Kigali,, 18.12.96 (IPS) – Ruandaan on jo palannut 600 000 pakolaista ja lis\u00e4\u00e4 odotetaan. Seuraavaksi testataan, miten Ruandan maatalous saadaan elvytetyksi niin, ett\u00e4 se pystyy j\u00e4lleen ruokkimaan kuusi miljoonaa ihmist\u00e4. Ongelman kimpussa painivat sek\u00e4 paikalliset viranomaiset ett\u00e4 kansainv\u00e4liset avustusj\u00e4rjest\u00f6t.<\/p>\n
<\/p>\n
Tuhannet voipuneet ruandalaiset ovat viime viikkoina vaeltaneet takaisin kotimaahansa vuoroin trooppisen auringon porotuksessa ja vuoroin raemyrskyss\u00e4. Sit\u00e4 ennen he olivat viruneet yli kaksi vuotta surkeissa pakolaisleireiss\u00e4 naapurimaan Zairen puolella.<\/p>\n
Monet taivalsivat paljain jaloin v\u00e4h\u00e4inen omaisuus mukanaan. Mutta monia j\u00e4i my\u00f6s palaamatta: lapsia, vanhuksia ja muita, jotka olivat kuolleet pakomatkan aikana v\u00e4kivallan, kurjuuden ja ankaran luonnon armoilla.<\/p>\n
Palaajat ovat kuitenkin toiveikkaita: he uskovat paremman el\u00e4m\u00e4n alkavan nyt, vaikka ruuan riitt\u00e4vyys huolettaakin monia. He liittyv\u00e4t siihen 90 prosenttiin ruandalaisia, joka el\u00e4\u00e4 maanviljelyll\u00e4. Maa onkin eritt\u00e4in hedelm\u00e4llist\u00e4, mutta sen pinta- ala on hieman Belgiaa pienempi, vain 26 000 neli\u00f6kilometri\u00e4.<\/p>\n
Monet Ruandan naapurimaista ovat viime vuosina k\u00e4rsineet kuivuudesta ja pystyv\u00e4t tuottamaan h\u00e4din tuskin yhden sadon vuodessa. Riitt\u00e4v\u00e4t sateet ovat kuitenkin turvanneet ruandalaisille paikoitellen kolmekin satoa vuodessa.<\/p>\n
Ruandassa on pulaa viljelymaasta, sill\u00e4 maa on eritt\u00e4in tihe\u00e4\u00e4n asuttu – jopa 900 ihmist\u00e4 neli\u00f6kilometrill\u00e4 – ja sen pinnanmuodostus vaihtelee alavista suomaista 4 000 metrin korkeuteen kurottuviin tulivuoriin.<\/p>\n
Mik\u00e4 tahansa kasvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ruandassa kukoistavan miss\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 paikassa, mutta peltotilkut ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni\u00e4. Maaseudun kotitalouksista 34 prosentilla on viljelty\u00e4 alle 0,7 hehtaaria, jota pidet\u00e4\u00e4n toimeentulon minimirajana.<\/p>\n
"Ruandalla on huomattavia voimavaroja. Mutta se tarvitsee kehitty\u00e4kseen kansainv\u00e4list\u00e4 apua; sek\u00e4 h\u00e4t\u00e4apua ett\u00e4 pitk\u00e4aikaista tukea", sanoo ranskalainen agronomi Jean Francois Gascon, joka on viett\u00e4nyt 20 vuotta Afrikassa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa t\u00e4rkeimpiin teht\u00e4viin kuuluu kotiinpalaajien muuttaminen tuottaviksi viljelij\u00f6iksi niin nopeasti kuin mahdollista yksinkertaisilla ja halvoilla keinoilla. "Antakaa heille kuokkia ja vihannesten siemeni\u00e4", Gascon kehottaa.<\/p>\n
YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO onkin aloittanut Rutongon kyl\u00e4ss\u00e4 15 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungista Kigalista kuokkien ja siementen jakelun. Valikoimassa on porkkanan, kaalin, tomaatin, purjon ja melonin siemeni\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin palaavat pakolaiset voivat ryhty\u00e4 viljelij\u00f6iksi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kotiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6kalujen ja siementen jakelua laajennetaan my\u00f6s muualle maahan.<\/p>\n
"Viljelin maata aiemmin, joten voin ryhty\u00e4 siihen j\u00e4lleen", sanoo er\u00e4s kotiinpalaaja saadessaan kiinalaisvalmisteisen kuokan ja viisi grammaa vihannesten siemeni\u00e4, jotka ovat kotoisin Kalamazoosta Yhdysvaltain Michiganin osavaltiosta. Asenne on tyypillinen tulokkaille, vaikka he ovat heikossa kunnossa pakolaisleirin ja raskaan matkan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
