Addis Abeba, 03.09.97 (IPS) – Yli kolme miljoonaa ihmist\u00e4 on j\u00e4lleen ruoka-avun tarpeessa Etiopiassa. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 aiheuttavat kuivuus ja pelloille hy\u00f6k\u00e4nneet tuholaiset, mutta my\u00f6s valtion politiikka, joka sitoo talonpojat paikoilleen.<\/p>\n
<\/p>\n
Etiopian katastrofienehk\u00e4isy- ja valmiuskomission mukaan noin 3,5 miljoonaa ihmist\u00e4 tarvitsee t\u00e4n\u00e4 vuonna ruoka-apua. Yksityiset tiedotusv\u00e4lineet arvioivat n\u00e4lk\u00e4\u00e4 n\u00e4kevien m\u00e4\u00e4r\u00e4n jopa seitsem\u00e4ksi miljoonaksi.<\/p>\n
Kuivuus koettelee koko Etiopiaa lukuun ottamatta maan sademets\u00e4n peitt\u00e4mi\u00e4 l\u00e4nsiosia. S\u00e4\u00e4tieteilij\u00f6iden mukaan kuivuuden aiheuttaja on El NiOoksi kutsuttu s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6, joka toistuu eri voimakkuudella noin nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein. Se aiheuttaa yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 rankkasateita ja toisaalla, kuten Afrikan sarvessa, kuivuutta.<\/p>\n
Addis Abebaan on jo ilmaantunut yksi klassinen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n merkki: maalaisia on alkanut saapua p\u00e4\u00e4kaupunkiin Tigren ja Wollon alueilta. Useimmat tulevat jalkaisin, mukanaan tuskin muuta kuin perinteiset juoma-astiansa.<\/p>\n
Er\u00e4s p\u00e4\u00e4kaupunkiin saapunut nainen kertoo k\u00e4velleens\u00e4 250 kilometri\u00e4 Tigrest\u00e4 Dessieen, kunnes muuan yst\u00e4v\u00e4llinen rekkakuski s\u00e4\u00e4li h\u00e4nen seitsem\u00e4nvuotiaan lapsensa turvonneita jalkoja ja antoi perheelle kyydin Addis Abebaan.<\/p>\n
Nainen kertoo olevansa leski, ja kuivuus teki kolmen lapsen ruokkimisen h\u00e4nelle mahdottomaksi. P\u00e4\u00e4kaupungissa nainen ja 7-11- vuotiaat lapset pysyv\u00e4t hengiss\u00e4 kadulla kerj\u00e4\u00e4miens\u00e4 almujen turvin.<\/p>\n
Eri l\u00e4hteiden tietojen mukaan Etiopian hallitus on pyyt\u00e4nyt 427 000 tonnia kansainv\u00e4list\u00e4 ruoka-apua. Vetoomus ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta, ja etiopialaiset ep\u00e4ilev\u00e4t syyksi avunantajien v\u00e4symist\u00e4 Etiopian toistuviin n\u00e4l\u00e4nh\u00e4tiin. Toinen syy voi olla se, ett\u00e4 Etiopian p\u00e4\u00e4ministeri Meles Zenawi julisti vain puoli vuotta sitten maan saavan enn\u00e4tyssadon.<\/p>\n
Moni kyselee, miksi Etiopia, jolla on loistavat edellytykset maataloudelle, k\u00e4rsii niin usein n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Maantieteen professori Mesfin Wolde Mariam on kirjoittanut kuivuuden ongelmaan paneutuvan kirjan. H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4t johtuvat paljolti talonpoikien asemasta.<\/p>\n
"Ongelma on piilev\u00e4. Se vaivaa kunnes talonpojat vapautetaan ja heid\u00e4n tuotantokapasiteettiaan vahvistetaan", sanoo Mariam, joka on my\u00f6s Etiopian ihmisoikeuskomission puheenjohtaja.<\/p>\n
H\u00e4n ennustaa, ett\u00e4 Etiopialta puuttuu ruokaturva "niin kauan kuin pienviljelij\u00f6iden verottaminen jatkuu eli talonpojilta vaaditaan maksuja ennen kuin he ovat tyydytt\u00e4neet omat tarpeensa, ja niin kauan kuin talonpoikien oikeutta maahan ei ole turvattu."<\/p>\n
