Montevideo, 10.01.97 (IPS) – Guatemalan tuore rauhansopimus on her\u00e4tt\u00e4nyt Latinalaisessa Amerikassa j\u00e4lleen keskustelua siit\u00e4, miten menneisyydess\u00e4 tapahtuneisiin ihmisoikeusrikoksiin tulisi suhtautua: armahtaa vai rangaista.<\/p>\n
<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t arvostelevat Guatemalan parlamentin hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 lakia kansallisesta sovinnosta. Se vapauttaa maassa 36 vuotta jatkuneen sis\u00e4llissodan osapuolet – armeijan ja sissit – rikosoikeudellisesta vastuusta sodan ajan tapahtumista.<\/p>\n
Laki merkitsee tosiasiassa yleist\u00e4 armahdusta molemmille sodan osapuolille. Guatemalan sis\u00e4llissodan aikana kuoli yli 150 000 ihmist\u00e4 ja miljoona joutui pakenemaan kodeistaan.<\/p>\n
Guatemalan parlamentissa lakia vastusti vain yksi vasemmistopuolue. "Sotilaiden teot – kidutus, kidnappaukset, teloitukset ja murhat – ei ole verrattavissa sissien toimintaan", sanoo puolueen kansanedustaja Nineth Montenegro.<\/p>\n
My\u00f6s humanitaarisen Myrna Mack -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtaja Helen Mack pit\u00e4\u00e4 sovintolakia arveluttavana, koska se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rikokset rankaisematta. "Laki tuhoaa lujan ja kest\u00e4v\u00e4n rauhan hengen."<\/p>\n
Samanlaista keskustelua on k\u00e4yty monissa muissakin Latinalaisen Amerikan maissa, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t sotilasdiktatuurin kahleissa 1970- ja 1980-luvulle asti. Esimerkiksi Uruguayssa ja Argentiinassa on my\u00f6s s\u00e4\u00e4detty lait, jotka hautaavat paljon selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ihmisoikeusloukkauksia.<\/p>\n
Chiless\u00e4 on sen sijaan vangittu er\u00e4it\u00e4 sotilasjuntan edustajia huolimatta kenraali Augusto Pinochetin vuonna 1978 laatimasta armahduslaista.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t jaksavat intt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka pahantekij\u00f6it\u00e4 ei voitaisikaan en\u00e4\u00e4 rangaista, pit\u00e4isi totuus saada kuitenkin julki ja ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneilt\u00e4 riist\u00e4\u00e4 "sosiaalinen koskemattomuus".<\/p>\n
Armahduslakeja on yleens\u00e4 puolusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 "ik\u00e4v\u00e4t asiat ja ristiriidat on syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 menneisyyteen ja katsoa eteenp\u00e4in…"<\/p>\n
Lakien arvostelijat taas ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 maa ei voi rakentaa uudenlaista tulevaisuutta, ellei se tuomitse ja hyvit\u00e4 menneisyytens\u00e4 rikoksia. He korostavat "velvollisuutta muistaa" sen varmistamiseksi, ettei vastaavaa tapahtuisi en\u00e4\u00e4 koskaan.<\/p>\n
Chiless\u00e4 oli joulun alla koolla kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen edustajia kaikista maanosista. Kokous hyv\u00e4ksyi julistuksen, jossa vaaditaan ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneit\u00e4 suojaavan juridisen koskemattomuuden kielt\u00e4mist\u00e4. Julistuksen mukaan koskemattomuus on ilmi\u00f6, joka loukkaa kaikkia kansalais-, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Siten se est\u00e4\u00e4 demokratian toteutumisen ja uhkaa rauhaa.<\/p>\n
Muutamien viime vuosikymmenten aikana Latinalaisessa Amerikassa on sattunut ainakin 120 000 katoamistapausta. Ne ovat johtuneet moninaisista poliittisista syist\u00e4, eik\u00e4 valtaosan aiheuttajia ole rangaistu, chilel\u00e4isen ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja Fabiola Letelier kertoi kokoukselle.<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t toimia sen puolesta, ett\u00e4 Latinalaisen Amerikan maat hyv\u00e4ksyv\u00e4t juridisen koskemattomuuden kielt\u00e4v\u00e4n lain. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6t antavat tukensa oikeudenk\u00e4ynneille, joita on parhaillaan menossa etel\u00e4amerikkalaisia sotilaita vastaan Espanjassa ja Italiassa.<\/p>\n
Diktatuurin ajan "valtioterrorismin" toimeenpanemia rikoksia ei juuri saada en\u00e4\u00e4 rangaistuksi. Silti monissa maissa toimii kansanliikkeit\u00e4 unohtamista vastaan. Ryhmien pyrkimyksen\u00e4 on erist\u00e4\u00e4 muusta yhteiskunnasta ne, jotka ovat kiduttaneet, siepanneet ja murhanneet maanmiehi\u00e4\u00e4n sotilasvallan palveluksessa.<\/p>\n
Uruguaylainen meriupseeri Jorge Troccoli sai kokea ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 vihan tunnustettuaan viime vuonna, ett\u00e4 h\u00e4n osallistui ihmisoikeusrikosten toimeenpanoon diktatuurin aikana ja hyv\u00e4ksyi ep\u00e4suorasti kidutuksen k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n
Troccoli oli viime vuodet opiskellut antropologiaa valtion yliopistossa, mutta tunnustuksen j\u00e4lkeen muut opiskelijat julistivat h\u00e4net moraalisista syist\u00e4 ei-toivotuksi henkil\u00f6ksi yliopistolla.<\/p>\n
Argentiinassa meriupseeri Alfredo Astiz on joutunut useaan otteeseen h\u00e4net tunnistaneiden ihmisten hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteeksi kadulla. Joku n\u00e4ist\u00e4 on v\u00e4itt\u00e4nyt olleensa h\u00e4nen uhrinsa diktatuurin aikana.<\/p>\n
Astiz ei voi l\u00e4hte\u00e4 Argentiinasta, sill\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 on annettu kansainv\u00e4linen etsint\u00e4kuulutus sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net tuomittiin Ranskassa elinkautiseen. Syyn\u00e4 oli kahden ranskalaisen nunnan sieppaus ja murha Buenos Airesissa 1977.<\/p>\n
Argentiinalaiset l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ajavat puolestaan virkaveljens\u00e4 gynekologi Jose Luis Magnaccon erist\u00e4mist\u00e4. Magnaccon v\u00e4itet\u00e4\u00e4n hoitaneen raskaana olleita naisia, jotka oli siepattu ja teljetty keskitysleiriin 1970-luvulla.<\/p>\n
Magnaccon hoitamat 28 naista surmattiin heti synnytyksen j\u00e4lkeen, ja vauvat annettiin lapsettomille sotilasperheille. Magnacco ty\u00f6skentelee nyt yksityisess\u00e4 Mitren sairaalassa ja merivoimien sairaalassa.<\/p>\n
"Emme voi passittaa kansanmurhaan osallistuneita vankilaan, mutta voimme pilata heid\u00e4n y\u00f6unensa viestim\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 me emme unohda, mit\u00e4 he ovat tehneet", sanoo yksi Hijos (lapset) – j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4senist\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6 kokoaa yhteen Argentiinassa kadonneiden ihmisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Montevideo, 10.01.97 (IPS) – Guatemalan tuore rauhansopimus on her\u00e4tt\u00e4nyt Latinalaisessa Amerikassa j\u00e4lleen keskustelua siit\u00e4, miten menneisyydess\u00e4 tapahtuneisiin ihmisoikeusrikoksiin tulisi suhtautua: armahtaa vai rangaista.Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t… Continue Reading