Lontoo, 30.04.97 (IPS) – Oman poliittisen tulevaisuuden turvaaminen on Iranin hallitsevan eliitin p\u00e4\u00e4huolenaiheena toukokuun lopulla pidett\u00e4vien presidentinvaalien alla. Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 se merkitsee otteen pit\u00e4mist\u00e4 islamilaisen tasavallan kahdesta kilpailevasta valtarakenteesta, maallisesta ja uskonnollisesta.<\/p>\n
<\/p>\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 poliittista tulevaisuutta on vain niill\u00e4, jotka pystyv\u00e4t kalastamaan \u00e4\u00e4ni\u00e4 nuorilta, sill\u00e4 miltei puolet Iranin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on syntynyt vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Iranin johto ei koskaan vienyt loppuun 1979 aloitettua vallankumousta. Pian shaahin vallasta sy\u00f6ksemisen j\u00e4lkeen maa juuttui pitk\u00e4\u00e4n sotaan naapurinsa Irakin kanssa. Vanhojen valtarakenteiden murtamista jarruttivat lis\u00e4ksi maan uskonnollisen valtaeliitin sis\u00e4iset kiistat.<\/p>\n
Islamilaiset valtaelimet luotiinkin vanhojen, vallankumousta edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta periytyvien rakenteiden rinnalle. Esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy kaikilta aloilta: armeijan niskaan hengitt\u00e4v\u00e4t vallankumouskaartit ja siviilioikeuden elimi\u00e4 varjostavat vallankumoustuomioistuimet.<\/p>\n
My\u00f6s virallisella taloudella on varjonsa: vaikutusvaltaiset puoliviralliset hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyss\u00e4\u00e4ti\u00f6t eli bonyadit. Niist\u00e4 suurimmalla, osattomien s\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4, on omaisuutta noin 60 miljardin markan arvosta. Se on maan suurin taloudellinen yksikk\u00f6 kansallisen \u00f6ljy-yhti\u00f6n j\u00e4lkeen.<\/p>\n
"Iranin valtarakenne on kuin ep\u00e4symmetrisist\u00e4 osista koottu luuranko", sanoo Hooshang Amirahmadi New Jerseyn Rutgersin yliopistosta.<\/p>\n
"Se koostuu monista toisiinsa liittyvist\u00e4 ja itsen\u00e4isist\u00e4 kehist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hajautetulla, l\u00e4hes feodaalisella valtarakenteella on historialliset juuret Iranissa. Se oli olemassa my\u00f6s shaahien aikana, vaikkakaan ei yht\u00e4 silmiinpist\u00e4v\u00e4n\u00e4 kuin nykyisin", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Iran on islamilainen tasavalta, jonka perustuslaki hyv\u00e4ksyttiin kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 vallankumouksen j\u00e4lkeen 1979. Perustuslakia uudistettiin 1989. Se m\u00e4\u00e4rittelee vallan kolmijaon toimeenpanevaan, lakia s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4\u00e4n ja tuomiovaltaan.<\/p>\n
Todellisuus on kuitenkin lakia monimutkaisempi. Iranilla on sek\u00e4 presidentti ett\u00e4 hengellinen johtaja. Vaaleilla valitun parlamentin ohessa toimii useita muita elimi\u00e4, joiden tarkoituksena on varjella valtion islamilaista luonnetta. Niihin kuuluvat perustuslakia valvova neuvosto, asiantuntijoiden kokous sek\u00e4 koko ajan vaikutusvaltaansa lis\u00e4nnyt maan etua valvova neuvosto.<\/p>\n
Korkein valta on Iranissa annettu hengelliselle johtajalle. Uskonnolliset valtaelimet k\u00e4sittelev\u00e4t kaikki mahdolliset hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n muutokset ja johtajien keskin\u00e4iset kiistat. Teoriassa yhteiskunta on j\u00e4rjestetty jumalallisen lain mukaan, ja kaiken poliittisen toiminnan tarkoituksen on Jumalan tahdon toteuttaminen.<\/p>\n
Iranin hengellisen\u00e4 johtajana toimi kes\u00e4\u00e4n 1989 asti ajatollah Ruhollah Khomeini, ja h\u00e4nen seuraajakseen valittiin ajatollah Sayed Ali Khamenei. T\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s kaikkien maailman shiiamuslimien johtajan titteli, vaikka jotkut Iranin ulkopuoliset islamin tuntijat kyseenalaistavat sen.<\/p>\n
Vuonna 1982 Iraniin perustettiin 83-j\u00e4seninen asiantuntijoiden kokous. Se valitaan vaaleilla joka kahdeksas vuosi, mutta \u00e4\u00e4nestysvilkkaus j\u00e4i 1990 vain 43 prosenttiin. Elimen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tulkita perustuslakia ja valita hengellinen johtaja.<\/p>\n
Iranin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla joka nelj\u00e4s vuosi. H\u00e4n on hallituksen p\u00e4\u00e4 ja nimitt\u00e4\u00e4 ministerit, jotka parlamentin on tosin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Toukokuun 23. p\u00e4iv\u00e4n presidentinvaaleissa tapahtuu vallanvaihdos, sill\u00e4 nykyinen presidentti Hashemi Rafsanjani ei voi olla en\u00e4\u00e4 ehdokkaana hallittuaan sallitut kaksi kautta.<\/p>\n
