Chiang Mai, Thaimaa, 26.02.97 (IPS) – "Maailman ainoa k\u00e4\u00e4rmepihvi", mainostaa Kaithongin ravintola thaimaalaisessa Chiang Main lomakeskuksessa. Mainosta el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 valtava kuningaskobran kuva.<\/p>\n
<\/p>\n
Kobra on vain yksi ravintolan monista "eksoottisista herkuista". Ruokalistalta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s python, krokotiili, villisika, kilpikonna, varaani, j\u00e4nis, ankerias ja peltopyy.<\/p>\n
Pythonia, j\u00e4nist\u00e4 ja kilpikonnaa tarjoillaan hapanimel\u00e4- tai kookoskastikkeella. Pihvin kanssa voi my\u00f6s valita valkosipuli-, chili- tai osterikastikkeen. Pythonpihvi maksaa 299 bahtia (noin 60 markkaa) ja villisikacurry 199 bahtia (40 markkaa). Annoksen vuoristosammakoita saa samalla hinnalla.<\/p>\n
Paljon enemm\u00e4n joutuu pulittamaan kuningaskobrasta, joka on Thaimaan lain mukaan rauhoitettu laji. Ravintolan asiakkaat voivat itse valita el\u00e4vien kuningaskobrien joukosta mieleisens\u00e4 ja saada sen makunsa mukaan valmistettuna 4 499 bahtilla (900 markkaa). Valmiiksi kuolleesta kobrasta valmistettu pihvi chilikastikkeella maksaa kuitenkin vain 999 bahtia (200 markkaa).<\/p>\n
Eksoottisia makuel\u00e4myksi\u00e4 hakeville rikkaille ulkomaalaisille ja Thaimaan kasvavalle yl\u00e4luokalle Kaithongin ravintola on paratiisi. Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijoille se todistaa luontoon kohdistuvien uhkien loputtomuutta.<\/p>\n
Monet rauhoitetut lajit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ravintoloiden ruokalistalle eri puolilla Aasiaa, jossa lakien noudattamista vaikeuttavat voimavarojen puute ja viranomaisten alttius korruptiolle.<\/p>\n
Thaimaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijat n\u00e4kev\u00e4t ravintoloitakin huolestuttavampana ilmi\u00f6n\u00e4 pyrkimykset laillistaa uhanalaisten ja eksoottisten lajien kaupallinen tarhaus.<\/p>\n
Osa tarhattavista el\u00e4imist\u00e4 on kotoisin Thaimaan ulkopuolelta – kuten kamelit ja strutsit – mutta my\u00f6s kotimaiset krokotiilit ja jopa tiikerit ovat p\u00e4\u00e4tyneet tarhoihin.<\/p>\n
Thaimaassa on jo kaksi tunnettua tiikerifarmia. Bangkokista 150 kilometri\u00e4 it\u00e4\u00e4n sijaitseva Sri Rachan farmi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se kasvattaa sataa tiikeri\u00e4 suojelutarkoituksessa.<\/p>\n
Leonie Vejjajiva Thaimaan luonnon s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 kuitenkin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 farmin tiikereilt\u00e4 on poistettu kynnet. "Se tarkoittaa, ettei niit\u00e4 voida koskaan palauttaa luontoon." H\u00e4nen mukaansa bengalintiikerit eiv\u00e4t ole viel\u00e4 uhanlaisia eik\u00e4 niit\u00e4 ole koskaan kasvatettu t\u00e4ll\u00e4 tavalla miss\u00e4\u00e4n muualla.<\/p>\n
Luonnonsuojelijat kautta maailman ovat pitk\u00e4\u00e4n suhtautuneet ep\u00e4ilev\u00e4sti villiel\u00e4inten kaupalliseen tarhaukseen. Heid\u00e4n mukaansa se vain mahdollistaa salamets\u00e4styksen entist\u00e4 paremmin, kun villien ja vankeudessa kasvatettujen el\u00e4inten raja h\u00e4m\u00e4rtyy.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n on eettisesti kyseenalaista kasvattaa el\u00e4imi\u00e4, kuten tiikereit\u00e4 ja sarvikuonoja, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeiden raaka-aineeksi, varsinkin, jos hoidon tehokkuudesta ei ole varmaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Luonnonsuojelijoita ep\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n Thaimaan hallituksen politiikka, joka kannustaa tarhaamaan ulkomaisia el\u00e4inlajeja kaupallisiin tarkoituksiin.<\/p>\n
Satojen krokotiilifarmien ohella Thaimaa ylpeilee nyt ensimm\u00e4isell\u00e4 kamelifarmillaan. Hankkeen takana on maatalousministeri\u00f6, joka toivoo kameleista uusia maidon-, lihan- ja nahantuottajia. My\u00f6s strutsitarhausta suositellaan thaimaalaisille.<\/p>\n
