Oaxaca, Meksiko,, 29.05.95 (IPS) – Naiset loistavissa p\u00e4\u00e4huiveissaan ja kukkamekoissaan kauppaavat paistettuja hein\u00e4sirkkoja ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismies esittelee puisia veistoksiaan Oaxacan kaupungin sunnuntaimarkkinoilla.<\/p>\n
<\/p>\n
Perinteinen vaihtokauppa on yh\u00e4 yleist\u00e4, ja tarjoukset tehd\u00e4\u00e4n zapoteekkien kielell\u00e4. Se on yksi etel\u00e4isess\u00e4 Meksikossa sijaitsevan Oaxacan osavaltion 14 intiaanikielest\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltojen puolella, Los Angelesin Mid-Wilshiress\u00e4 oaxacalaisten siirtolaisten yhteis\u00f6n johtaja Lucas Cruz Fentanes valmistelee tietokonekeskuksen perustamista: "Internet auttaisi meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin yhteytt\u00e4 kotiseudun v\u00e4keen."<\/p>\n
Pit\u00e4\u00e4kseen Oaxacan alkuper\u00e4iskulttuurit hengiss\u00e4 my\u00f6s siirtolaisuuden oloissa Cruz kumppaneineen on perustanut j\u00e4rjest\u00f6n, jonka nimen\u00e4 on Oaxacan intiaanien kahden valtion rintama (Fiob).<\/p>\n
Oaxacan kahden suurimman intiaanikansan, zapoteekkien ja miksteekkien, vuonna 1991 perustamaan j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n tulivat viime vuonna mukaan alueen muutkin kansat.<\/p>\n
Oaxacan intiaanit ovat aina vastustaneet sulautumista muun Meksikon kulttuuriin. Yht\u00e4 kansaa – miksteekkej\u00e4 – edes espanjalaiset eiv\u00e4t koskaan onnistuneet alistamaan. K\u00f6yhyys ja loppuun kaluttu maa ovat kuitenkin jo vuosikymmenien ajan pakottaneet oaxacalaiset ty\u00f6n etsint\u00e4\u00e4n Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
"Me olemme kaikkein huonoimmin kohdeltuja siirtolaisia, koska puhumme omaa kielt\u00e4mme, joka ei ole edes espanjaa", sanoo Fiobin johtajiin Kaliforniassa kuuluva Rufino Dominguez.<\/p>\n
Cruz arvioi, ett\u00e4 60-70 prosenttia Kalifornian San Joaquinin laakson maatalousty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 tulee Oaxacasta. Monet palaavat kotiin sadonkorjuukausien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Ne, jotka pysyv\u00e4t Yhdysvalloissa, l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t jatkuvasti rahaa kotiin koulujen rakentamiseen ja muihin kyl\u00e4n tarpeisiin.<\/p>\n
Fiob, j\u00e4senten suussa Frente, toimii nelj\u00e4ll\u00e4 alueella: puolustaa siirtoty\u00f6l\u00e4isten oikeuksia, edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista kehityst\u00e4, rakentaa yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 kohteita kuten vesijohtoja, teit\u00e4 ja kouluja ja vaalii kansallisia kieli\u00e4 ja kulttuureja.<\/p>\n
Kaliforniassa Frenten j\u00e4senet ovat j\u00e4rjest\u00e4neet mielenosoituksia ja muita tempauksia parempien palkkojen ja siirtoty\u00f6l\u00e4isten sosiaalisten oikeuksien puolesta.<\/p>\n
Tequio on talkooty\u00f6t\u00e4, joka on yh\u00e4 moraalinen velvollisuus monissa vuoristokyliss\u00e4. Ty\u00f6kykyisten kyl\u00e4l\u00e4isten on teht\u00e4v\u00e4 yksi p\u00e4iv\u00e4 viikossa yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 askareita kuten osallistuttava koulujen tai kastelukanavien rakentamiseen. Velvoitteen voi suorittaa my\u00f6s palkkaamalla jonkun muuan hoitamaan talkoot puolestaan.