Bangkok, 17.12.01 (IPS) – Kun Kiinan hallitus antoi tukensa Yhdysvaltain sodalle terrorismia vastaan, ihmisoikeusaktivistit tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 uiguureille koittivat kovat ajat. <\/p>\n
<\/p>\n
Jo lokakuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Kiina oli vahvistanut pelot aiheellisiksi. L\u00e4ntisest\u00e4 Xinjiangin maakunnasta tihkui tietoja etnisen v\u00e4hemmist\u00f6n vainoista. Ne toteutettiin "terrorismin vastaisen sodan" nimiss\u00e4.<\/p>\n
Alueella asuu noin kahdeksan miljoonaa uiguuria, jotka ovat valtaosin islaminuskoisia ja puhuvat turkinsukuista kielt\u00e4. Jotkut heist\u00e4 ovat aika ajoin kapinoineet Kiinan valtaa vastaan.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6 Human Rights Watchin mukaan Kiinan vainolta eiv\u00e4t nyt s\u00e4\u00e4sty nek\u00e4\u00e4n uiguurit, joiden uskonnollinen tai poliittinen toiminta on puhtaasti rauhanomaista.<\/p>\n
Kiina ei ole ainoa Aasian valtio, jossa "terrorismin vastustus" on omaksuttu ilomielin. Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 moni maa ryhtyy sen varjolla tukahduttamaan levottomuuksia, itsen\u00e4isyytt\u00e4 vaativia liikkeit\u00e4 ja jopa poliittista oppositiota.<\/p>\n
Moni pelk\u00e4\u00e4 paluuta kylm\u00e4n sodan ajalle tyypilliseen ajatteluun. Siin\u00e4 valtion turvallisuus ajoi kansalaisvapauksien yli mennen tullen.<\/p>\n
"Merkkej\u00e4 n\u00e4kyy jo siit\u00e4, ett\u00e4 syntym\u00e4ss\u00e4 on uusi oppi kansallisesta turvallisuudesta. Se uhkaa romuttaa kansainv\u00e4liset ihmisoikeuslait", YK:n ihmisoikeusasiantuntija Hina Jilani sanoo.<\/p>\n
"Alttius turvautua sotilaallisiin keinoihin ja menetelmiin, kuten poikkeustilalakeihin, on kasvanut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti. Niiden vallitessa perustavat ihmisoikeudet ja vapaudet mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n", pakistanilainen Jilani selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Katsokaa, mit\u00e4 Yhdysvallat tekee, ja tehk\u00e4\u00e4 samoin, on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ohjenuora", Hongkongissa toimivan Aasian ihmisoikeuskomission johtaja Basil Fernando jatkaa.<\/p>\n
Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n terrorihy\u00f6kk\u00e4ysten j\u00e4lkeen Yhdysvallat on turvautunut poikkeusmenettelyihin tekij\u00f6iden kiinnisaamiseksi. Niihin kuuluvat normaalia pitemm\u00e4t pid\u00e4tysajat ja terrorismista ep\u00e4iltyjen vieminen sotilastuomioistuimiin.<\/p>\n
Fernandon mukaan poikkeustoimet oikeutetaan sanomalla, ett\u00e4 el\u00e4mme poikkeuksellisia aikoja ja siksi laillisuus voidaan sivuuttaa. "Asenne uhkaa jatkuvasti turvallisuutta, vaikka sit\u00e4 perustellaan turvallisuuden palauttamisella."<\/p>\n
Kiinan ohella Aasian ihmisoikeusaktivistit ovat huolissaan tilanteesta Malesiassa, Indonesiassa, Filippiineill\u00e4, Thaimaassa, Intiassa ja Uzbekistanissa. Pakistan ja Sri Lanka ovat sotatilassa jo valmiiksi, eik\u00e4 muutosta ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n
Malesiassa on "terrorismin vastaisen sodan" varjolla otettu j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pahamaineinen laki sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuudesta. Se sallii vangitsemisen ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 ja soveltuu toisinajattelijoiden hiljent\u00e4miseen.<\/p>\n
