Puerto Maldonado, Peru, 19.02.97 (IPS) – Etel\u00e4isess\u00e4 Perussa syv\u00e4ll\u00e4 Amazonian viidakossa ahertaa venekunnittain v\u00e4h\u00e4pukeisia miehi\u00e4 etsien kultaa Madre de Dios – joen pohjasta. He eiv\u00e4t kullankaivuulla rikastu, mutta vaarantavat sen sijaan terveytens\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Veneit\u00e4 on kymmenkunta, kussakin 4-5 hengen miehist\u00f6. Useimmat miehet ovat Cuzcon seudulta, josta matka t\u00e4nne kest\u00e4\u00e4 kuorma-autolla kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Toiset tulevat jopa Tumbezista asti, kuuden p\u00e4iv\u00e4matkan takaa.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 miehi\u00e4 riivaa kultakuume siin\u00e4 kuin heid\u00e4n kohtalotovereitaan taannoin Australiassa, Kaliforniassa tai Yukonin niemimaalla.<\/p>\n
Koska ylikansalliset yhti\u00f6t ovat vallanneet kaikki helppop\u00e4\u00e4syiset kultakent\u00e4t, n\u00e4m\u00e4 miehet joutuvat hakeutumaan yh\u00e4 syrj\u00e4isemmille seuduille. Heid\u00e4n ty\u00f6v\u00e4lineens\u00e4 ovat pieni\u00e4 kooltaan, mutta tuhoisia vaikutukseltaan.<\/p>\n
Kullankaivuun pienyritt\u00e4j\u00e4t perkaavat vesist\u00f6j\u00e4 ja viidakoita niin Brasilian Roraiman osavaltiossa kuin l\u00e4nsiafrikkalaisessa Ghanassakin. Usein heill\u00e4 on koko perhe mukanaan.<\/p>\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Perun viidakossakin muuan nainen seisoo hiljaa veneess\u00e4 keinutellen kaksikuista vauvaa syliss\u00e4\u00e4n ja valmistaa samalla kala- ja riisiateriaa pressun alle sijoitetussa pieness\u00e4 uunissa.<\/p>\n
Nainen sanoo nimekseen Rosa ja kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen vauvansa is\u00e4, Mario, on parhaillaan veden alla valvomassa pumppua, joka imee soraa joenpohjasta.<\/p>\n
Mario ja muut ty\u00f6l\u00e4iset viett\u00e4v\u00e4t pari tuntia p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 maaten joen pohjalla happinaamari kasvoillaan. He eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 sukelluslaseja, joten heid\u00e4n on ohjattava pumppua silm\u00e4t ummessa sameassa vedess\u00e4 pelk\u00e4n tuntoaistinsa varassa.<\/p>\n
Aika ajoin Mario ja h\u00e4nen kumppaninsa, joita kutsutaan ruoppaajiksi (dragas), irrottavat lis\u00e4\u00e4 maata joen penkereist\u00e4 paineletkun avulla.<\/p>\n
Muut veneen miehist\u00f6n j\u00e4senet sy\u00f6tt\u00e4v\u00e4t pohjasta imetyn soran r\u00e4nniin, joka erottelee lietteen ja karkeamman aineksen toisistaan.<\/p>\n
Veneen omistaja Choqe Rodriguez poimii kourallisen hiekkaa r\u00e4nnist\u00e4 metalliseen vaskooliinsa, lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja py\u00f6ritt\u00e4\u00e4. V\u00e4hin erin hiekasta pilkist\u00e4\u00e4 kiilt\u00e4vi\u00e4 kultahippusia.<\/p>\n
"Olen tehnyt t\u00f6it\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 joella 15 vuotta. Raadoin kuusi vuotta, ett\u00e4 sain kokoon 4 000 dollaria (19 600 markkaa) laitteita varten. Nyt minulla on viisi miest\u00e4 joka veneess\u00e4, ja venekunta voi kymmenen tunnin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 huuhtoa 15 grammaa kultaa", Rodriguez selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n myy kullan 28 solilla (55 markkaa) gramma tunnin moottorivenematkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevassa Puerto Maldonadon kaupungissa. Ty\u00f6miehilleen h\u00e4n maksaa 21 solia (noin 40 markkaa) p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 eli nelj\u00e4nneksen kullan tuotosta.<\/p>\n
Jos matkustaa jokea muutaman kilometrin alavirtaan, miss\u00e4 sit\u00e4 reunustavat banaaniplantaasit, kohtaa paljon suurempia aluksia kuin Rodriguezin veneet. Yksi niist\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n Madre de Dios, ja se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 samanlaista tekniikkaa kuin pikkuveneet, mutta paljon tehokkaammin.<\/p>\n
Aluksella ty\u00f6skentelev\u00e4 Reiber Mamani kertoo, ett\u00e4 Madre de Diosissa on hydraulinen pumppu, joka imee kymmenen kertaa enemm\u00e4n soraa kuin Rodriguezin pumppu. My\u00f6s aluksen hinta oli kymmenkertainen: 40 000 dollaria.<\/p>\n
