YK, 06.08.97 (IPS) – YK on havainnut maailman asekaupassa uuden piirteen: sotilasteknologiaa siirret\u00e4\u00e4n aseostojen kylki\u00e4isen\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hes kaikki maat haluavat nyky\u00e4\u00e4n teknologiansiirtoa asehankintojensa kiinte\u00e4n\u00e4 osana, toteaa David Gold, joka tarkkailee YK:n toimeksiannosta maailman asekauppaa.<\/p>\n
Pyrkimyksi\u00e4 saada hankintojen yhteydess\u00e4 teknologiaa ilmeni jo 1960-luvulla, mutta viime vuosina ne ovat voimistuneet yht\u00e4kkisesti.<\/p>\n
"Ostajien valta on lis\u00e4\u00e4ntynyt, koska aseiden kysynt\u00e4 on supistunut", Gold perustelee.<\/p>\n
Useat kolmannen maailman maat vaativat Yhdysvaltoja, Ranskaa, Britanniaa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 toimittamaan asej\u00e4rjestelmi\u00e4 niin, ett\u00e4 osa niist\u00e4 tuotetaan yhteisty\u00f6n\u00e4 paikallisesti. Uudentyyppisen vaatimuksen esitt\u00e4jiin kuuluvat Etel\u00e4-Korea, Malesia, Taiwan, Kiina, Filippiinit, Intia, Pakistan, Kuwait, Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat.<\/p>\n
Aseiden toimittajan on sijoitettava osa kaupan arvosta yhteisyritykseen paikallisen valmistajan kanssa.<\/p>\n
Gold toteaa, ett\u00e4 erityisen kiinnostuneita yhteisty\u00f6sopimuksista ovat Aasian nopeasti teollistuneet maat, joilla on laajat valuuttavarannot. Niiden vastakohtana Afrikka on likipit\u00e4en kadonnut kansainv\u00e4lisilt\u00e4 asemarkkinoilta.<\/p>\n
Aasian maissa kytkykaupat vauhdittavat kotimaisen sotateollisuuden tuotantoa. YK:n hein\u00e4kuussa julkaiseman "World Economic and Social Survey 1997" -vuosiraportin mukaan alan kansainv\u00e4liset yhteisty\u00f6sopimukset ovat tulleet tavallisiksi.<\/p>\n
Etel\u00e4-Korea tuottaa yhdess\u00e4 Yhdysvaltojen kanssa alan huippua edustavaa F-16 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja toivoo rikastuvansa siit\u00e4 tiedoilla, jotka auttavat kotimaisen lentokoneteollisuuden perustamisessa.<\/p>\n
Yhdysvallat on myynyt Etel\u00e4-Korealle 27 miljardilla markalla 120 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4, mutta vain 12 niist\u00e4 valmistetaan kokonaan Yhdysvalloissa. Lopuista 36 kootaan Etel\u00e4-Koreassa Yhdysvaltojen toimittamista osista ja 72 korealaiset tuottavat itse koneen kehitt\u00e4j\u00e4n Lockheed Martin -yhti\u00f6n myym\u00e4ll\u00e4 lisenssill\u00e4.<\/p>\n
Etel\u00e4-Korea valmistaa my\u00f6s helikoptereita, panssarivaunuja, sukellusveneit\u00e4 ja ohjuksia etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Yhdysvalloista, Britanniasta ja Saksasta hankkimallaan teknologialla.<\/p>\n
YK:n tutkimuksen mukaan Kiina on kehitt\u00e4nyt useita asej\u00e4rjestelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en teknologiaa, jota Kiina sai entisen Neuvostoliiton asetoimitusten osana.<\/p>\n
Kuwait, joka kuuluu 1990-luvun suurimpiin aseiden ostajiin, vaatii, ett\u00e4 myyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 30 prosenttia kaupan arvosta paikallisten tuottajien kanssa py\u00f6ritett\u00e4viss\u00e4 yhteisyrityksiss\u00e4.<\/p>\n
Washingtonissa julkaistavassa Defence Newsiss\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 alan kolme brittiyrityst\u00e4 sijoittaa Kuwaitiin yli 1,5 miljardia markkaa saatuaan Kuwaitilta jalkav\u00e4en moottoriajoneuvojen ja ohjusten huomattavan tilauksen. Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 heruu yhteisyrityksiin Kuwaitissa runsaat 1,1 miljardia markkaa panssariajoneuvojen ja ohjusten laukaisualustojen tilauksesta.<\/p>\n
Arabiemiirikunnat on tehnyt 1,3 miljardin markan arvosta vastasopimuksia l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4ntisten asetoimittajien kanssa. Rahat ohjataan Persianlahden seikkikunnassa nelj\u00e4\u00e4ntoista teollisuushankkeeseen. Maan mittavin vastakauppa sis\u00e4ltyy 436 taisteluvaunun tilaukseen ranskalaiselta Giat Industries – yritykselt\u00e4. Tilauksen arvo on yli 17 miljardia markkaa.<\/p>\n
Maailman suurin aseiden ostaja Saudi-Arabia on sopinut yhdysvaltalaisten ja brittiyritysten kanssa jopa kymmenien miljardien markkojen vastasijoituksista. Yksin vuonna 1990 Saudi- Arabia hankki Yhdysvalloista yli sadan miljardin markan arvosta aseita reaktiona Irakin joukkojen hy\u00f6kk\u00e4ykseen Kuwaitiin elokuussa 1990.<\/p>\n
New Yorkissa toimiva World Policy Institute muistuttaa, ett\u00e4 vastasitoumukset supistavat asekauppojen merkityst\u00e4 Yhdysvaltojen taloudelle. Esimerkkin\u00e4 laitos mainitsee Suomen vuoden 1992 l\u00e4hes kuudentoista miljardin markan h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4tilauksen, joka poiki suomalaisille yrityksille yli kymmenen miljardin markan kaupat.<\/p>\n
YK:n vuosiraportissa todetaan, ett\u00e4 kytkykauppojen vuoksi yh\u00e4 useampi maa pystyy tuottamaan nykyaikaisia aseita. Asetelma on paradoksaalinen, koska samanaikaisesti kansainv\u00e4liset asemarkkinat ovat supistuneet. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
YK, 06.08.97 (IPS) – YK on havainnut maailman asekaupassa uuden piirteen: sotilasteknologiaa siirret\u00e4\u00e4n aseostojen kylki\u00e4isen\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n.L\u00e4hes kaikki maat haluavat nyky\u00e4\u00e4n teknologiansiirtoa asehankintojensa kiinte\u00e4… Continue Reading