Harare, 12.02.97 (IPS) – Maailmanlaajuisesta norsunluukaupan kiellosta on ollut etel\u00e4isen Afrikan maille enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4, sanovat zimbabwelaiset ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t. Niiden mukaan kiellon lievent\u00e4misen vastustajat l\u00f6ytyv\u00e4t enimm\u00e4kseen l\u00e4nsimaista, joissa elefantteja ei ole kuin el\u00e4intarhoissa.<\/p>\n
<\/p>\n
"Kauppakiellon ovat ottaneet panttivangikseen p\u00e4\u00e4osin yhdysvaltalaiset el\u00e4inten oikeuksia puolustavat fundamentalistiryhm\u00e4t. Niiden j\u00e4senet tulevat t\u00e4nne ja ottavat tyytyv\u00e4isin\u00e4 valokuvia elefanteista uhraamatta ajatustakaan sille, mink\u00e4laista tuhoa el\u00e4imet aiheuttavat paikalliselle luonnolle ja ihmisille", selitt\u00e4\u00e4 Tawona Tawengwa. H\u00e4n toimii tiedottajana Zimbabwen yhteismaiden alkuper\u00e4isten resurssien hoito-ohjelmassa, joka tunnetaan lyhenteest\u00e4 syntyv\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 Campfire.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6 pyrkii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n maaseudun kehitt\u00e4misen ja luonnonsuojelun toisiinsa. Tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maaseudun asukkaille vaihtoehtoisia tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luonnon voimavaroja.<\/p>\n
"Norsut k\u00e4velev\u00e4t majojen yli ja tappavat samalla ihmisi\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 alueella on kuollut viime aikoina 11 ihmist\u00e4 villiel\u00e4inten hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4, joista osa oli norsujen aikaansaannosta", Tawengwa kertoo.<\/p>\n
Botswanassa jotkut yhteis\u00f6t ovat uhanneet ottaa oikeuden omiin k\u00e4siins\u00e4, ellei valtio ryhdy toimiin elefanttikannan rajoittamiseksi.<\/p>\n
Tawengwan mukaan ongelmana on el\u00e4inten aiheuttaman tuhon ohella kauppakiellossa olevan norsunluun varastointi. "Jos norsunluuta ei s\u00e4ilytet\u00e4 oikeissa olosuhteissa, se heikkenee ja s\u00e4r\u00f6ilee kuin lasi vanhetessaan."<\/p>\n
Norsunluun ja -nahan kauppa on ollut kielletty\u00e4 vuodesta 1989 uhanlaisten lajien kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4n Cites- sopimuksen nojalla. Kiellon vastustajien mukaan se on v\u00e4hent\u00e4nyt esimerkiksi Botswanan, Malawin, Namibian ja Zimbabwen vientituloja merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Zimbabwessa on 63 000 elefanttia ja Namibiassa 9 000. Kummankin m\u00e4\u00e4r\u00e4n sanotaan olevan kaksinkertainen maan sietokykyyn verrattuna. Botswana valittaa, ett\u00e4 90 000 norsua on kolme kertaa suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin maa pystyy hoitamaan.<\/p>\n
Kauppakiellon lievent\u00e4mist\u00e4 vaativat etel\u00e4isen Afrikan aktivistit ovat erityisen n\u00e4rk\u00e4styneit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4yskieltoa kannattavissa Citesin j\u00e4senmaissa on norsuja tuskin lainkaan.<\/p>\n
Kiellon \u00e4\u00e4nekk\u00e4isiin puolustajiin kuuluu esimerkiksi l\u00e4nsiafrikkalainen Senegal, jonka alueella arvioidaan olevan 11 elefanttia, huomauttaa Emmanuel Koro zimbabwelaisesta Ymp\u00e4rist\u00f6 2000 -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
"Ei ole oikein, ett\u00e4 maat, joiden ainoat norsut asuvat el\u00e4intarhoissa, neuvovat meille, kuinka hoitaa villiel\u00e4imi\u00e4mme. Meid\u00e4n elefanttejamme ei ole koskaan uhannut sukupuutto, eik\u00e4 norsunluukaupallemme ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 estett\u00e4", Tawengwa selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Jon Hutton Africa Resources Trust -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 n\u00e4kee asialla laajempia kytkent\u00f6j\u00e4: "Kyse ei ole vain siit\u00e4, ett\u00e4 villel\u00e4inkauppiailta vied\u00e4\u00e4n elanto. Pikemminkin on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 kehitysmaat taipuvat teollistuneen maailman tahtoon."<\/p>\n
Huttonin mielest\u00e4 Citesist\u00e4 on tullut pohjoisen ja etel\u00e4isen pallonpuoliskon taistelutanner. Rikkaat maat ja niiden liehakoijat katsovat asiakseen rajoittaa etel\u00e4n kaupank\u00e4ynti\u00e4, mutta eiv\u00e4t ota vastuuta siit\u00e4 aiheutuvista kustannuksista, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
