Kigali,, 24.04.95 (IPS) – Sis\u00e4llissodan runteleman Ruandan ruokatilanne on viel\u00e4 toistaiseksi vaikea, mutta sen kohentumisesta on toiveita kes\u00e4kuussa, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n korjaamaan lupaavalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 satoa.<\/p>\n
<\/p>\n
YK-j\u00e4rjest\u00f6t ennustavat, ett\u00e4 Ruanda pystyy t\u00e4n\u00e4 vuonna tuottamaan 500 000 tonnia ruokaa. Maa tarvitsee silti ulkopuolista ruoka-apua 150 000 tonnia, jotta ulkomailta palaaville pakolaisille ja maan sis\u00e4ll\u00e4 pakosalle joutuneille voidaan turvata ravinto.<\/p>\n
On vaikea kuvitella Ruandan maatalouden olevan muussa tilassa kuin lamassa. T\u00e4m\u00e4n Keski-Afrikan valtion v\u00e4est\u00f6 v\u00e4heni seitsem\u00e4sosalla viime vuoden julmuuksissa, joissa vallan jakamista vastustavat \u00e4\u00e4rihuhut yllyttiv\u00e4t kannattajansa tutsien kimppuun. V\u00e4kivaltaisuuksissa kuoli miljoonaan nouseva ihmisjoukko ja kaksi miljoonaa pakeni maasta.<\/p>\n
YK:n Elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO ja Maailman ruokaohjelma WFP ovat laatineet arvion Ruandan maatalouden tilasta. Sen mukaan viljelty pinta-ala kutistui viime vuonna huomattavasti, koska syys-marraskuulle ajoittuneella kylv\u00f6kaudella v\u00e4ke\u00e4 oli paikalla paljon tavallista v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi monet ajoissa kotiin palanneet viljelij\u00e4t havaitsivat siemenviljansa ja ty\u00f6kalunsa kadonneiksi. Ruandan t\u00e4rkeimm\u00e4n ruokakasvin, banaanin, viljelm\u00e4t ovat yh\u00e4 hyl\u00e4ttyj\u00e4. FAO jakoi ruandalaisille siemeni\u00e4 ja ty\u00f6kaluja, jotta viljaa ja papuja saatiin kylvetyksi. Se esti maataloustuotannon t\u00e4ydellisen romahtamisen.<\/p>\n
Vuonna 1992 maatalous tuotti 41 prosenttia Ruandan kansantuotteesta. Ala oli kuitenkin vaikeuksissa jo ennen sis\u00e4llissotaa. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen tihe\u00e4 asutus kiihdytti eroosiota pienen ja vuoristoisen maan tarkkaan pengerretyill\u00e4 rinteill\u00e4.<\/p>\n
Ruandan henke\u00e4 kohden lasketun kansantuotteen kasvu ei ole pysynyt tahdissa v\u00e4est\u00f6nkasvun kanssa vuoden 1984 j\u00e4lkeen. Maa k\u00e4rsi 1980-luvun lopulla vakavasta ruokapulasta, joka johti n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4n vuosikymmenen vaihteessa. Syyn\u00e4 oli varsinkin maan etel\u00e4osia koetellut ankara kuivuus.<\/p>\n
L\u00e4hes kaksi kolmasosaa Ruandan maatiloista on alle hehtaarin laajuisia ja monet niist\u00e4 on viel\u00e4 jaettu osiin. Keskivertoperheen el\u00e4tt\u00e4miseen tarvitaan kuitenkin hehtaarin verran maata, sanoo WFP:n Francesco Del Re.<\/p>\n
Ruandan t\u00e4rkein vientikasvi, kahvi, on selvinnyt viime vuoden myllerryksest\u00e4 melko hyvin, koska pensaat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 huolenpidolla, Del Re kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 kahvia ei pystyty\u00e4 jalostamaan, koska varkaat ovat vieneet laitteet, eik\u00e4 papujen kuljettamiseenkaan ole kalustoa. Toistaiseksi ei ole selv\u00e4\u00e4 aikooko Ruandan uusi laajapohjainen hallitus ottaa edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 tavoin kahvikaupan hoitoonsa.<\/p>\n
Teen tuotanto on todella huonoissa kantimissa. Maan pohjoisosissa sijaitsevat teeplantaasit ja jalostuslaitokset k\u00e4rsiv\u00e4t pahoin edellisest\u00e4 sis\u00e4llissodasta, jota k\u00e4ytiin alueella vuosina 1990-93. Siin\u00e4 olivat vastakkain Ruandan silloinen hutuheimon johtama hallitus ja tutsivoittoinen sissiliike Ruandan is\u00e4nmaallinen rintama (RPF).<\/p>\n
Laadukkaan teen kasvatus vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja lehdet pit\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 ja jalostaa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tee tuotti 32 prosenttia Ruandan vientituloista 1992.<\/p>\n
Ruandassa on meneill\u00e4\u00e4n syv\u00e4lt\u00e4k\u00e4yp\u00e4 v\u00e4est\u00f6rakenteen muutos. Tutsien kostoa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t hutut eiv\u00e4t uskalla palata kotiin pakolaisleireist\u00e4 Zairesta ja Tansaniasta. Sen sijaan pitk\u00e4\u00e4n Ugandassa ja Burundissa pakoilleita tutseja on palannut kotiin jo 600 000.<\/p>\n
Nyt kotiutuvat tutsit tai heid\u00e4n vanhempansa pakenivat Ruandasta jo 1960-luvun alussa. He uskaltavat palata vasta nyt, kun tutseilla on j\u00e4lleen vahva asema maan johdossa. YK-j\u00e4rjest\u00f6jen mukaan palaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi kohota miljoonaan vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n
Monet Buymban seudulle Koillis-Ruandaan asettuvista tutseista ovat karjankasvattajia. He ovat tuoneet mukanaan uusia ongelmia: ennen sotaa Ruandassa oli karjaa 560 000 p\u00e4\u00e4t\u00e4, mit\u00e4 pidettiin laitumien sietokyvyn kannalta liian suurena m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Nyt el\u00e4imi\u00e4 on yli 750 000.<\/p>\n
"Liikalaiduntaminen k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 maan ja Ruandaan on tullut uusia karjatauteja", valittaa FAO:n el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mariko Ousman.<\/p>\n
Ruandan nykyhallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt sulkea maan lounaisosissa sijaitsevat pakolaisleirit, joihin on majoittunut noin 250 000 RFP:n tielt\u00e4 viime vuonna paennutta hutua. Vastahakoiset hutut aiotaan palauttaa kotiseudulleen pikapuoliin.<\/p>\n
Samaan aikaan pakolaisia on alkanut pikku hiljaa tihkua takaisin my\u00f6s rajojen takaa. Monet tulivat ehti\u00e4kseen pelloille helmi-maaliskuun kylv\u00f6kaudella.<\/p>\n
V\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen maariidat hallitus ilmoitti, ett\u00e4 hyl\u00e4tyille tilolle asettuneet valtaajat saavat pit\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kauden sadon. (Inter Press Service) (*) Juttu on kirjoitettu ennen hutujen joukkomurhaa, joka paljastui Kibehon pakolaisleiriss\u00e4 23.4. <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kigali,, 24.04.95 (IPS) – Sis\u00e4llissodan runteleman Ruandan ruokatilanne on viel\u00e4 toistaiseksi vaikea, mutta sen kohentumisesta on toiveita kes\u00e4kuussa, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n korjaamaan lupaavalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 satoa.YK-j\u00e4rjest\u00f6t ennustavat, ett\u00e4 Ru… Continue Reading