Islamabad,, 27.12.96 (IPS) – L\u00e4ntinen Aasia muodostaa strategisesti t\u00e4rke\u00e4n alueen, joka ulottuu Israelista Intiaan. Sill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s ulkopolitiikassa, jota Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja h\u00e4nen toisen kautensa hallitus ryhtyv\u00e4t toteuttamaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvaltain ulkopoliittinen kiinnostus on tietenkin maailmanlaajuista, ja loppuvuodesta 1996 Afrikassa ja Bosniassa ilmeni paljon huomiota vievi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. L\u00e4nsi-Aasia on kuitenkin alue, jossa kohtaavat l\u00e4nnen t\u00e4rkeimm\u00e4t strategiset huolenaiheet: islamilaisen "fundamentalismin" ja Iranin pit\u00e4minen aisoissa, \u00f6ljyn saannin turvaaminen, joukkotuhoaseiden levi\u00e4misen est\u00e4minen, palestiinalaisten rauhoittelu sek\u00e4 vientikaupan lis\u00e4\u00e4minen \u00f6ljymaihin.<\/p>\n
Yksi Clintonin ensimm\u00e4isist\u00e4 lausunnoista h\u00e4nen toisen kautensa varmistuttua koski ulkoministeri Warren Christopherin eroa. T\u00e4m\u00e4 oli toiminut Yhdysvaltain L\u00e4nsi-Aasian -politiikan p\u00e4\u00e4arkkitehtina. On s\u00e4\u00e4li, jos uusi ulkoministeri Madeleine Albright jatkaa samaa linjaa, jonka keskeiset k\u00e4sitteet ovat "terrorismi, \u00e4\u00e4riliikkeet ja fundamentalismi".<\/p>\n
Clintonin ensimm\u00e4isell\u00e4 presidenttikaudella h\u00e4nen politiikkaansa L\u00e4nsi-Aasiaan ja islaminuskoon liittyviss\u00e4 asioissa ohjasi kolme p\u00e4\u00e4tekij\u00e4\u00e4:<\/p>\n
– Israelin turvallisuusetujen edist\u00e4minen ja suojeleminen rauhanprosessin avulla.<\/p>\n
– Iranin erist\u00e4minen ja sen vaikutusvallan heikent\u00e4minen hamas- ja hizbollah-j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n
– Sen est\u00e4minen, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muslimimaa saisi ydinaseen tai vahvistaisi ohjuskapasiteettiaan.<\/p>\n
Toisella kaudellaan Clintonilla on vastassaan muuttunut L\u00e4nsi-Aasia, jossa h\u00e4nen ensimm\u00e4isen kautensa strategisia tavoitteita ei ole t\u00e4ysin toteutettu:<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n armeija k\u00e4rsi tappion Tshetsheniassa. Bosnia pysyi muslimien hallinnassa, mik\u00e4 johtui paljolti Pakistanin, Iranin, Turkin, Saudi-Arabian ja Malesian salaisesta tuesta. Molemmat tapahtumat ovat rohkaisseet muslimimaita.<\/p>\n
Vaikka Turkki on maallinen valtio ja Naton j\u00e4sen, sill\u00e4 on nyt islamisti Najamuddin Erbakanin johtama koalitiohallitus. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 maansa perinteisi\u00e4 suhteita l\u00e4nteen, mutta on samalla l\u00e4hent\u00e4nyt Turkkia islamilaiseen maailmaan.<\/p>\n
Yhdysvaltain ponnisteluista huolimatta Iran on kehitt\u00e4nyt strategisia taloussuhteita Keski-Aasian maihin, kuten Turkmeniaan, jolle se tarjoaa my\u00f6s p\u00e4\u00e4syn merelle rautatieyhteyden kautta.<\/p>\n
Pakistan ja Intia kielt\u00e4ytyiv\u00e4t Yhdysvaltain painostuksesta huolimatta allekirjoittamasta kaiken kattavaa ydinkoekieltosopimusta. Lis\u00e4ksi Yhdysvaltain politiikan kannalta avainasemassa olevissa valtioissa, Intiassa ja Israelissa, on molemmissa uusi hallitus, johon Washingtonilla on v\u00e4hemm\u00e4n valtaa kuin edelliseen.<\/p>\n
Yhdysvaltain vastustuksesta huolimatta Israeliin nimitettiin Benjamin Netanjahun johtama oikeistohallitus, joka piittaa Yhdysvaltain painostuksesta edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Intian koalitiohallitus on puolestaan kansallismielisten, vasemmistolaisten ja kommunistien yhteenliittym\u00e4. Intian ulkoministeri on sosialisti ja sis\u00e4ministeri kommunisti.<\/p>\n
Yhdysvaltain t\u00e4rkeiss\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4n liittolaismaissa Egyptiss\u00e4 ja Saudi-Arabiassa hallitukseen kohdistuu kovia kotimaisia muutospaineita. Lis\u00e4ksi Irakin Saddam Hussain istuu yh\u00e4 valtaistuimella ja pystyy ajoittaiseen h\u00e4irik\u00f6intiin. Toinen vastarannan kiiski on Syyrian presidentti Hafez al-Assad, joka torjuu edelleen kompromissit Israelin kanssa.<\/p>\n