El\u00e4intensuojelijoiden mukaan nykymenolla ei en\u00e4\u00e4 olla kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 uhanalaisiakin lajeja aletaan tarhata puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin.<\/p>\n
Thaimaan ohella eksoottisia ruokia tarjoavia ravintoloita l\u00f6ytyy my\u00f6s Kambodzhasta, Laosista, Vietnamista, Singaporesta, Burmasta ja Hongkongista. Hankkeiden taustalla on usein etel\u00e4korealaisia, taiwanilaisia, kiinalaisia ja japanilaisia sijoittajia.<\/p>\n
Muun muassa tiikerien, sarvikuonojen ja monien kauriiden henke\u00e4 uhkaa my\u00f6s it\u00e4maisen l\u00e4\u00e4ketieteen vahva usko kyseisten el\u00e4inten ruumiinosien l\u00e4\u00e4kitseviin ja seksuaalista kyky\u00e4 parantaviin ominaisuuksiin.<\/p>\n
Kun el\u00e4imet ovat huvennet Indokiinasta, niit\u00e4 eri syist\u00e4 janoavat yritykset ovat vaivihkaa etsineet palvelukseensa salamets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 Etel\u00e4-Aasian puolelta.<\/p>\n
"Sarvikuonoja ja tiikereit\u00e4 jahtaavat salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat tunkeutuneet Assamin viidakoihin ja muihin osiin Koillis- ja Keski-Intiaa. On hyvin surullista n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 ihmisen ahneus ja pakkomielteet tekev\u00e4t alueen luonnolle", thaimaalainen luonnontuntija ja taiteilija Panya Chaiyaphum sanoo.<\/p>\n
Yhdysvaltalaisen Wildlife Conservation Societyn mukaan Kiina on kahden vuoden aika vienyt ulkomaille 27 miljoonaa tiikeripohjaista tuotetta. Ostajamaita oli 26, k\u00e4rjess\u00e4 Etel\u00e4- Korea, Taiwan, Singapore, Japani ja Yhdysvallat.<\/p>\n
El\u00e4inkaupan keskuksina toimivat monet markkinat eri puolilla Kaakkois-Aasiaa. Vaikka poliisi tekee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ratsioita Bangkokin kuuluisille Chatuchakin viikonloppumarkkinoille, el\u00e4inkauppa jatkuu. Kojuista voi yh\u00e4 ostaa tiikerin luita ja peniksi\u00e4 sek\u00e4 karhun k\u00e4p\u00e4li\u00e4 ja kuningaskobran sappirakkoja, joista useimpia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n potenssil\u00e4\u00e4kkeen\u00e4.<\/p>\n
Kuuluisia el\u00e4inkaupan keskuksia ovat my\u00f6s Phan Viet Chanin tori l\u00e4hell\u00e4 Ho Chi Minhin kaupunkia Vietnamissa ja Ban Thalat 90 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Laosin p\u00e4\u00e4kaupungista Vientianesta sek\u00e4 Pramukan lintutori Indonesian p\u00e4\u00e4kaupungissa Jakartassa.<\/p>\n
Vuodesta 1975 toiminut Pramuka on Kaakkois-Aasian suurin lintujen ja muiden villiel\u00e4inten markkinapaikka. Satojen harvinaisten lintulajien ohella siell\u00e4 kaupataan avoimesti leopardeja, sivettikissoja, makakeja, gibboneja, saukkoja ja joskus my\u00f6s orankeja ja tiikerinpentuja.<\/p>\n
Markkinat kukoistavat huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 Indonesia hyv\u00e4ksyi 1990 ymp\u00e4rist\u00f6lain, joka kielt\u00e4\u00e4 suojeltujen lajien vangitsemisen. Lain rikkojaa uhkaa viiden vuoden vankeus tai 250 000 markkaan nouseva sakko.<\/p>\n
Thaimaassa s\u00e4\u00e4dettiin vastaava laki 1992, mutta yht\u00e4 heikoin tuloksin. Tilannetta ei ole auttanut sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Thaimaa kuuluu ainoana alueen maana uhanalaisten lajien kauppaa valvovan Cites- sopimuksen allekirjoittajiin. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Chiang Mai, Thaimaa, 26.02.97 (IPS) – "Maailman ainoa k\u00e4\u00e4rmepihvi", mainostaa Kaithongin ravintola thaimaalaisessa Chiang Main lomakeskuksessa. Mainosta el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 valtava kuningaskobran kuva.Kobra on vain yksi ravintolan monista "… Continue Reading