Tokio, 12.03.97 (IPS) – Synkk\u00e4 varjo on asettunut Japanin ylle. Kansakunnan mieliala tuntuu laskevan samaa tahtia sen valuutan arvon kanssa. Kaksi vuotta sitten yksi dollari maksoi 80 jeni\u00e4, mutta nyt jo 126 jeni\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Juuri kukaan ei n\u00e4yt\u00e4 kiinnitt\u00e4v\u00e4n huomiota siihen, ett\u00e4 Japanin talous kasvoi viime vuonna yli kolme prosenttia eli eniten sitten laman alkamisen 1991. Sen sijaan Japanin lehdet ovat t\u00e4ynn\u00e4 ankaria varoituksia, ett\u00e4 maa on menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asemansa maailman johtavana talousmahtina.<\/p>\n
Japanin t\u00e4m\u00e4nhetkinen alakulo muistuttaa hyvin paljon Yhdysvalloissa 1980-luvun lopulla koettuja tunnelmia. Silloin amerikkalaiset povasivat oman kapitalisminsa tuhoa ja uskoivat, ett\u00e4 tulevaisuus kuului Japanille.<\/p>\n
Nyt kun lopun ajan tunnelmat ovat siirtyneet Tyynenmeren toiselle puolelle, amerikkalainen kapitalismi esitet\u00e4\u00e4n taas roolimallina Japanin yritysjohtajille.<\/p>\n
Japanin talouden taantumaan on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kolme keskeist\u00e4 syyt\u00e4: vanhentuneet taloudelliset instituutiot, "strateginen romahdus" tietokoneohjelmistojen kehittelyss\u00e4 ja syntyvyyden aleneminen.<\/p>\n
Pessimistien mukaan Japanin talousongelmat ulottuvat heikkoa jeni\u00e4 syvemm\u00e4lle. Strategisesti jeni\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi mittari on se tosiseikka, ett\u00e4 ty\u00f6n tuottavuus Japanissa on keskim\u00e4\u00e4rin vain 70 prosenttia Yhdysvaltain vastaavasta ja alenee koko ajan.<\/p>\n
Vaikka japanilaiset yritykset ulottivat toimintansa koko maailmaan 1980-luvulla, niiden tyt\u00e4ryhti\u00f6t ovat onnistuneet tuottamaan voittoa vain yhdess\u00e4 maanosassa viidest\u00e4. Yhdysvaltalaiset yritykset taas toimivat voitolla kaikkialla.<\/p>\n
Japanin taloutta ei hoideta kuntoon lyhyen aikav\u00e4lin ratkaisuilla, kuten vakauttamalla vaihtokurssia, l\u00f6ys\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rahapolitiikkaa tai elvytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valtion pussista.<\/p>\n
Kriisin juuret ovat syv\u00e4ll\u00e4, ja ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen on vaikeata Japanin talousjohtajille. Heist\u00e4 on alkanut tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 juuri ne instituutiot, jotka saivat aikaan Japanin sodanj\u00e4lkeisen talousihmeen, ovat nyt sen Akilleen kantap\u00e4\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4ihin instituutioihin voidaan lukea ainakin seuraavat: teollisuuspolitiikka tai se, ett\u00e4 tietyt teollisuudenalat valittiin kehityksen k\u00e4rkeen; hallituksen ja liike-el\u00e4m\u00e4n intiimi suhde, jossa hallitus huolehtii talouden strategisesta ohjaamisesta; tiukat sidokset tiettyjen pankkien ja teollisuusyritysten v\u00e4lill\u00e4 eli niin sanottu keiretsu-j\u00e4rjestelm\u00e4; ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen yhteiskuntasopimus, joka on taannut muun muassa elinik\u00e4isen ty\u00f6paikan.<\/p>\n
Japanin markkinoille pyrkineet yhdysvaltalaiset yritykset ovat pitk\u00e4\u00e4n moittineet japanilaista systeemi\u00e4, ja nyt sen arvostelijoihin on liittynyt kotimaisiakin \u00e4\u00e4ni\u00e4. Niihin kuuluvat Japanin talouden suunnitteluvirasto sek\u00e4 kauppa- ja teollisuusministeri\u00f6, joka on yksi systeemin p\u00e4\u00e4arkkitehdeista.<\/p>\n
Kumpikin laitos on vedonnut "joustavuuden lis\u00e4\u00e4misen" puolesta, mutta ne eiv\u00e4t ole rohjenneet muotoilla asiaa selv\u00e4ksi politiikaksi. Niit\u00e4 huolestuttaa ensinn\u00e4kin se, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n yhden osan radikaali rukkaaminen voi hajottaa koko systeemin sen uudistamisen sijasta. Toisaalta pelottavat my\u00f6s uudistuksen sosiaaliset kustannukset ja arvaamattomat seuraukset.<\/p>\n