Indonesia on puolestaan katsonut ajankohdan sopivaksi ankaraan hy\u00f6kk\u00e4ykseen Acehin ja Irian Jayan maakunnissa toimivia itsen\u00e4isyysliikkeit\u00e4 vastaan.<\/p>\n
My\u00f6s Filippiinien armeijan otteet ovat koventuneet etel\u00e4isell\u00e4 Mindanaon saarella, jossa se sotii muslimikapinallisia vastaan. Tarkkailijoiden mukaan armeija on omaksunut my\u00f6s poliisin teht\u00e4vi\u00e4 siviilien valvonnassa, ja pid\u00e4tykset ilman asianmukaista m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 on laillistettu.<\/p>\n
Intian hallitus ajaa l\u00e4pi terrorismin vastaista lakia, joka opposition mukaan loukkaa r\u00e4ike\u00e4sti ihmisoikeuksia ja laillisuuden periaatetta. Hallitus sanoo lakia tarvittavan erityisesti terrorismin torjuntaan Kashmirissa.<\/p>\n
Itsemurhaisku Intian parlamenttiin 13. joulukuuta saattoi olla riitt\u00e4v\u00e4 sys\u00e4ys vauhdittamaan terrorismilain l\u00e4pimenoa, tarkkailijat arvelevat.<\/p>\n
Poliittisen ilmaston muutos kuuluu Aasiassakin erityisen selv\u00e4sti retoriikassa. "Turvallisuuden lis\u00e4\u00e4minen on kaikkien huulilla. Se heijastuu v\u00e4est\u00f6\u00f6n niin, ett\u00e4 demokratian vahvistamista puoltavat puheet vaiennetaan", James Gomez sanoo. H\u00e4n vet\u00e4\u00e4 demokratiaa puolustavaa aasialaista internetryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Gomezin mielest\u00e4 hallitusten terrorismipuhe, jolla kansaa valmistellaan koviin otteisiin psykologisesti, paljastaa muutakin. "T\u00e4rke\u00e4 viesti on se, ett\u00e4 hallitukset haluavat valvoa kansalaisyhteiskunnan kasvua."<\/p>\n
YK:ta edustava Jilani uskoo Aasian hallitusten siirtyv\u00e4n sanoista tekoihin. "Ennustan, ett\u00e4 uusien lakien avulla tukahdutetaan entist\u00e4 kovaotteisemmin mielipiteen ja ilmaisun vapautta ja rajoitetaan oikeutta osoittaa mielt\u00e4 rauhanomaisesti."<\/p>\n
Kaikki eiv\u00e4t Aasiassa kuitenkaan usko, ett\u00e4 alueella ollaan palaamassa itsevaltaiseen hallintoon, jollainen Thaimaassa, Indonesiassa ja Filippiineill\u00e4 oli kylm\u00e4n sodan aikana. Ep\u00e4ilij\u00f6ihin kuuluu Bangkokin Chulalongkornin yliopiston kansainv\u00e4lisen politiikan professori Chayachoke Chulasiriwongs.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Aasia on kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen kokenut syv\u00e4llisi\u00e4 muutoksia. Vapaamieliset ajatukset ovat vallanneet alaa, ja kansa on aiempaa tietoisempaa demokratiasta, ihmisoikeuksista ja hallinnon "l\u00e4pin\u00e4kyvyyden" vaatimuksesta.<\/p>\n
"Ihmiset ovat tajunneet, mit\u00e4 on tekeill\u00e4. Moni tuntee nyt sellaiset sanat kuin l\u00e4pin\u00e4kyvyys ja ihmisoikeudet. Hallitukset eiv\u00e4t voi sivuuttaa sit\u00e4", professori vakuuttaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bangkok, 17.12.01 (IPS) – Kun Kiinan hallitus antoi tukensa Yhdysvaltain sodalle terrorismia vastaan, ihmisoikeusaktivistit tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 uiguureille koittivat kovat ajat. Jo lokakuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Kiina oli vahvistanut pelot aiheellisiksi. L\u00e4nt… Continue Reading