Lima, 12.03.97 (IPS) – Syv\u00e4ll\u00e4 Perun sademets\u00e4n uumenissa mies viilt\u00e4\u00e4 viidakkoveitsell\u00e4\u00e4n puun kuorta, ja \u00e4kki\u00e4 puusta alkaa tihkua verenv\u00e4rist\u00e4 nestett\u00e4. Intiaanit kutsuvat ainetta lohik\u00e4\u00e4rmeen vereksi ja ovat kautta aikojen osanneet hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sen parantavia ominaisuuksia.<\/p>\n
<\/p>\n
"Laita t\u00e4t\u00e4 haavaan niin se paranee nopeasti", selitt\u00e4\u00e4 mies, joka ker\u00e4\u00e4 nesteen pulloon.<\/p>\n
Rekkalasteittain lohik\u00e4\u00e4rmeen verta ja muita l\u00e4\u00e4kitsevi\u00e4 kasveja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Perun viidakosta ja kuljetetaan Saksaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
Alueen alkuper\u00e4isasukkaat ovat saaneet liehittelij\u00f6ikseen l\u00e4\u00e4ketehtaiden ja tutkimuslaitosten v\u00e4ke\u00e4, joka toivoo, ett\u00e4 luonnonl\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 l\u00f6ytyisi apu sellaisiinkin aikamme vitsauksiin kuin sy\u00f6p\u00e4 ja aids.<\/p>\n
Er\u00e4s tutkijaryhm\u00e4 vietti \u00e4skett\u00e4in kolme viikkoa ker\u00e4ten l\u00e4\u00e4kekasveja aguaruna-intiaanien kanssa n\u00e4iden kotiseudulla Maranonissa. Alue on saanut nimens\u00e4 Maranonjoesta, joka kulkee l\u00e4pi viidakon Andien it\u00e4rinteill\u00e4 Pohjois-Perussa.<\/p>\n
Ryhm\u00e4\u00e4 johti Walter Lewis St. Louisin Washington- yliopistosta, ja mukana oli my\u00f6s Liman yliopistojen tutkijoita.<\/p>\n
Ryhm\u00e4 ker\u00e4si viidakosta reilut 200 kasvia, jotka esitutkittiin perulaisissa yliopistoissa. Noin 20 kasvia p\u00e4\u00e4si jatkotutkimuksiin Yhdysvaltoihin, jossa tutkimukset hoitaa l\u00e4\u00e4kealan suuryrityksen Monsanton tyt\u00e4ryhti\u00f6 Searle.<\/p>\n
Tutkimukset perustuvat kolmeen sopimukseen, jotka on tehty yliopistojen, aguaruna-kansan ja l\u00e4\u00e4ketehtaan kesken.<\/p>\n
Sopimukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 ennakkotapaus siksi, ett\u00e4 paikalliset asukkaat hy\u00f6tyv\u00e4t niist\u00e4 enemm\u00e4n kuin mist\u00e4\u00e4n aiemmin sovituista kasvien ker\u00e4yst\u00e4 koskevista kaupoista.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4keteollisuus on toki hy\u00f6dynt\u00e4nyt sademetsien kasveja aiemminkin l\u00e4htien malarial\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 k\u00e4ytetyst\u00e4 kiniinist\u00e4 ja jatkuen Madagaskarilta l\u00f6ydettyyn talviolajikkeeseen, josta on apua lasten leukemian hoidossa.<\/p>\n
Paikalliset asukkaat olivat havainneet noiden kasvien parantavat ominaisuudet ja jakoivat tietonsa korvauksetta ulkopuolisten tutkijoiden kanssa. L\u00e4\u00e4ketehtaat ovat sittemmin k\u00e4\u00e4rineet sademetsien tuotteilla sievoiset voitot aikomattakaan maksaa korvauksia alkuasukkaille.<\/p>\n