Madre de Diosissa ty\u00f6skentelee viisi miest\u00e4, joille maksetaan 20 solia (vajaat 40 markkaa) p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta kultaa saadaan 120 grammaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Alukset ovat hitaasti mutta varmasti myll\u00e4nneet pilalle Madre de Dios -joen pohjan ja penkereet monen kilometrin matkalta. Irronnut maa-aines on samentanut kalojen kutuvedet alavirralta.<\/p>\n
Se ei kuitenkaan ole ymp\u00e4rist\u00f6tuhoista pahin. Vaarallisin osa t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on luultavasti myrkyllisen elohopean k\u00e4ytt\u00f6 kullan erottamisessa hienosta hiekasta.<\/p>\n
Mamani n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pient\u00e4 purkkia, jossa voisi olla 50 aspiriinitablettia. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kilon elohopeaa.<\/p>\n
L\u00e4hell\u00e4 on pieni tulisija, jolla elohopean ja kullan seos voidaan kuumentaa, niin ett\u00e4 elohopea haihtuu ilmaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle miltei puhtaan kullan.<\/p>\n
Teknisesti on mahdollista ottaa elohopea talteen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 se uudelleen, mutta niin ei tehd\u00e4 juuri koskaan. Sen sijaan elohopea karkaa ilmaan, josta p\u00e4ivitt\u00e4iset rankkasateet huuhtovat sen jokeen.<\/p>\n
"Kilo elohopeaa riitt\u00e4\u00e4 erottamaan 330 grammaa kultaa, ja se maksaa vain 40 solia (78 markkaa), joten ainetta ei tarvitse kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4", Mamani kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei vuosien ty\u00f6skentely elohopean kanssa ole vaikuttanut h\u00e4neen, mutta aluksen muut ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t ole yht\u00e4 varmoja asiasta. Kullanhuuhtojia ty\u00f6maalle moottoriveneell\u00e4 kuljettava Sahi Riva sanoo, ett\u00e4 elohopea on tappanut el\u00e4m\u00e4n joesta.<\/p>\n
"Kalaa on j\u00e4ljell\u00e4 tuskin lainkaan. Sit\u00e4 paitsi joesta pyydetyt v\u00e4h\u00e4t kalat ovat hyvin vaarallisia elohopeapitoisuutensa vuoksi", Riva jatkaa.<\/p>\n
Riva voi ansaita parhaimmillaan 50 solia (vajaat sata markkaa) p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta h\u00e4n sy\u00f6 mielell\u00e4\u00e4n halpaa kalaa, kuten kaikki muutkin.<\/p>\n
Pahimmin kultakuumeen seurauksista k\u00e4rsiv\u00e4t jokivarren sademetsiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t alkuper\u00e4iskansat, kuten harakmbutit. Paitsi, ett\u00e4 he ovat v\u00e4hin erin menett\u00e4neet maitaan valloittajille, he my\u00f6s sy\u00f6v\u00e4t j\u00e4ljell\u00e4 olevat myrkylliset kalat.<\/p>\n
Tutkimusten mukaan elohopea tuhoaa ihmisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n, mist\u00e4 seuraa n\u00e4\u00f6n heikkeneminen, kouristuksia, halvaantuminen ja lopulta kuolema.<\/p>\n
Venemies Riva my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 harakmbuteilla on kovat ajat. "Mutta ei meist\u00e4k\u00e4\u00e4n juuri kukaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rikastu. Ainoat, jotka todella hy\u00f6tyv\u00e4t, ovat veneiden omistajat ja ne, jotka ostavat meilt\u00e4 kullan."<\/p>\n
Pieness\u00e4 Puerto Maldonadon kaupungissa onkin kymmenitt\u00e4in kultaliikkeit\u00e4. Fortuna-myym\u00e4l\u00e4n omistaja Juan Carlos Rosada kertoo maksavansa grammasta kultaa 28,5 solia ja myyv\u00e4ns\u00e4 sen p\u00e4\u00e4kaupunkilaisille ostajille 30 solilla.<\/p>\n
"Tavallisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ostan ja myyn kilon kultaa, josta minulle j\u00e4\u00e4 voittoa 700 solia (liki 1 400 markkaa). Se on paljon enemm\u00e4n kuin ennen tienasin paikallisen radioaseman toimittajana", Rosada my\u00f6nt\u00e4\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Puerto Maldonado, Peru, 19.02.97 (IPS) – Etel\u00e4isess\u00e4 Perussa syv\u00e4ll\u00e4 Amazonian viidakossa ahertaa venekunnittain v\u00e4h\u00e4pukeisia miehi\u00e4 etsien kultaa Madre de Dios – joen pohjasta. He eiv\u00e4t kullankaivuulla rikastu, mutta vaarantavat sen sijaan ter… Continue Reading