Bujumbura, 19.11.01 (IPS) – Marraskuun alussa ty\u00f6ns\u00e4 aloittanut Burundin v\u00e4liaikainen hallitus on valtavan haasteen edess\u00e4. Se aikoo selvitt\u00e4\u00e4 ja rangaista etniset veriteot, joihin hutut ja tutsit ovat syyllistyneet viime vuosikymmenten aikana. <\/p>\n
<\/p>\n
V\u00e4liaikaisen hallituksen perustaminen kuuluu osana rauhansopimukseen, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kahdeksan vuotta jatkunut sis\u00e4llissota. Sen ehdoista sovittiin Tansanian Arushassa elokuussa.<\/p>\n
Rauhansopimus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Burundiin perustetaan kansallinen totuus- ja sovintokomissio sek\u00e4 YK:n alainen kansainv\u00e4linen tuomioistuin, kuten naapurimaassa Ruandassakin on tehty.<\/p>\n
Burundin uudessa hallituksessa on mukana 17 puoluetta, ja sille on kaavailtu kolmivuotista toimikautta.<\/p>\n
Aiemmat yritykset jakaa valta Burundissa enemmist\u00f6n\u00e4 olevien hutujen ja tutsiv\u00e4hemmist\u00f6n kesken ovat saaneet verisen lopun, kun tutsien hallitsema armeija on puuttunut peliin.<\/p>\n
Vaikka tutseja on vain 14 prosenttia Burundin seitsem\u00e4st\u00e4 miljoonasta asukkaasta, poliittinen valta ja asevoimat ovat olleet heid\u00e4n k\u00e4siss\u00e4\u00e4n aina maan itsen\u00e4istymisest\u00e4 1962 l\u00e4htien.<\/p>\n
Vuonna 1972 yli 100 000 ihmist\u00e4 kuoli, kun armeija tukahdutti hutujen aloittaman kapinan. Siten pyyhk\u00e4istiin olemattomiin kokonainen koulutettujen hutujen sukupolvi, ja samalla turvattiin tutsien vallan jatkuminen.<\/p>\n
Kun Melchior Ndandaye valittiin ensimm\u00e4isen\u00e4 hutuna Burundin presidentiksi 1993, armeija hy\u00f6kk\u00e4si presidentinpalatsiin ja murhasi h\u00e4net. Hutujohtajat j\u00e4rjestiv\u00e4t kostoksi tutsien joukkomurhia, jotka armeija puolestaan kosti hutuille. Noin 50 000 ihmist\u00e4 sai surmansa.<\/p>\n
Nyt Burundin uudelle hallitukselle on annettu puoli vuotta aikaa panna pystyyn totuus- ja sovintokomissio.<\/p>\n
"Burundilaisten on saatava tiet\u00e4\u00e4, ketk\u00e4 olivat p\u00e4\u00e4tekij\u00f6in\u00e4 vuoden 1972 ja 1993 katastrofeissa. Muuten kyr\u00e4ily jatkuu, eik\u00e4 luottamuksellista yhteisty\u00f6henke\u00e4 synny", Burundin tilannetta seuraava etel\u00e4afrikkalainen tutkija Jan van Eck kommentoi.<\/p>\n
Burundilaista ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 (Iteka) edustava Louis Marie Nindorera kuitenkin pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puoli vuotta on liian lyhyt aika totuuskomission perustamiseen. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 hallitus ei ole viel\u00e4 edes sopinut tulitauosta kahden t\u00e4rkeimm\u00e4n hutujen kapinallisryhm\u00e4n kanssa. Taistelut ovat itse asiassa kiihtyneet uuden hallituksen tultua valtaan.<\/p>\n
"Ensin on saatava aikaan tulitauko, jos totuuskomission halutaan toimivan tehokkaasti", Nindorera painottaa. Muuten ihmiset ovat h\u00e4nen mukaansa liian peloissaan.<\/p>\n
"Miten kukaan voi esiinty\u00e4 todistajana, jos ne jotka tappoivat aiemmin tappavat yh\u00e4? Jos murhaajat ovat vapaana, ihmiset eiv\u00e4t voi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 huomenna tapahtuu", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Todistajille on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 takuut siit\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 suojellaan, eik\u00e4 se ole nykytilanteessa mahdollista, Nindorera sanoo.<\/p>\n
Pelkk\u00e4 tulitaukokaan ei h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n riit\u00e4, vaan on saatava aikaan luottamuksen ilmapiiri. Muuten totuuskomissiosta uhkaa tulla pelkk\u00e4 propagandan ja koston v\u00e4likappale.<\/p>\n
Nindorera pit\u00e4\u00e4 Burundin uusia yksityisi\u00e4 radioasemia t\u00e4rkein\u00e4 prosessissa, jossa poliittinen kahinointi koetetaan muuntaa yhteisty\u00f6ksi. Burundissa toimii nyt seitsem\u00e4n radioasemaa, mik\u00e4 on enemm\u00e4n kuin koskaan aiemmin. "Meill\u00e4 ei ole sanomalehti\u00e4, ihmiset kuuntelevat radiota", h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
Nindoreran mielest\u00e4 radiot voivat patistaa sek\u00e4 hallitusta ett\u00e4 tavallisia kansalaisia hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhat kaavamaiset ajatustapansa ja miettim\u00e4\u00e4n uusia ratkaisuja.<\/p>\n
Studio Ijambo (viisaat sanat) -niminen asema on tarttunut toimeen vuoropuhelun synnytt\u00e4miseksi tavallisten ihmisten kesken.<\/p>\n
Sankarit-nimisess\u00e4 ohjelmassa esitell\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isi\u00e4 hutuja ja tutseja, jotka ovat toimineet kiperiss\u00e4 tilanteissa kaavasta poikkeavalla tavalla, Studio Ijambon toimittaja ja tuottaja Aloys Niyoyita kertoo.<\/p>\n
"Otetaan esimerkiksi hutuenemmist\u00f6inen asuinalue, jolla tutseja tapettiin etnisen puhdistuksen aikana, tai p\u00e4invastoin. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 aina l\u00f6ytyy tutsi tai hutu, joka pelasti jonkun vihollisryhm\u00e4\u00e4n kuuluneen. Ojennamme n\u00e4ille ihmisille mikrofonin ja pyyd\u00e4mme heit\u00e4 kertomaan tarinansa", Niyoyita selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Burundilaisten toiveet kohdistuvat nyt siihen, ett\u00e4 hutukapinalliset saadaan suostutelluiksi tulitaukoon. Burundin rauhanneuvottelujen p\u00e4\u00e4v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, Etel\u00e4-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela onkin ilmoittanut, ett\u00e4 kapinalliset ovat lupautuneet neuvottelemaan hallituksen kanssa.<\/p>\n
N\u00e4iden neuvottelujen v\u00e4litt\u00e4jiksi on nimitetty Etel\u00e4-Afrikan varapresidentti Jacob Zuma ja Gabonin presidentti Omar Bongo.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bujumbura, 19.11.01 (IPS) – Marraskuun alussa ty\u00f6ns\u00e4 aloittanut Burundin v\u00e4liaikainen hallitus on valtavan haasteen edess\u00e4. Se aikoo selvitt\u00e4\u00e4 ja rangaista etniset veriteot, joihin hutut ja tutsit ovat syyllistyneet viime vuosikymmenten aikana. … Continue Reading