New York,, 27.12.96 (IPS) – It\u00e4isess\u00e4 Zairessa puhjennut kriisi, joka koskee my\u00f6s sen naapurimaita, muodostaa t\u00e4h\u00e4n asti suurimman haasteen eurooppalaisten siirtomaavaltojen Afrikkaan piirt\u00e4mille keinotekoisille rajoille. Niill\u00e4 luotiin vuosisadan vaihteessa niin sanottuja kansallisvaltioita.<\/p>\n
<\/p>\n
It\u00e4-Zairessa on kriisi, ja joukoittain kotiin palaavat pakolaiset aiheuttavat ongelmia Ruandassa, mutta ei pid\u00e4 unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Burundia, jossa kytev\u00e4t omat etniset ongelmat. Hutujen \u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6n Interahamwen sotilaat tuntuvat nyt olevan hajallaan Zairessa, mutta se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lopullinen tilanne. Joukot saattavat j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 uudelleen ja pyrki\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruandaan.<\/p>\n
It\u00e4-Zairen tutsikapina on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksen siit\u00e4, ovatko alueen nykyiset rajat pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 toimivat. Zairen hajoaminen on huolestuttava mahdollisuus. Zaire on Afrikan ranskankielisist\u00e4 maista suurin ja voimavarojensa perusteella rikkain. Se on my\u00f6s ollut niskoittelija itsen\u00e4istymisest\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n
Johtaako Zairen krooninen ep\u00e4vakaus maan hajoamiseen kolmeen tai useampaan erilliseen valtioon? Uhkaa voimistavat tutsien menestyksek\u00e4s kapina ja presidentti Mobutu Sese Sekon sairauden luoma valtatyhji\u00f6.<\/p>\n
Pelottava mahdollisuus on my\u00f6s konfliktin laajeneminen Zairen ja Ruandan v\u00e4liseksi, mik\u00e4 voisi vet\u00e4\u00e4 mukaan Burundin ja Ugandankin. Se ajaisi satojatuhansia ihmisi\u00e4 pakomatkalle pitkin etel\u00e4ist\u00e4 ja it\u00e4ist\u00e4 Afrikkaa.<\/p>\n
My\u00f6nteisen\u00e4 seikkana nykyisess\u00e4 kriisiss\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 se tarjoaa tilaisuuden suunnitella Afrikan turvallisuutta ja rauhanturvaamista pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4.<\/p>\n
Olin suositellut Afrikan yhten\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6lle (OAU) yleisafrikkalaisten h\u00e4t\u00e4tilajoukkojen perustamista jo kauan ennen kuin Yhdysvaltain hallitus alkoi puhua sellaisista.<\/p>\n
Edottamilleni joukoille annettaisiin erikoiskoulutus ja valmiudet puuttua sellaisiin kriiseihin kuin on koettu Liberiassa, Somaliassa, Ruandassa, Burundissa ja nyt It\u00e4-Zairessa.<\/p>\n
Pidin tapanani muistuttaa, ett\u00e4 Tansanian kaltaisen k\u00f6yh\u00e4n afrikkalaisen maan vaatimattoman koulutuksen saanut armeija pystyi menestyksekk\u00e4\u00e4sti puuttumaan Ugandan tapahtumiin 1979 ja lopettamaan presidentti Idi Aminin tyrannian aikaansaaman kaaoksen. Jos se oli mahdollista, niin 50 Afrikan maata pystyisi perustamaan paljon paremmin koulutetun erikoisjoukon kriisien varalle.<\/p>\n
Afrikan ulkomaiset yst\u00e4v\u00e4t voisivat auttaa koulutuksessa ja huollon turvaamisessa joukoille.<\/p>\n
Suurin ero minun ja Bill Clintonin hallinnon tekem\u00e4n esityksen v\u00e4lill\u00e4 liittyy vastuuseen. Ehdotin, ett\u00e4 joukot olisivat vastuussa Afrikan turvallisuusneuvostolle, joka perustettaisiin OAU:n alaisuuteen. Yhdysvaltain hallitus haluaa joukkojen vastaavan teoistaan YK:n turvallisuusneuvostolle eli ep\u00e4suorasti l\u00e4nsimaille, jotka hallitsevat tuota elint\u00e4.<\/p>\n
Toinen Keski-Afrikan kriisist\u00e4 kumpuava mahdollinen muutos on rajojen asteittainen uudelleenm\u00e4\u00e4rittely Zairen, Ruandan ja Burundin kesken. Jokaisella n\u00e4ist\u00e4 maista on omat hutunsa ja tutsinsa. Eurooppalaisten toimittama Afrikan jako ei yritt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n vet\u00e4\u00e4 valtioiden rajoja etnisten rajojen mukaan.<\/p>\n