Vuoden 1993 vaaleissa Rafsanjani sai 63 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4. Iranin 29 miljoonasta \u00e4\u00e4nioikeutetusta k\u00e4vi uurnilla vajaat 58 prosenttia.<\/p>\n
Iranin 270-j\u00e4seninen parlamentti eli majlis valitaan nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein, viimeksi 1996. Parlamenttiin samoin kuin asiantuntijoiden kokoukseenkin pyrkivien ehdokkaiden on saatava 12-j\u00e4senisen perustuslakia valvovan neuvoston hyv\u00e4ksynt\u00e4.<\/p>\n
Neuvoston j\u00e4senist\u00e4 puolet edustaa islamilaista papistoa, ja elimen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tutkia ehdokkaiden uskonnolliset ansiot. My\u00f6s kaikkien parlamentin s\u00e4\u00e4t\u00e4mien lakien on saatava neuvoston hyv\u00e4ksynt\u00e4 ennen kuin ne astuvat voimaan.<\/p>\n
Parlamentin ja neuvoston v\u00e4lill\u00e4 on jatkuvasti erimielisyyksi\u00e4. 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 neuvosto hylk\u00e4si niin monia lakeja, ett\u00e4 ajatollah Khomeini perusti viel\u00e4 yhden elimen, maan etua valvovan neuvoston, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiistoissa. Silti viime vuoden parlamenttivaalien alla puolet ehdokkaista hyl\u00e4ttiin uskonnollisten syiden nojalla.<\/p>\n
Maan etua valvova neuvosto on sittemmin ryhtynyt omia aikojaan lainlaatijaksi. Er\u00e4iden tarkkailijoiden mukaan neuvoston valta on kasvussa, ja se saattaa uhata presidentin asemaa. Neuvosto toimii hengellisen johtajan ty\u00f6kaluna, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nimitt\u00e4\u00e4 sen j\u00e4senet ja kutsuu neuvoston koolle.<\/p>\n
"Kun Khomeini kuoli 1989, perustuslakia muutettiin ja maan etua valvovasta neuvostosta tehtiin er\u00e4\u00e4nlainen perustuslaillinen elin, johdon neuvonantaja", selitt\u00e4\u00e4 Behjan Khajepour-Khouei. H\u00e4n toimii Menas Associatesin Iran Focus -julkaisun toimittajana Teheranissa.<\/p>\n
"Khamenein uuden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan maan etua valvovasta neuvostosta tulee Iranin t\u00e4rkein poliittinen elin. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 siit\u00e4 tulee johdon korkein neuvonantaja, ja minun k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni se merkitsee neuvoston asettamista presidentin yl\u00e4puolelle", Khajepour-Khouei arvioi.<\/p>\n
Maan etua valvovaan neuvostoon kuuluu 26 Khamenein suoraan nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4 j\u00e4sent\u00e4 sek\u00e4 majlisin ja oikeuslaitoksen johtajat ja maan presidentti. Lis\u00e4ksi mukana ovat perustuslakia valvovan neuvoston kuusi pappisj\u00e4sent\u00e4 sek\u00e4 tilap\u00e4isin\u00e4 j\u00e4senin\u00e4 kulloinkin k\u00e4sitelt\u00e4vin\u00e4 olevista asioista vastaavia ministereit\u00e4.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4n arvoin mukaan maan etua valvovan neuvoston vallan lis\u00e4\u00e4minen on johdon yritys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Iranin kauppiasluokan eli "basaarin" valtaa.<\/p>\n
Vapaata kauppaa kannattavat kauppiaat ovat ottaneet yh\u00e4 aktiivisemman roolin Iranin politiikassa ja heill\u00e4 on liittolaisineen jo enemmist\u00f6 parlamentissa.<\/p>\n
"Basaari" on tukenut vahvasti parlamentin puhemiehen Nateq Nourin presidenttiehdokkuutta. Monet kuitenkin pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Nouri ei saa nuorison \u00e4\u00e4ni\u00e4. Nuoret ovat kyll\u00e4styneet vallankumousretoriikkaan eiv\u00e4tk\u00e4 he muista shaahin ajan v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4. Heille maan nykyinen talouslama ja ty\u00f6tt\u00f6myys ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t poliittiset kysymykset.<\/p>\n
Vuosina 1979-95 Iranin v\u00e4est\u00f6 on miltei kaksinkertaistunut 35 miljoonasta 60 miljoonaa. Valtavat joukot vuoden 1979 j\u00e4lkeen syntyneit\u00e4 nuoria vy\u00f6ryy l\u00e4hivuosina ty\u00f6markkinoille. Ja jos ty\u00f6t\u00e4 ei l\u00f6ydy, he voivat purkaa turhautumistaan vaaleissa.<\/p>\n
Kauppiaille on tarjottu paikkoja maan etua valvovaan neuvostoon, jotta he luopuisivat Nourin tukemisesta ja antaisivat Mohammad Khatamen voittaa presidentinvaalit. Entinen ministeri Khatame on Iranin valtaeliitin vasemmisto- ja keskustasiiven ehdokas, ja h\u00e4nen uskotaan vetoavan parhaiten nuoriin. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo, 30.04.97 (IPS) – Oman poliittisen tulevaisuuden turvaaminen on Iranin hallitsevan eliitin p\u00e4\u00e4huolenaiheena toukokuun lopulla pidett\u00e4vien presidentinvaalien alla. Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 se merkitsee otteen pit\u00e4mist\u00e4 islamilaisen tasavalla… Continue Reading