Mesfinin mukaan viljelij\u00f6iden liikkumisen rajoittaminen pahentaa tilannetta. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 keisari Haile Selassien valtakaudella (1930-74) talonpojat olivat hyvin liikkuvaisia. He saattoivat siirty\u00e4 toiselle seudulle puoleksi vuodeksi kahvisatoa korjaamaan ja palata sen j\u00e4lkeen taas maatilkulleen. Kahviplantaasilla ansaittu raha auttoi heit\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n seuraavaan satoon asti.<\/p>\n
Eversti Mengistu Haile Mariamin hallitus (1975-91) kansallisti viljelymaat ja perusti viljelij\u00e4yhdistyksi\u00e4, jotka saivat teht\u00e4v\u00e4kseen valvoa talonpoikien liikkumista. Mesfin sanoo valvonnan jatkuvan yh\u00e4, sill\u00e4 viljelij\u00e4 tarvitsee edelleen yhdistyksens\u00e4 luvan matkustaakseen oman alueensa ulkopuolelle.<\/p>\n
Talonpoikien selviytymisstrategia -nimisen kirjan kirjoittanut Dessalegn Rahmeto katsoo, ett\u00e4 tarvitaan monia toimia, jos mielit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Etiopian alttiutta kuivuuden aiheuttamille katastrofeille.<\/p>\n
"On t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 vapauttaa markkinat kaikista rajoituksista. Talonpojilla on oltava vapaa p\u00e4\u00e4sy markkinoille, ja markkinoille on taattava vapaus toimittaa tavaroita ja palveluja yhteis\u00f6ille."<\/p>\n
Rahmeton mielest\u00e4 tietyt alueet tulisi julistaa k\u00f6yhyysvy\u00f6hykkeiksi ja vapauttaa kaikista veroista. Kaikkein arimmat seudut tulisi nimet\u00e4 ruokapulan alueiksi, ja niit\u00e4 pit\u00e4isi tukea muita enemm\u00e4n.<\/p>\n
"Tied\u00e4mme esimerkiksi, ett\u00e4 50 viime vuoden aikana pohjoiset Shoan, Wollon ja Tigren alueet ovat joutuneet toistuvasti kuivuuden ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n kouriin. Mielest\u00e4ni ne pit\u00e4isi julistaa ruokapulan alueiksi ja auttaa sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 talonpoikia turvaamaan ravintonsa", Rahmeto suosittaa.<\/p>\n
H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 yksi h\u00e4nen kirjaansa sis\u00e4ltyneist\u00e4 ehdotuksista on jo toteutettu: hallitus on perustanut strategisia ruokavarastoja. H\u00e4nen mukaansa niit\u00e4 pit\u00e4isi viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 strategisilla karjavarastoilla.<\/p>\n
Koska talonpojat uhkaavat menett\u00e4\u00e4 runsaasti karjaa aina kuivuuden aikana, hallituksen ja avustusj\u00e4rjest\u00f6jen tulisi koota el\u00e4imi\u00e4 kuivuusvy\u00f6hykkeilt\u00e4 turvaan ja palauttaa ne sateiden taas alettua.<\/p>\n
"Siten el\u00e4imi\u00e4 pelastuisi kuolemasta n\u00e4lk\u00e4\u00e4n tai janoon, ja viljelij\u00f6ill\u00e4 olisi taas karjaa heti, kun kuivuus hellitt\u00e4\u00e4", Rahmeto selitt\u00e4\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Addis Abeba, 03.09.97 (IPS) – Yli kolme miljoonaa ihmist\u00e4 on j\u00e4lleen ruoka-avun tarpeessa Etiopiassa. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 aiheuttavat kuivuus ja pelloille hy\u00f6k\u00e4nneet tuholaiset, mutta my\u00f6s valtion politiikka, joka sitoo talonpojat paikoilleen.Etiopian… Continue Reading