Valtion byrokraatit ovat puun ja kuoren v\u00e4liss\u00e4 talouden uudistamisen kanssa, mutta kehittyneen tekniikan suhteen he ovat jo vaipuneet ep\u00e4toivoon. He tajuavat, ett\u00e4 avain maailman talouden johtoasemaan piilee tietotekniikassa, mutta japanilaiset yritykset eiv\u00e4t ole kunnostautuneet mikroprosessorien ja tietokoneohjelmien kehittelyss\u00e4. Ne ovat alan strategiset pisteet.<\/p>\n
Alan ihmisille on alkanut selvit\u00e4, ett\u00e4 Japania ei vaivaa p\u00e4\u00e4oman puute vaan ongelma on kulttuurinen.<\/p>\n
Er\u00e4s Silicon Valleyssa ty\u00f6skentelev\u00e4 korealaissyntynen insin\u00f6\u00f6ri huomauttaa, ett\u00e4 "ohjelmistokehittely vaatii koulutusta, joka korostaa loogista tarkkuutta, yksil\u00f6llist\u00e4 luovuutta ja kilpailuhenke\u00e4. Japanin kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 kuitenkin palkitsee ulkolukua, kahlitsee yksil\u00f6llist\u00e4 luovuutta ja asettaa ryhm\u00e4n kaiken yl\u00e4puolelle."<\/p>\n
Kulttuuri pikemmin kuin taloudelliset syyt on my\u00f6s Japanin kolmannen suuren ongelman eli syntyvyyden alenemisen taustalla. Tuoreen ennusteen mukaan Japanin asukasluku saavuttaa huippunsa eli 128 miljoonaa vuonna 2007. Sen j\u00e4lkeen se alkaa laskea pudoten 100 miljoonaan 2050 ja 67 miljoonaan 2100.<\/p>\n
Syntyvyytt\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muun muassa se, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat japanilaiset naiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t mieluummin naimattomiksi ja omistautuvat uralleen kuin jakavat itsens\u00e4 perheen ja ty\u00f6n kesken. T\u00e4m\u00e4 on vastareaktio kulttuurille, joka on est\u00e4nyt yhteiskunnalliset j\u00e4rjestelyt naisten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin helpottamiseksi.<\/p>\n
On traagista, ett\u00e4 japanilaiset miehet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t huomaavan vasta viimeisin\u00e4, ett\u00e4 naiset ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen lemmenlakossa heit\u00e4 vastaan. Syntyvyyden v\u00e4heneminen ja sinkkunaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu vaikuttavat monin tavoin sek\u00e4 Japanin talouteen ett\u00e4 sen paikkaan maailmassa.<\/p>\n
El\u00e4keik\u00e4isten ennustetaan muodostavan nelj\u00e4nneksen Japanin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 2015 ja kolmanneksen vuoteen 2049 menness\u00e4. Kotimaisen ty\u00f6voiman kutistuessa Japanin t\u00e4ytyy joko ottaa vastaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 siirtoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 tai siirt\u00e4\u00e4 teollisuuttaan entist\u00e4 enemm\u00e4n It\u00e4-Aasiaan. Kummassakin tapauksessa seuraukset ovat r\u00e4j\u00e4hdysherk\u00e4t.<\/p>\n
Kun nuorukaisia riitt\u00e4\u00e4 armeijaan entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, Japani voi suuntautua kehittyneeseen tekniikkaan nojaavaan puolustusstrategiaan. Se voi esimerkiksi kehitt\u00e4\u00e4 ydinaseen takaamaan ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6ns\u00e4 turvallisuutta.<\/p>\n
Onko Japanilla siis edess\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n alam\u00e4ki, kuten monet merkit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osoittavan? Niin kuin Yhdysvalloilla 1980-luvun vaikeuksiensa j\u00e4lkeen, Japanillakin voi kuitenkin olla muutama yll\u00e4tys varastossa tuomiop\u00e4iv\u00e4n ennustajille. (Inter Press Service) * Walden Bello toimii sosiologian ja julkishallinnon professorina Filippiinien yliopistossa. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tokio, 12.03.97 (IPS) – Synkk\u00e4 varjo on asettunut Japanin ylle. Kansakunnan mieliala tuntuu laskevan samaa tahtia sen valuutan arvon kanssa. Kaksi vuotta sitten yksi dollari maksoi 80 jeni\u00e4, mutta nyt jo 126 jeni\u00e4.Juuri kukaan ei n\u00e4yt\u00e4 kiinnitt\u00e4v… Continue Reading