"Cites perustettiin 1973 vilpitt\u00f6m\u00e4n\u00e4 yrityksen\u00e4 helpottaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnonsuojeluongelmaa, jollaisena kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa silloin pidettiin", h\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Sittemmin olemme oppineet ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnonsuojelusta enemm\u00e4n. Tietoon on my\u00f6s tullut, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen kauppa ei ole koskaan ajanut yht\u00e4\u00e4n lajia sukupuuttoon, ja vain hyvin harvoin se on ollut siin\u00e4 edes merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osatekij\u00e4n\u00e4."<\/p>\n
Etel\u00e4isen Afrikan maille norsunluun ja -nahan kauppakielto on merkinnyt huomattavia taloudellisia menetyksi\u00e4. Ennen kieltoa alan kauppa tuotti 28 prosenttia Zimbabwen kansallispuistojen ja luonnonsuojelun m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista.<\/p>\n
Zimbabwen arvioidaan h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n kauppakiellon vuoksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 miljoonaa markkaa vuodessa. Se on vedonnut maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n WTO:hon vaatien 250 miljoonan markan korvauksia menetyksist\u00e4\u00e4n norsunluumarkkinoilla.<\/p>\n
Zimbabwella on norsunluuta varastossa noin 20 miljoonan markan edest\u00e4. Japani on tarjoutunut ostamaan Zimbabwen sek\u00e4 Botswanan, Malawin ja Namibian varastot, mutta ei voi kiellon vuoksi tehd\u00e4 sit\u00e4. Kiellon kiivaimpia puolustajia ovat Yhdysvallat ja er\u00e4\u00e4t Euroopan maat.<\/p>\n
Nelj\u00e4 etel\u00e4isen Afrikan maata kampanjoi saadakseen norsunluun siirretyksi Cites-sopimuksen ensimm\u00e4isest\u00e4 liitteest\u00e4 toiseen j\u00e4rjest\u00f6n kokouksessa, joka pidet\u00e4\u00e4n kes\u00e4kuussa Zimbabwessa.<\/p>\n
Citesin ensimm\u00e4iseen liitteeseen on listattu yli 600 lajia, jotka luokitellaan uhanalaisiksi. Kansainv\u00e4linen kauppa niill\u00e4 on kielletty\u00e4 lukuun ottamatta sellaisia erityistapauksia kuin el\u00e4vien el\u00e4inten myynti el\u00e4intarhoihin.<\/p>\n
Cites-sopimuksen toinen liite kattaa el\u00e4imet, joita ei viel\u00e4 uhkaa sukupuutto, mutta joiden tilannetta tarkkaillaan. S\u00e4\u00e4delty kaupank\u00e4ynti n\u00e4ill\u00e4 el\u00e4imill\u00e4 on sallittua.<\/p>\n
Namibia esitt\u00e4\u00e4 kes\u00e4kuun Cites-kokoukselle, ett\u00e4 se saisi valtuudet tiukasti s\u00e4\u00e4deltyyn kauppaan "rekister\u00f6idyill\u00e4 norsunluuerill\u00e4, joiden alkuper\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n namibialaiseksi".<\/p>\n
Namibia lupaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki norsunluusta saatavat tulot elefanttien suojeluun ja ihmisten elinehtojen kohtentamiseen niiden asuinalueilla. Kolme muuta etel\u00e4isen Afrikan maata t\u00e4ht\u00e4\u00e4 samaan.<\/p>\n
Zimbabwe on yritt\u00e4nyt aiemmin saada norsujensa kauppakieltoa puretuksi, mutta se ep\u00e4onnistui, vaikka maassa 1992 vieraillut asiantuntijaraati arvioi, ett\u00e4 maa t\u00e4ytti vaaditut edellytykset.<\/p>\n
"L\u00e4nness\u00e4 luullaan, ett\u00e4 antamalla luonnolle kaupallista arvoa yllytet\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 ampumaan el\u00e4imet", Africa Resources Trustin p\u00e4\u00e4sihteeri Robert Monro sanoo.<\/p>\n
"Se ei ole totta. Niilinkrokotiili uhkasi kuolla sukupuuttoon ennen kuin se siirrettiin Citesin ensimm\u00e4isest\u00e4 liitteest\u00e4 toiseen. Kun valvottu kauppa sallittiin, el\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kasvaa, ja nyt niit\u00e4 on jo liikaa."<\/p>\n
"Kun luonnolle annetaan kaupallista arvoa, ihmiset haluavat hoitaa ja suojella sit\u00e4, koska siit\u00e4 on heille hy\u00f6ty\u00e4", Monro vakuuttaa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikka ei ole toistaiseksi yhtynyt naapurimaidensa kamppailuun norsunluukaupan sallimiseksi. Se ajaa kuitenkin vastaavaa kohtelua valkoiselle sarvikuonolle. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Harare, 12.02.97 (IPS) – Maailmanlaajuisesta norsunluukaupan kiellosta on ollut etel\u00e4isen Afrikan maille enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4, sanovat zimbabwelaiset ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t. Niiden mukaan kiellon lievent\u00e4misen vastustajat l\u00f6ytyv\u00e4t enimm\u00e4… Continue Reading