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4t oaxacalaisyhteis\u00f6t jatkavat talkooperinnett\u00e4 Yhdysvalloissa ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t rahat kotikyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Siksi kyl\u00e4t ovat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Koska kaikki tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4, heill\u00e4 on my\u00f6s samat oikeudet eik\u00e4 kukaan voi hy\u00f6ty\u00e4 yhteis\u00f6n kustannuksella muita enemm\u00e4n. Jos t\u00e4llainen hallinto vallitsisi muissakin osavaltioissa, Meksiko olisi tyystin erilainen paikka. Tequio on todellista demokratiaa", Cruz selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Intiaanikyliss\u00e4 my\u00f6s kunnallisten virkamiesten ty\u00f6 katsotaan talkooty\u00f6ksi eik\u00e4 heille makseta palkkaa. Cruzin mukaan virkamiesten t\u00e4ytyy el\u00e4\u00e4 sukulaistensa tuella.<\/p>\n
Oaxacan etel\u00e4isess\u00e4 naapuriosavaltiossa Chiapasissa maya-intiaanit nousivat viime vuonna aseelliseen kapinaan vaatien kohennusta kurjiin elinoloihinsa. Frenten johtajien mukaan vastaavaa tuskin tapahtuu Oaxacassa, koska maanomistus ja poliittinen valta eiv\u00e4t ole yht\u00e4 harvoissa k\u00e4siss\u00e4 eik\u00e4 osavaltion hallitus sorra intiaaneja niin kuin Chiapasissa.<\/p>\n
Oaxacassa vietet\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 guelaguetza-festivaalia. Sana on zapoteekkia ja merkitsee, ett\u00e4 jokainen on valmis antamaan yst\u00e4villeen omaisuutensa odottamatta vastapalvelusta.<\/p>\n
Cruz ja kumppanit j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna guelaguetzan my\u00f6s Los Angelesin arviolta 120 000 oaxacalaiselle. Lis\u00e4ksi he ker\u00e4\u00e4v\u00e4t varoja keskukselle, jossa opetettaisiin Oaxacan intiaanikieli\u00e4 ja perinteisi\u00e4 tansseja, musiikkia ja luontaisl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4. Yhdysvaltalaiset tukijat ovat lahjoittaneet ryhm\u00e4lle kuusi tietokonetta ja s\u00e4hk\u00f6postiyhteydet.<\/p>\n
Meksikon peson romahdus viime joulukuussa ja sit\u00e4 seuranneet taloudelliset vaikeudet ovat lis\u00e4nneet asukkaiden paineita pyrki\u00e4 pohjoisrajan yli. Oaxacastakin l\u00e4htee nyt talopoikien ohella koulutettua v\u00e4ke\u00e4 ja yritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n
Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue Nafta ei Fiobin kahviosuuskunnan johtajan Noel Sanchez Sarmienton mukaan auta meksikolaisia pienyritt\u00e4ji\u00e4. "Nafta hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 taloudellisesti vahvoja. Pientuottajat eiv\u00e4t selvi\u00e4, ne joutuvat amerikkalaisten sijoittajien kitaan", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Vapaata kauppaa puolustava Yhdysvallat sulkee kuitenkin oviaan ihmisilt\u00e4. Rajavartijat pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 useampia meksikolaisia, ja Kalifornian osavaltio on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt lain, joka ep\u00e4\u00e4 laittomilta siirtolaisilta ja n\u00e4iden perheilt\u00e4 kaikki sosiaalipalvelut.<\/p>\n
Sanchez nauraa ajatukselle, ett\u00e4 meksikolaiset pyrkiv\u00e4t rajan yli sosiaaliturvan takia. "Mene kysym\u00e4\u00e4n kyl\u00e4l\u00e4isilt\u00e4, mit\u00e4 ovat sosiaalipalvelut. He eiv\u00e4t tied\u00e4. He eiv\u00e4t edes tied\u00e4, mik\u00e4 on Los Angeles tai San Francisco, heille se on vain el Norte (pohjoinen)." (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oaxaca, Meksiko,, 29.05.95 (IPS) – Naiset loistavissa p\u00e4\u00e4huiveissaan ja kukkamekoissaan kauppaavat paistettuja hein\u00e4sirkkoja ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismies esittelee puisia veistoksiaan Oaxacan kaupungin sunnuntaimarkkinoilla.Perinteinen vaihtokauppa on yh\u00e4… Continue Reading