FAO:n asiantuntijat saapuivat Ruandaan marraskuussa heti Roomassa pidetyn maailman ruokahuippukokouksen j\u00e4lkeen. He my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Ruandan tarjoamat haasteet ovat valtavia niin maalle itselleen kuin kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6llekin.<\/p>\n
Ruanda tunnetaan "tuhannen kukkulan maana", mutta nyt sen asukkaat puhuvat tuhannesta ongelmasta, joihin on etsitt\u00e4v\u00e4 tuhat ratkaisua.<\/p>\n
FAO:n asiantuntijoiden mukaan vastaus Ruandan maatalouden ongelmiin on entist\u00e4 tehokkaampi viljely. Maatalous – kahvin ja teen tuotanto mukaan lukien – tuottaa 40 prosenttia Ruandan kansantuotteesta ja 80 prosenttia sen vientituloista.<\/p>\n
"Haasteena ei ole vain riitt\u00e4v\u00e4n ravinnon tuottaminen vaan tuotteita pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s myyt\u00e4v\u00e4ksi, jotta saadaan tuloja", selitt\u00e4\u00e4 beninil\u00e4inen Gabriel Kouthon. H\u00e4n on 30-vuotiaana Afrikan ravinto-ongelmien ratkomisen veteraani FAO:ssa.<\/p>\n
Kouthonin mukaan pakolaisten paluu pakottaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruuan tuotantoa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siemeni\u00e4, lannoitteita ja torjunta-aineita entist\u00e4 tehokkaammin pienell\u00e4, mutta hedelm\u00e4llisell\u00e4 alueella.<\/p>\n
Ruandan karjasta menetettiin 80 prosenttia vuoden 1994 taisteluissa. Nyt se on palautunut tasolle, joka vastaa 85 prosenttia vuoden 1990 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. My\u00f6s infrastruktuuria j\u00e4lleenrakennetaan ja maataloustuotantoa saatiin viime vuonna kasvatetuksi 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.<\/p>\n
Tilastot kuitenkin muistuttavat, ett\u00e4 edess\u00e4 ei ole helppo teht\u00e4v\u00e4: 1985 Ruanda oli 95-prosenttisesti ruokaomavarainen. V\u00e4kivallan vuosi 1994 pudotti omavaraisuusasteen 49 prosenttiin, josta se on noussut nykyiseen 62 prosenttiin.<\/p>\n
Eroosio on j\u00e4yt\u00e4nyt kukkuloiden lakia, joiden mets\u00e4t on kaadettu polttopuuksi. Monet pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 tapahtunutta ekologista tuhoa ei pystyt\u00e4 en\u00e4\u00e4 korjaamaan. Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijat arvioivat, ett\u00e4 50 000 hehtaaria mets\u00e4\u00e4 on viime vuosina tuhottu tai vaurioitunut.<\/p>\n
Maaseudun kotitalouksista 12 prosenttia – liki 700 000 ihmist\u00e4 – el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajan alapuolella. Naisia on 63 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ja monet heist\u00e4 hoitavat sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 maanviljelij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
FAO tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4listen rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kanssa valmistellen tulevia sijoitusohjelmia Ruandaan.<\/p>\n
"Tarkoituksemme on auttaa Ruandaa selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisest\u00e4 h\u00e4t\u00e4tilasta mutta my\u00f6s suunnittelemaan tulevaisuutta, jotta ruuan tuotanto saadaan vakaaksi ja maa voi siirty\u00e4 h\u00e4t\u00e4avusta kehitykseen", FAO:n edustajana Ruandassa toimiva Peter Vandor sanoo. (Inter Press Service) * Hilmi Toros on FAO:n lehdist\u00f6osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kigali,, 18.12.96 (IPS) – Ruandaan on jo palannut 600 000 pakolaista ja lis\u00e4\u00e4 odotetaan. Seuraavaksi testataan, miten Ruandan maatalous saadaan elvytetyksi niin, ett\u00e4 se pystyy j\u00e4lleen ruokkimaan kuusi miljoonaa ihmist\u00e4. Ongelman kimpussa painivat… Continue Reading