Bhatte Danda, Nepal, 23.07.97 (IPS) – Synk\u00e4t monsuunipilvet ry\u00f6miv\u00e4t yl\u00f6s jyrkki\u00e4 vuorensein\u00e4mi\u00e4 Bhatte Dandassa Nepalin p\u00e4\u00e4kaupungin Katmandun etel\u00e4puolella. Pian puhkeaa kaatosade, joka myll\u00e4\u00e4 alapuolella sijaitsevan vehre\u00e4n laakson joet mutaisen veden raivoaviksi massoiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Bhatte Dandan asukkailla on sateisiin viha-rakkaus-suhde. Pengerretyt maissi- ja hirssiviljelm\u00e4t ovat t\u00e4ysin riippuvaisia monsuunisateista, mutta riehaantuessaan sateet voivat aiheuttaa my\u00f6s tuhoisia tulvia ja maanvy\u00f6ryj\u00e4.<\/p>\n
Kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t hevill\u00e4 unohda vuoden 1993 erityisen pahaa monsuuniaikaa. Silloin tulvavesi huuhtoi mukaansa kokonaisia vuorenrinteit\u00e4 tuhoten viljelm\u00e4t ja vieden ihmisilt\u00e4 leiv\u00e4n. My\u00f6s Katmanduun johtavat polut pyyhk\u00e4istiin olemattomiin, mik\u00e4 hankaloitti kylien el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuukausiksi eteenp\u00e4in.<\/p>\n
"Meill\u00e4 ei ollut p\u00e4iv\u00e4kausiin mit\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4", muistelee kolmen lapsen \u00e4iti Shanti Dulal. "Mutavy\u00f6ryt ovat vuorilla tavallisia, mutta tuona vuonna ne ylittiv\u00e4t pahimmatkin odotukset", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin on vaikea uskoa, ett\u00e4 Bhatte Danda oli 1993 autiota vesij\u00e4tt\u00f6maata. Nyt seudulla on hyvin hoidettuja polkuja ja kukoistavia riisiviljelmi\u00e4; rehev\u00e4 mets\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 vuorenrinteet.<\/p>\n
Selitys t\u00e4h\u00e4n \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4n muutokseen on yksinkertainen: k\u00f6ysirata, joka maksoi vajaat 600 000 markkaa.<\/p>\n
Vuoristoisen Nepalin syrj\u00e4kylien kehittymisen t\u00e4rkein este on se, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t saa tuotteitaan markkinoille, koska ei ole teit\u00e4. Vuoteen 1995 asti Bhatte Dandan tilat eiv\u00e4t voineet myyd\u00e4 maitoaan, koska sit\u00e4 ei saatu Katmanduun tarpeeksi nopeasti. Maito t\u00e4ytyi keitt\u00e4\u00e4 juoksevaksi voiksi, jonka kantajat rahtasivat sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n tienvarteen rekkojen noudettavaksi.<\/p>\n
Keitt\u00e4\u00e4kseen kilon juoksevaa voita joutuu polttamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdeksan kiloa polttopuuta. Alueen maitotilat aiheuttivat siksi nopeasti etenev\u00e4\u00e4 tuhoa l\u00e4hiseudun metsiss\u00e4.<\/p>\n
"Huomasimme jo ajat sitten, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset kaatoivat surutta puuta keitt\u00e4\u00e4kseen maitonsa, mik\u00e4 h\u00e4vitti metsi\u00e4 kiihtyv\u00e4\u00e4 tahtia. Metsien h\u00e4vi\u00e4minen taas oli osasyyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 vuoden 1993 tulvat tekiv\u00e4t niin pahaa j\u00e4lke\u00e4 alueella. Ratkaisuksi tarvittiin keino, jonka avulla maito saadaan tuoreena markkinoille", selitt\u00e4\u00e4 k\u00f6ysiratahankkeen vet\u00e4j\u00e4 Nadhukar Upadhyaya.<\/p>\n
Euroopan unionin tuella 1995 rakennettu k\u00f6ysirata kuljettaa tuoreen maidon joka aamu Bhatte Dandasta alas laaksoon, josta l\u00e4htee tie p\u00e4\u00e4kaupunkiin. Tien varressa maito lastataan s\u00e4ili\u00f6autoihin ja vied\u00e4\u00e4n Katmanduun.<\/p>\n
Bhatte Dandan kyl\u00e4yhteis\u00f6t hoitavat kolmen kilometrin mittaista k\u00f6ysirataa ei-kaupalliselta pohjalta. Asukkaat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 rata on t\u00e4rkein syy seudun elpymiseen. My\u00f6s mets\u00e4t ovat alkaneet kasvaa uudelleen, kun polttopuuta ei en\u00e4\u00e4 tarvita maidon keitt\u00e4miseen.<\/p>\n
Upadhyaya sai idean k\u00f6ysiradasta opintomatkalla Sveitsin Alpeilla, miss\u00e4 kuljetuspulmat on ratkaistu vastaavilla j\u00e4rjestelyill\u00e4.<\/p>\n
Kyl\u00e4l\u00e4iset osallistuivat hankkeen kustannuksiin lahjoittamalla rahat k\u00f6ysirata-aseman vaatiman maapalan ostoon. He hoitivat my\u00f6s talkoilla tarvikkeiden kuljettamisen paikoilleen. Radan rakentamista valvoi it\u00e4valtalaisen valmistajan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 edustaja. Radan valmistuttua vastuu sen hoidosta siirrettiin paikallisten yhteis\u00f6jen harteille.<\/p>\n
Miltei kaikki alueella tuotettu maito kuljetetaan nyt k\u00f6ysiradan avulla markkinoille. Sen arvo on runsaat 4 000 markkaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, joten k\u00f6ysirata on jo tuottanut reilusti yli hintansa.<\/p>\n
Kun hy\u00f6tyihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n metsien s\u00e4\u00e4styminen ja siit\u00e4 seuraava tulvien, maanvy\u00f6ryjen ja eroosion pysyminen asioissa, voi Bhatte Dandan vaatimatonta hanketta kutsua jo kahden vuoden kokemuksella menestystarinaksi.<\/p>\n
Kokemuksen rohkaisema Upadhyaya suunnittelee idean levitt\u00e4mist\u00e4 muuallekin Nepalin syrj\u00e4iseen vuoristoon. Asiasta on innostunut my\u00f6s Katmandussa toimiva vaihtoehtoisen kehityksen j\u00e4rjest\u00f6, jonka laskujen mukaan k\u00f6ysirata tulee 30 kertaa halvemmaksi kuin teiden rakentaminen vuoristokyliin.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n mukaan k\u00f6ysiradalla on toinenkin etu: se avaa Nepalin kylille tien markkinoille sen sijaan, ett\u00e4 toisi markkinat Nepalin kyliin. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bhatte Danda, Nepal, 23.07.97 (IPS) – Synk\u00e4t monsuunipilvet ry\u00f6miv\u00e4t yl\u00f6s jyrkki\u00e4 vuorensein\u00e4mi\u00e4 Bhatte Dandassa Nepalin p\u00e4\u00e4kaupungin Katmandun etel\u00e4puolella. Pian puhkeaa kaatosade, joka myll\u00e4\u00e4 alapuolella sijaitsevan vehre\u00e4n laakson joet… Continue Reading