Luanda, 20.08.97 (IPS) – "L\u00e4nsimailla on uusi teoria Angolan demokratiasta: h\u00e4vi\u00e4j\u00e4 on voittaja", sanoo tohtori Antonio Agante, Angolan sodan veteraani, joka on ottanut johtaakseen Luandan ja Malangen v\u00e4lisen rautatien j\u00e4lleenrakentamisen.<\/p>\n
<\/p>\n
Angolan p\u00e4\u00e4kaupungista 300 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevaan Malangeen kulkeva rata tuhottiin 1992. K\u00e4skyn tihuty\u00f6h\u00f6n antoi sissiliike Unitan johtaja Jonas Savimbi h\u00e4vitty\u00e4\u00e4n vaalit.<\/p>\n
Yh\u00e4 useammat angolalaiset ovat Aganten tavoin menett\u00e4neet uskonsa rauhanprosessiin, joka k\u00e4ynnistyi Sambian p\u00e4\u00e4kaupungissa Lusakassa solmitulla sopimuksella 1994. Savimbi ja Unita rikkovat sopimusta mennen tullen.<\/p>\n
Angolalaiset kokevat, ett\u00e4 YK:n turvaneuvosto ja j\u00e4rjest\u00f6n sotilastarkkailijat tai rauhanneuvotteluissa v\u00e4litt\u00e4neet l\u00e4nsimaat eiv\u00e4t tee tarpeeksi painostaakseen Unitaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoumuksensa.<\/p>\n
Rauhanv\u00e4litt\u00e4j\u00e4t tuntuvat uskovan, ett\u00e4 Savimbi omaksuu ajan mittaan poliittisen opposition johtajan roolin demokraattisessa ja rauhallisessa Angolassa.<\/p>\n
Monien angolalaisten on vaikea uskoa, ett\u00e4 niin tapahtuisi. Viel\u00e4 vaikeammin nielt\u00e4v\u00e4 on ajatus, ett\u00e4 Savimbi luopuisi miljoonien dollarien vuosituloista, jotka h\u00e4n saa valvomiltaan kaivosalueilta. Yh\u00e4 useampi pelk\u00e4\u00e4, ettei Savimbilla ole aikomustakaan hyl\u00e4t\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 kaivoksiaan kuin intohimoaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 Angolan presidentiksi hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Tilanne voi johtaa uuteen sis\u00e4llissotaan.<\/p>\n
Angolan parlamentille kerrottiin \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 Savimbilla on yh\u00e4 aseissa arviolta 35 000 miest\u00e4, joista 15 000 kuuluu h\u00e4nen uusimmilla aseilla varustettuihin eliittijoukkoihinsa. Tilanne on erityisen j\u00e4nnittynyt Angolan koillisosassa, jossa sijaitsee timanteistaan kuuluisa Lunda Norten maakunta.<\/p>\n
Itse asiassa Angolan yli 20-vuotinen sis\u00e4llissota ei koskaan oikeasti loppunutkaan. Kun Savimbi h\u00e4visi vuoden 1992 demokraattiset vaalit, h\u00e4n kielt\u00e4ytyi hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 tulosta ja aloitti uuden verisen sodan, jossa kuoli tuhansia viattomia ihmisi\u00e4.<\/p>\n
Tohtori Agante oli sodan etulinjassa Unitan tukikohtana toimineen Huambon kaupungin laidalla, ja h\u00e4nell\u00e4 on tapahtumista katkeria muistoja. H\u00e4nen mukaansa Angolan hallituksen armeija oli juuri ly\u00f6m\u00e4isill\u00e4\u00e4n Unitan, kun poliitikot m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t armeijan vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Luotettavien l\u00e4hteiden mukaan er\u00e4\u00e4t l\u00e4nsimaat, eritoten Yhdysvallat, painostivat Angolan hallituksen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n Savimbin rauhaan.<\/p>\n
"Olisimme tarvinneet en\u00e4\u00e4 15 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ja sota olisi saatu lopetetuksi kerta kaikkiaan. Olisimme pystyneet valtaamaan Huambon, jonne olimme saartaneet Savimbin. Kun vet\u00e4ytymisk\u00e4sky tuli, itkin pettymyksest\u00e4. Poliitikot pettiv\u00e4t Angolan", h\u00e4n tilitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Surullinen tilanne on nyt se, ett\u00e4 Lusakan sopimuksesta huolimatta rauhanprosessi ei etene. Unitan yhteisty\u00f6haluttomuus puskee kehityst\u00e4 pikemminkin taaksep\u00e4in. Yht\u00e4kki\u00e4 kaikki valmistautuvat taas sotaan.<\/p>\n
Hallitus ja Unita ovat viime aikoina syytelleet toisiaan v\u00e4kivallan lietsonnasta. Hallitus sanoo sissien asettaneen uusia miinoja Lunda Norten rautateille, ja Unita v\u00e4itt\u00e4\u00e4 hallituksen valmistelevan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 sen asemiin.<\/p>\n
Mihin Unitan asemiin? Savimbilla ei pit\u00e4isi olla en\u00e4\u00e4 aseellisia joukkoja, asemista puhumattakaan.<\/p>\n
