Bangkok, 28.05.97 (IPS) – Buddhalaismunkit toistivat muutaman hymnin ja k\u00e4\u00e4riv\u00e4t sen j\u00e4lkeen sahraminkeltaisen kankaan vanhan puun ymp\u00e4rille. Se oli 50. miljoonas puu, joka "vihittiin munkiksi" Thaimaassa.<\/p>\n
<\/p>\n
Seremoniaa seuranneet kyl\u00e4l\u00e4iset ryhtyiv\u00e4t hekin kietomaan keltaisia kangaspaloja puiden ymp\u00e4rille. Sit\u00e4 jatkui useiden p\u00e4ivien ajan, kunnes pyhityksen oli saanut kaikkiaan 562 500 puuta Nong Taon kyl\u00e4n metsiss\u00e4. Kyl\u00e4 sijaitsee Pohjois-Thaimaassa Chiang Main maakunnassa.<\/p>\n
Uskonnolliset rituaalit kuuluvat osana uuteen metsiensuojeluohjelmaan, joka yhdist\u00e4\u00e4 perinteiset arvot luonnonvaroihin ja kannustaa paikallisia ihmisi\u00e4 suojelemaan Thaimaan j\u00e4ljell\u00e4 olevia metsi\u00e4.<\/p>\n
Puiden pyhitt\u00e4minen j\u00e4ljittelee yleist\u00e4 tapaa, jonka mukaan parikymppisten nuorukaisten kuuluu viett\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme kuukautta munkin el\u00e4m\u00e4\u00e4 osana mieheksi kypsymist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Munkkivaiheen j\u00e4lkeen miehet ovat valmiita aloittamaan aikuisen el\u00e4m\u00e4n, ja pyhitettyjen puiden uskotaan vastaavasti el\u00e4v\u00e4n t\u00e4ydesti p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n buddhalaisuuden suojelukseen.<\/p>\n
"Tarkoituksena on antaa kyl\u00e4l\u00e4isille takaisin yhteenkuuluvuuden tunne ja usko siihen, ett\u00e4 heill\u00e4 on aktiivinen rooli metsien suojelussa", kertoo Potjana Suansri hankkeeseen osallistuvasta Thaimaan vapaaehtoinen palvelu -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Tunnettu mets\u00e4aktivisti tohtori Pravej Wasee n\u00e4kee asian n\u00e4in: "Nykyaikaisen yhteiskunnan tuhoavassa ilmapiiriss\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 antaa ihmisille uudelleen yhteys arvoihin, jotka heill\u00e4 on syv\u00e4ll\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n."<\/p>\n
Thaimaan mets\u00e4tuhot ovat jatkuneet jo vuosikymmeni\u00e4, ja maan pinta-alasta on en\u00e4\u00e4 26 prosenttia puiden peitossa.<\/p>\n
Kun metsien h\u00e4vi\u00e4minen ylti kriisin asteelle, j\u00e4nnitys kasvoi hallituksen mets\u00e4nsuojelupolitiikan ja mets\u00e4yl\u00e4nk\u00f6jen asukkaiden v\u00e4lill\u00e4. Kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 syytettiin usein metsien h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4. Toisaalta hallituksen metsitysohjelmat osoittautuivat usein teollisiksi hankkeiksi, joita kyl\u00e4l\u00e4iset vierastivat.<\/p>\n
Itse Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej ehdotti lopulta, ett\u00e4 paras tapa suojella metsi\u00e4 on antaa puiden kasvaa vapaasti ilman, ett\u00e4 ihmiset vahingoittavat niit\u00e4.<\/p>\n
Niin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t, valtion virastot kuin yrityksetkin kiinnostuivat ideasta, ja uudenlainen metsiensuojelu k\u00e4ynnistettiin viime vuonna kuninkaan hallituskauden 50- vuotisjuhlan kunniaksi.<\/p>\n
Potjana kertoo, ett\u00e4 hankkeen perustana on kuninkaan ajatus metsiensuojelusta yhdistettyn\u00e4 paikallisten asukkaiden tiet\u00e4mykseen.<\/p>\n
Asukkailla on nyt sananvaltaa metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: yhteis\u00f6lleen varatuista metsist\u00e4 he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuta tarpeisiinsa, mutta suojeluun m\u00e4\u00e4r\u00e4tyilt\u00e4 alueita puita ei saa kaataa. Osa metsist\u00e4 on varattu kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Esimerkiksi Nong Taon kyl\u00e4n sata karen-kansaan kuuluvaa perhett\u00e4 ovat tottuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 luontoon. Karenit oppivat esi-isilt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihminen ei selvi\u00e4 ilman puita.<\/p>\n
"Kehityksest\u00e4" heill\u00e4 on karvaita kokemuksia: 1974 kyl\u00e4\u00e4n tehtiin ensimm\u00e4inen tie, jota pitkin saapuivat ulkopuoliset metsien hakkaajat. Kun puusto harveni, my\u00f6s tiikerit, kauriit ja monet muut el\u00e4imet katosivat.<\/p>\n
"Kyl\u00e4l\u00e4iset osaavat el\u00e4\u00e4 mets\u00e4n kanssa, koska heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 riippuu siit\u00e4. Mutta he kokevat, ettei heill\u00e4 ole tarpeeksi valtaa, koska lain mukaan mets\u00e4 ei kuulu heille", Potjana selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Uuden metsiensuojeluohjelman toivotaan metsien pelastamisen ohella palauttavan asukkaille tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 se kuuluu heille.<\/p>\n
Nong Taon asukkaat ovat itse asiassa hoitaneet metsi\u00e4\u00e4n jo vuodesta 1975. Yhteis\u00f6 asetti tuolloin sallitut hakkuukiinti\u00f6t p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 tarpeita varten. Yhteis\u00f6n mets\u00e4st\u00e4 oli lupa kaataa vain 40 puuta vuodessa ja suojeluun varatulta alueelta ei yht\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ohjelman toteutusta valvoo kyl\u00e4komitea, joka my\u00f6s sakottaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkojia. Vain kahta henkil\u00f6\u00e4 on jouduttu rankaisemaan.<\/p>\n
Potjanan mukaan puiden pyhitt\u00e4minen toimii hyvin. "Uskonnollisten tapojen k\u00e4ytt\u00e4minen kokoaa ihmiset yhteen. Kokemuksemme mukaan kyl\u00e4l\u00e4iset ovat kaikkialla suhtautuneet my\u00f6nteisesti, mutta enemm\u00e4nkin voidaan tehd\u00e4", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
"Ihmisten rohkaiseminen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sopusoinnussa luonnon kanssa on parempi kuin ajaa heid\u00e4t pois metsist\u00e4. Muuten ihmisill\u00e4 ei ole tulevaisuutta, eik\u00e4 metsill\u00e4k\u00e4\u00e4n", Potjana kiteytt\u00e4\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bangkok, 28.05.97 (IPS) – Buddhalaismunkit toistivat muutaman hymnin ja k\u00e4\u00e4riv\u00e4t sen j\u00e4lkeen sahraminkeltaisen kankaan vanhan puun ymp\u00e4rille. Se oli 50. miljoonas puu, joka "vihittiin munkiksi" Thaimaassa.Seremoniaa seuranneet kyl\u00e4l\u00e4is… Continue Reading