel\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Monien kielteisten n\u00e4k\u00f6alojen ohella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valottaa uuden kehityksen mahdollisuuksia. Vain muutamien kammottavien poliittisten esteiden takana odottaa hedelm\u00e4llinen maaper\u00e4 uusille yhteyksille ja uudelle politiikalle. Se on pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mink\u00e4 muistaminen voi antaa rohkeutta j\u00e4ljell\u00e4 olevan matkan kulkemiseen. (Inter Press Service) * Dragan Veselinov on Belgradin yliopiston valtio-opin professori. Artikkelin toimitti IPS:lle lontoolainen Institute of War and Peace Reporting. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pancevo, Serbia,, 10.04.95 (IPS) – Yhteisty\u00f6 entisen Jugoslavian osien kesken n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n mahdottomalta. Vertailun vuoksi on kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 nykyinen Euroopan unionikin rakennettiin toisen maailmansodan rauniokasoille.Siksi on … Continue Reading