Clintonin ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudella Yhdysvaltain L\u00e4hi-id\u00e4n strategian kulmakivi oli rauhansopimus Israelin ja Palestiinan vapautusj\u00e4rjest\u00f6n PLO:n kesken. Prosessi on nyt kuitenkin uhan alla. Sit\u00e4 vastustavat kovan linjan juutalaispoliitikot, joita on mukana Netanjahun hallituksessakin, sek\u00e4 hamasin ja hizbollahin kaltaiset islamistien radikaaliryhm\u00e4t. Ne torjuvat Jasser Arafatin sovinnollisen politiikan.<\/p>\n
Jopa Arafatin ulkoministeri Faruk Kaddoumi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan eri mielt\u00e4 pomonsa kanssa. Vieraillessaan syksyll\u00e4 Pakistanissa Kaddoumi kehotti is\u00e4nt\u00e4maataan pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tunnustamasta Israelia. H\u00e4nen mukaansa tunnustaminen vain vahvistaisi Israelin ylimielisyytt\u00e4 arabeja kohtaan. Kaddoumi vertasi Arafatia uimariin, "joka on hyp\u00e4nnyt jokeen, mutta ei osaa uida".<\/p>\n
Clintonin uusi hallitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tajunneen, ett\u00e4 sen t\u00e4ytyy arvioida uudelleen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n alueen rauhan ja vakauden avainkysymyksiss\u00e4.<\/p>\n
Washingtonissa kasvaa erityisesti tarve uudistaa maan Iranin- politiikkaa, jota monet asiantuntijatahot ovat viime aikoina arvostelleet. Nixonin nime\u00e4 kantava tutkimuslaitos on asettanut 30-j\u00e4senisen asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4n hahmottelemaan uutta linjaa, joka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 esitell\u00e4 huhtikuussa 1997.<\/p>\n
My\u00f6s Yhdysvaltain Afganistanin-politiikka kaipaa uudistamista. Afganistania ei pid\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 nappulana valtapeliss\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 Iranin vaikutusvallan v\u00e4hent\u00e4miseen. Juuri n\u00e4in asiaan suhtauduttiin Yhdysvaltain ensi reaktioissa, kun taleban-sissit valtasivat Kabulin.<\/p>\n
Yhdysvaltain tulisi etsi\u00e4 ratkaisua Afganistanin sis\u00e4llissotaan, joka horjuttaa vakautta koko Keski-Aasiassa. Talebanin kaltaisten vastenmielisten suosikkien tukeminen vain siksi, ett\u00e4 ne ovat Irania vastaan, pit\u00e4isi lopettaa. Ongelmaa tulisi l\u00e4hesty\u00e4 monenkeskisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta YK:n tapaan.<\/p>\n
Yhdysvaltain ei tarvitsisi pel\u00e4t\u00e4 alueellista taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 Keski-Aasian tasavaltoja niiden islamilaisiin etel\u00e4naapureihin. Keski-Aasian maiden yhteyksi\u00e4 niiden luonnollisiin yhteisty\u00f6kumppaneihin, kuten Pakistaniin, Iraniin, Afganistaniin ja Turkkiin pit\u00e4isi pikemminkin rohkaista, sill\u00e4 se auttaa tasavaltoja irti neuvostoaikaisista talouden ja politiikan kytk\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n
Hyvin harvat Yhdysvaltain presidentit saavat vastaavan tilaisuuden, joka antaa Clintonille nyt mahdollisuuden muotoilla toisella kaudellaan uutta, entist\u00e4 my\u00f6nteisemp\u00e4\u00e4 asennetta muslimimaita kohtaan. Suuri haaste Clintonille on kuitenkin Washingtonin vahva Israelia tukeva ryhm\u00e4, joka tuntuu sanelevan Yhdysvaltain ulkopolitiikan l\u00e4ntisessa Aasiassa. (Inter Press Service) * Mushahid Hussain on arvostettu pakistanilainen toimittaja ja kommentaattori.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Islamabad,, 27.12.96 (IPS) – L\u00e4ntinen Aasia muodostaa strategisesti t\u00e4rke\u00e4n alueen, joka ulottuu Israelista Intiaan. Sill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s ulkopolitiikassa, jota Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja h\u00e4nen toisen kautensa hallitus ryhty… Continue Reading