Johannesburg, 09.04.97 (IPS) – Demokratian ensimm\u00e4iset vuodet eiv\u00e4t ole tuoneet maauudistusta Etel\u00e4- Afrikkaan. V\u00e4est\u00f6n musta enemmist\u00f6 on yh\u00e4 maatonta, ja valkoinen v\u00e4hemmist\u00f6 hallitsee parhaita peltoja. Syyn\u00e4 on asiantuntijoiden mukaan poliittisen tahdon puute.<\/p>\n
<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikassa k\u00e4ynnistettiin 1994 maareformiohjelma, jonka tavoitteena on jakaa maata uudelleen mustille sek\u00e4 turvata maanomistusoikeus maaty\u00f6l\u00e4isille, naisille ja muille syrjityille ryhmille.<\/p>\n
Valkoisia on Etel\u00e4-Afrikan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vajaat 13 prosenttia, mutta he omistavat asiantuntijoiden mukaan 87 prosenttia viljelykelpoisesta maasta. Mustilta vietiin jo vuoden 1913 maalailla oikeus ostaa maata niin sanottujen kansallisten reservaatioiden ulkopuolelta. He omistavat 13 prosenttia pelloista ja ne sijaitsevat valtaosin kuivuuden koettelemilla alueilla.<\/p>\n
Tilanteen muuttaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n ongelma presidentti Nelson Mandelan hallitukselle.<\/p>\n
"Maauudistus on hyvin hidasta. Tosiasiassa sit\u00e4 ei ole tapahtunut. T\u00e4rkein syy siihen on kansainv\u00e4listen prosessien aiheuttama poliittisen tahdon puute", Brendan Pearce sanoo. H\u00e4n edustaa Kansallinen maakomitea -nimist\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Pearcen mielest\u00e4 Etel\u00e4-Afrikan politiikka suosii edelleen valkoisten maanomistusta mustien maattomien kustannuksella. T\u00e4t\u00e4 todistaa muun muassa se, ett\u00e4 maareformiin varattuja m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja leikattiin t\u00e4n\u00e4 vuonna kymmenen prosenttia.<\/p>\n
Toisaalta maareformin toteuttaminen j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 selvemmin markkinavoimien huoleksi, mik\u00e4 toimii ohjelman tavoitteita vastaan, Pearce selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Valtio on tarjonnut maattomille noin 17 000 markan suuruista tukirahaa maanoston avuksi. Sen toivotaan auttavan heit\u00e4 saamaan lainaa yksityiselt\u00e4 puolelta.<\/p>\n
"Hallitus alkaa yksityist\u00e4\u00e4 maaseudun kehitt\u00e4mist\u00e4 ja se on vaarallista. Miten joku vailla tuloja ja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 oleva syrj\u00e4seudun nainen voisi saada lainan ja selvit\u00e4 sen takaisinmaksusta?" Pearce tivaa.<\/p>\n
Kymmenen viime vuoden kuluessa maareformi on kadonnut monien kehitysmaiden poliittiselta asialistalta, eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pidet\u00e4 keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 kehityksen edist\u00e4misess\u00e4. Kansainv\u00e4liset luottolaitokset ovat saaneet runnottua l\u00e4pi oppinsa viennin kasvattamisen kaikkivoipaisuudesta taloudellisen kehityksen reseptin\u00e4.<\/p>\n
Vain kourallinen maita – niiden joukossa Filippiinit, Namibia, Etel\u00e4-Afrikka ja Zimbabwe – koettaa viel\u00e4 toteuttaa maauudistusta. YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO laskee kuitenkin, ett\u00e4 maapallolla el\u00e4\u00e4 935 miljoonaa maatonta asukasta, ja 800 miljoonaa ihmist\u00e4 ei pysty ruokkimaan itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikassa 55 000 valkoista maatalousyritt\u00e4j\u00e4\u00e4 vastustaa ankarasti maauudistusta, ja maan hallitus yritt\u00e4\u00e4 olla suututtamatta heit\u00e4.<\/p>\n
Hallituksen maapolitiikka l\u00e4htee halukkaiden myyjien ja halukkaiden ostajien kohtaamisesta. Se ei painosta valkoisia luopumaan maastaan, vaan suo heille mahdollisuuden itse valita, mitk\u00e4 pellot myyd\u00e4\u00e4n ja mihin hintaan.<\/p>\n
"Maatalousyritt\u00e4jien p\u00e4\u00e4omasta on noin 75 prosenttia sidottu maahan. Siksi me olemme kiinni maassamme ja aiomme varjella etujamme", Etel\u00e4-Afrikan maatalousliiton (SAAU) johtaja Kobus Kleinhans sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa valkoiset viljelij\u00e4t kantavat huolta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 Etel\u00e4-Afrikka kuuluu jatkossakin niihin noin seitsem\u00e4\u00e4n maailman valtioon, jotka ovat ruuan nettovieji\u00e4. Maiden sattumanvarainen jakaminen vaarantaisi sen, Kleinhans varoittaa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan anglikaanisen kirkon arkkipiispa Desmond Tutu on ilmaissut mustien mietteet n\u00e4in: "On hienoa, jos joku pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi sit\u00e4, ett\u00e4 on ottanut kyn\u00e4n toiselta. Mutta milloin h\u00e4n antaa sen takaisin?"<\/p>\n
Valkoisilla maanviljelij\u00f6ill\u00e4 on kuitenkin vastaus valmiina: "V\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ei voi korjata toisella v\u00e4\u00e4ryydell\u00e4 eik\u00e4 haavaa paranneta tekem\u00e4ll\u00e4 uusi haava", Kleinhans sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n haluaa maauudistusohjelman, jossa nykyisille maanomistajille maksetaan oikeudenmukainen hinta. Maan pakkoluovutus ei tule kuuloonkaan.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan valkoisilla viljelij\u00f6ill\u00e4 on vahvat neuvotteluasemat, koska he tuottavat valtaosan maan ruuasta. Jokin aika sitten he tukkivat p\u00e4\u00e4tiet vastalauseena muun muassa maareformille.<\/p>\n
Maaty\u00f6l\u00e4isten tutkimus- ja voimavaraprojektia edustava Dave Hussy sanoo, ett\u00e4 SAAU on onnistunut jumiuttamaan maauudistuksen. H\u00e4nen mukaansa valkoisten viljelij\u00f6iden asenne on se, ett\u00e4 "maauudistusta tarvitaan, mutta ei minun tilallani."<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan henke\u00e4 kohden laskettu kansantuote on yli 15 000 markkaa vuodessa, mutta useimpien maaty\u00f6l\u00e4isten kuukausipalkat ovat 100-225 markkaa.<\/p>\n
Hussy muistuttaa, ett\u00e4 my\u00f6s maaty\u00f6l\u00e4isten ihmisoikeuksia loukataan monin paikoin: he joutuvat yh\u00e4 ahdistelun, h\u00e4\u00e4t\u00f6jen ja jopa murhien uhriksi. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johannesburg, 09.04.97 (IPS) – Demokratian ensimm\u00e4iset vuodet eiv\u00e4t ole tuoneet maauudistusta Etel\u00e4- Afrikkaan. V\u00e4est\u00f6n musta enemmist\u00f6 on yh\u00e4 maatonta, ja valkoinen v\u00e4hemmist\u00f6 hallitsee parhaita peltoja. Syyn\u00e4 on asiantuntijoiden mukaan poli… Continue Reading