Lewisin toiminta Perussa alkoi samalla tavoin: h\u00e4n ei kertonut asukkaille aikovansa toimittaa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kasvit Searlelle mahdollista kaupallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. Kun asian laita selvisi aguaruna- ja huambisa-kansojen neuvostolle 1995, ne h\u00e4\u00e4tiv\u00e4t Lewisin metsist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Lewis on sittemmin tehnyt kaksi vuotta t\u00f6it\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen sopimukseen muiden aguaruna-ryhmien kanssa.<\/p>\n
Perun intiaanij\u00e4rjest\u00f6n Conapin johdossa aguaruna-kansaa edustava Cesar Sara-Sara lenn\u00e4tettiin viime vuoden lopulla Yhdysvaltoihin, jossa h\u00e4n neuvotteli Searlen ja Lewisin tutkimusta rahoittavan kansallisen terveysinstituutin (NIH) kanssa tutkijoille luvan palata Maranoniin.<\/p>\n
NIH maksaa nyt kymmenesosan hankkeen rahoituksesta intiaaneille. Lis\u00e4ksi n\u00e4ill\u00e4 on tietotaitoa koskeva lisenssisopimus Searlen kanssa.<\/p>\n
Sara-Saraa sopimusten teossa avustanut lakimies Brendan Tobin kertoo, ett\u00e4 sopimukset turvaavat aguarunoille korvauksia nelj\u00e4ll\u00e4 eri perusteella.<\/p>\n
He saavat vuotuisen lisenssimaksun tietojensa jakamisesta ja ker\u00e4yspalkkion jokaisesta kasvista. Jos tutkimukset johtavat uuden l\u00e4\u00e4kkeen valmistukseen, Searle maksaa intiaaneille tietyn kertakorvauksen ennen myynnin alkamista. Lis\u00e4ksi heille on luvassa provisiot l\u00e4\u00e4kkeen myyntituloista.<\/p>\n
Nelj\u00e4ksi vuodeksi solmitut sopimukset turvaavat aguarunoille oikeuden ker\u00e4t\u00e4 ja myyd\u00e4 kasvejaan my\u00f6s muihin tarkoituksiin.<\/p>\n
Tobinin mukaan Searle on lis\u00e4ksi luvannut olla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kasveja tavalla, joka loukkaisi aguarunojen maailmankatsomusta. Se sulkee pois esimerkiksi geenimuuntelun.<\/p>\n
Asia tuli esille siksi, ett\u00e4 Searlen emoyhti\u00f6 Monsanto kuuluu maailman johtaviin geenitekniikan yrityksiin. Se on patentoinut muun muassa siirtogeenisen puuvillan, perunan, soijapavun ja tomaatin.<\/p>\n
Lewisin mukaan kasvien keruu on sujunut toistaiseksi hyvin. "Olemme l\u00f6yt\u00e4neet myrkkykasveja, joilla saattaisi olla sy\u00f6p\u00e4\u00e4 torjuvia ominaisuuksia, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kirppuja, t\u00e4it\u00e4 ja savipuolta vastaan. Meill\u00e4 on my\u00f6s rohtoja tulehduksiin ja sieni- infektioihin."<\/p>\n
Lewisin NIH:n kautta saama tutkimusapuraha liittyy kansainv\u00e4liseen luonnon monimuotoisuuden vaalintaan, joten h\u00e4n aikoo ryhty\u00e4 keskustelemaan metsityshankkeista asukkaiden kanssa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n suunnittelee kursseja, joilla alkuasukkaat perehdytet\u00e4\u00e4n kasvien luokittelemiseen. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lima, 12.03.97 (IPS) – Syv\u00e4ll\u00e4 Perun sademets\u00e4n uumenissa mies viilt\u00e4\u00e4 viidakkoveitsell\u00e4\u00e4n puun kuorta, ja \u00e4kki\u00e4 puusta alkaa tihkua verenv\u00e4rist\u00e4 nestett\u00e4. Intiaanit kutsuvat ainetta lohik\u00e4\u00e4rmeen vereksi ja ovat kautta aikojen osanneet hy… Continue Reading