Lusakan sopimuksen mukaan Savimbin joukkojen piti t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olla hajotettu. Unitan "demobilisaatio" maksoi YK:lle miljoonia dollareita, kun j\u00e4rjest\u00f6 jakoi ruokaa, rahaa ja maatalousty\u00f6kaluja sisseille ja n\u00e4iden perheille.<\/p>\n
Savimbi oli n\u00e4et m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt sissit ottamaan perheens\u00e4 mukaan rintamalle tai sen l\u00e4hist\u00f6lle, mist\u00e4 seurasi, ett\u00e4 my\u00f6s perheet piti "demobilisoida".<\/p>\n
YK:n ja l\u00e4nsivaltojen k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 Savimbin suhteen olisi mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ellei peliss\u00e4 olisi suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 rahaa ja timantteja. Jos Savimbi ei valvoisi Angolan timanttikentti\u00e4, h\u00e4nen piittaamattomuuttaan rauhansopimuksista ja YK:n edustajien varoituksista tuskin olisi katseltu n\u00e4in kauaa.<\/p>\n
Selitys on kytk\u00f6ksiss\u00e4 supervaltapolitiikkaan, sill\u00e4 Angolassa kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttyminen johti uuden sodan alkamiseen. Kylm\u00e4n sodan aikana Yhdysvallat liittolaisineen tuki ja aseisti Savimbia, kun taas Angolan hallitseva puolue MPLA oli Neuvostoliiton suosikki. Uusi sota n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4t l\u00e4nsimaat haluavat yh\u00e4 vahvat asemat luonnonvaroiltaan rikkaassa Angolassa.<\/p>\n
Angolan parlamentti tuomitsi hein\u00e4kuun lopulla jyrkin sanoin sen, ett\u00e4 Unita ei noudata Lusakan sopimusta vaan jatkaa aseellisten joukkojensa yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Parlamentti my\u00f6s kehotti maan hallitusta osoittamaan valtansa ja "turvaamaan kansan ja perustuslain mukaan kansakunnalle kuuluvien luonnonvarojen turvallisuuden."<\/p>\n
Selvi\u00e4 merkkej\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 YK on menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 Unitan suhteen. YK:n Angolassa toimiva tarkkailijaryhm\u00e4 paheksui elokuun alussa Unitan joukkojen hajoittamisen viipymist\u00e4 ja vaati luotettavia tietoja sen ase- ja miesvahvuudesta.<\/p>\n
Elokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 YK p\u00e4\u00e4tti jatkaa joukkojensa toimikautta Angolassa lokakuun loppuun asti. Maassa on 2 650 YK:n sotilastarkkailijaa.<\/p>\n
Savimbia my\u00f6s uhattiin rangaistuksilla, ellei h\u00e4n toteuta YK:n k\u00e4skyj\u00e4. Uhkana on h\u00e4nen ulkomailla sijaitsevan omaisuutensa j\u00e4\u00e4dytt\u00e4minen ja matkustusviisumien ev\u00e4\u00e4minen. Diplomaattil\u00e4hteet arvioivat, ett\u00e4 Unitan viivyttely aseriisunnassa on jo maksanut YK:lle liki miljardi dollaria (5,5 miljardia markkaa).<\/p>\n
Lusakan sopimuksesta huolimatta Angolassa on yh\u00e4 kaksi valtiota ja kaksi hallitusta, joiden v\u00e4liin on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4tietoinen ja ahdistettu kansa.<\/p>\n
Todellinen tragedia on siin\u00e4, ett\u00e4 Angolalla on niin paljon potentiaalista vaurautta. Se on Saharan etel\u00e4puolisen Afrikan toiseksi suurin \u00f6ljyntuottaja, sill\u00e4 on timantteja, maakaasua, kultaa ja muita mineraaleja, runsaasti hyv\u00e4\u00e4 viljelysmaata, 20 prosenttia koko Afrikan vesivaroista ja vain 11 miljoonaa asukasta.<\/p>\n
Kolmatta vuosikymment\u00e4 jatkunut sota on raunioittanut t\u00e4m\u00e4n kauniin maan ja sen yst\u00e4v\u00e4lliset ihmiset. (Inter Press Service) * Carmen Miranda on Lontoossa asuva kehitystutkija, joka ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 televisiotoimittajana Angolassa. Artikkeli on kirjoitettu ennen kuin Unitan kerrottiin suostuneen my\u00f6nnytyksiin sen hallitsemia alueita koskevissa neuvotteluissa.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Luanda, 20.08.97 (IPS) – "L\u00e4nsimailla on uusi teoria Angolan demokratiasta: h\u00e4vi\u00e4j\u00e4 on voittaja", sanoo tohtori Antonio Agante, Angolan sodan veteraani, joka on ottanut johtaakseen Luandan ja Malangen v\u00e4lisen rautatien j\u00e4lleenrakentamis… Continue Reading