Vaihtelevien valtasuhteiden j\u00e4lkeen tutsit saivat 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 yliotteen Burundissa ja Ruandassa, ja nyt he n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan vahvoilla my\u00f6s Zairessa. Onko nyt aika vet\u00e4\u00e4 valtioiden rajat etnisten linjojen mukaan?<\/p>\n
Olemmeko todistamassa myrskyis\u00e4\u00e4 prosessia, jossa luodaan tutsien "Israel"; onko syntym\u00e4ss\u00e4 Tutsistan?<\/p>\n
Aina 1980-luvun puoliv\u00e4liin asti tutsit n\u00e4yttiv\u00e4t olevan It\u00e4- Afrikan kurdeja: v\u00e4hemmist\u00f6, jota syrjittiin Ruandassa ja Zairessa sek\u00e4 Ugandassa, jossa heit\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 hima.<\/p>\n
Burundissa tutsit pitiv\u00e4t valtaa ep\u00e4toivoisesti ja raakuutta kaihtamatta. V\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 he n\u00e4yttiv\u00e4t kuitenkin yritt\u00e4v\u00e4n vain jarruttaa historian kulkua, ja yleisesti ajateltiin, ett\u00e4 ajan mittaan tutsit joutuisivat syrj\u00e4\u00e4n my\u00f6s Burundissa.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nne tapahtui 1986, jolloin hima-kansaan kuuluva Yoweri Museveni kaappasi vallan Ugandassa.<\/p>\n
Tutsit ja himat ovat samansukuisia kansoja. Vahvistettuaan valtansa perustan Ugandassa, Museveni auttoi Ruandan tutseja j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sotilaskoulutusta n\u00e4iden perustaman sissiliikkeen, Ruandan is\u00e4nmaallisen rintaman (RPF), j\u00e4senille.<\/p>\n
RPF teki 1994 menestyksekk\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen Ruandaan Ugandan rajalta. Tutsien joukkomurhia j\u00e4rjest\u00e4neet \u00e4\u00e4rihutut ajettiin pakoon Ruandasta ja maahan perustettiin uusi tutsijohtoinen hallitus.<\/p>\n
Zaireen paenneet hutut alkoivat suunnitella vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ruandaan. Samaan aikaan Zairen turvallisuusjoukot ryhtyiv\u00e4t vainoamaan oman maansa tutseja, jotka olivat asuneet siell\u00e4 eurooppalaisten toteuttamasta Afrikan jaosta asti.<\/p>\n
Armeija uhkasi karkottaa Zairen tutsit kotimaastaan, jolloin n\u00e4m\u00e4 nousivat aseelliseen vastarintaan. Heid\u00e4n vastarinta- armeijansa sai salaa tukea Ruandasta ja osoittautui p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n hyvin Zairen l\u00e4peens\u00e4 tehottomille turvallisuusjoukoille.<\/p>\n
Pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ratkaisu konfliktiin voisi olla Ruandan, Burundin ja Tansanian muodostama liittovaltio. Samalla Ruandan ja Burundin armeijat voitaisiin lakkauttaa.<\/p>\n
Osana laajaa poliittista yhteis\u00f6\u00e4 hutut ja tutsit ehk\u00e4 havaitsisivat, miten l\u00e4hell\u00e4 heid\u00e4n kulttuurinsa ovat toisiaan. Osana laajennettua Tansaniaa he voisivat jopa asettua samalle puolelle monissa kysymyksiss\u00e4. N\u00e4in on tapahtunut hutujen ja tutsien etnisten serkkujen hima- ja tru-kansojen v\u00e4lill\u00e4 Ugandassa, jossa asuu my\u00f6s monia muita etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4.<\/p>\n
Hutut ja tutsit t\u00e4ytyy joko jakaa eri valtioihin tai liitt\u00e4\u00e4 laajempaan, vakaaseen ja demokraattiseen poliittiseen yhteis\u00f6\u00f6n. Muuten he k\u00e4yv\u00e4t toistensa kimppuun kansanmurha-aikein aina muutaman vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n
Siirtomaa-aikaisten rajojen uudelleen piirt\u00e4misen ei tarvitse merkit\u00e4 Afrikan pirstomista aina vain pienempiin valtioihin. Se voisi yksinkertaisesti tarkoittaa entist\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4mpi\u00e4 ja toimivampia poliittisia kokonaisuuksia. (Inter Press Service) * Ali A. Mazrui on Institute of Global Cultural Studies -laitoksen johtaja ja New Yorkin valtionyliopiston humanistisen tiedekunnan Albert Schweitzer -professuurin haltija.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York,, 27.12.96 (IPS) – It\u00e4isess\u00e4 Zairessa puhjennut kriisi, joka koskee my\u00f6s sen naapurimaita, muodostaa t\u00e4h\u00e4n asti suurimman haasteen eurooppalaisten siirtomaavaltojen Afrikkaan piirt\u00e4mille keinotekoisille rajoille. Niill\u00e4 luotiin vuosisad… Continue Reading