Hentei, Mongolia, 03.09.97 (IPS) – Maailman suurimpiin kuulunutta valtakuntaa aikoinaan hallinnut mongolivalloittaja Tshingis-kaani kuoli yli 800 vuotta sitten, mutta Mongoliassa kytee yh\u00e4 kiista siit\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n on syntyi.<\/p>\n
<\/p>\n
Kyse on muustakin kuin akateemisesta v\u00e4ittelyst\u00e4 tai riidasta kahden Mongolian ruohoaavikolla sijaitsevan piirikunnan kesken: Keskustelu vie suoraan mongolialaisten kansallisen identiteetin ytimeen.<\/p>\n
Kukoistuksensa huipulla 1200-luvulla mongolivaltakunta ulottui Koreasta ja Vietnamista id\u00e4ss\u00e4 aina Ven\u00e4j\u00e4lle ja Syyriaan asti l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n
Aivan viime vuosiin asti keskustelu Tshingis-kaanin syntym\u00e4st\u00e4, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta oli tabu Mongoliassa, joka vietti 70 vuotta Neuvostoliiton satelliittivaltiona. Ihmiset, joita heid\u00e4n maansa suuruuden aika kiinnosti liiaksi, katosivat usein puhdistuksissa. Niit\u00e4 pantiin toimeen Neuvostoliiton l\u00e4hett\u00e4mien neuvonantajien kehotuksesta.<\/p>\n
Nyt mongolialaiset ovat ryhtyneet tosissaan etsim\u00e4\u00e4n paikkaa, jossa Tshingis-kaani syntyi vuonna 1162.<\/p>\n
Neuvostokaudella kunnia annettiin Dadalin piirikunnalle, mutta viime vuosien tutkimukset viittaavat vahvasti siihen, ett\u00e4 oikea paikka onkin Binderiss\u00e4.<\/p>\n
Uutta tutkimusta johtava professori Badamdash selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 1960-luvulla oli poliittisista syist\u00e4 k\u00e4tev\u00e4\u00e4 valita Dadal kaanin synnyinpaikaksi.<\/p>\n
Kiina ja Neuvostoliitto kilpailivat tuolloin kommunistisen maailman johtajan asemasta, ja 2,3 miljoonan asukkaan Mongolia oli puristuksissa noiden j\u00e4ttil\u00e4isten v\u00e4liss\u00e4. Tshingis-kaanikin joutui politiikan pelinappulaksi.<\/p>\n
Vuonna 1962 tuli kuluneeksi 800 vuotta mongoliruhtinaan syntym\u00e4st\u00e4, ja Kiina ilmoitti rakentavansa mausoleumin seudulle, jolla h\u00e4nen sanotaan kuolleen 1227. Tshingis-kaanin j\u00e4lkel\u00e4iset hallitsivat my\u00f6s Kiinaa Yuan-dynastiana, jonka valtakausi ajoittui vuosille 1280-1368.<\/p>\n
Neuvostoliittolaiset puolestaan halusivat pyyhki\u00e4 Tshingis- kaanin mongoliaisten kansallisesta muistista, koska he pelk\u00e4siv\u00e4t sankarimenneisyyden nostattavan liikaa kansallistunnetta. Moskova pyrki esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaanin raakana barbaarina ja hirmuhallitsijana, joka kylvi tuhoa ymp\u00e4rilleen.<\/p>\n
Silti Neuvostoliitto n\u00e4ki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi muistaa kaanin syntym\u00e4n 800-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mmin menoin kuin kilpailevat kiinalaiset. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 Dadal sai kunnian tulla valituksi kaanin synnyinpaikaksi. "Tieteell\u00e4 ei ollut asian kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4", kommentoi Badamdash.<\/p>\n
Dadal valittiin kaikessa kiireess\u00e4, koska sen asukkaat muistivat Tshingis-kaaniin liittyvi\u00e4 perinn\u00e4istaruja. Paikkakunnalle pystytettiin suuri kivipatsas ja siell\u00e4 j\u00e4rjestettiin 800-vuotisjuhlat.<\/p>\n
Badamdashin mukaan kaanin todellinen syntym\u00e4paikka sijaitsee kuitenkin sata kilometri\u00e4 Dadalista it\u00e4\u00e4n, Birdeniss\u00e4 Ononjoen rannalla. H\u00e4n nojaa tietonsa Mongolien salainen historia -teokseen, joka on todenn\u00e4k\u00f6isesti kirjoitettu 1240 ja tiett\u00e4v\u00e4sti ainoa noilta ajoilta s\u00e4ilynyt historiankirjoitus.<\/p>\n
Salainen historia kertoo, ett\u00e4 kaani syntyi Ononjoen rannalla sijaitsevalla Deliun Boldog -nimisell\u00e4 kukkulalla.<\/p>\n
"Se on varmasti t\u00e4m\u00e4", Bamdash sanoo osoittaen matalaa kukkulaa kahden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Binderist\u00e4. "T\u00e4t\u00e4 rinnett\u00e4 Tshingisin \u00e4iti oli kiipe\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kahden toverinsa kanssa, kun h\u00e4nen lapsivetens\u00e4 alkoi vuotaa", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Toiset tutkijat eiv\u00e4t ole aivan yht\u00e4 varmoja kuin Bamdash, sill\u00e4 salainen historia – joka aikoinaan oli vain tiettyjen klaanien tiedossa – kuvaa paikat ja ihmiset hyvin h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti. Siin\u00e4 on monia ristiriitaisia yksityiskohtia, jotka sotkevat asioita lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Suhtaudun t\u00e4h\u00e4n hiukan ep\u00e4luuloisesti. Asiaa on vaikea todistaa, kun tarjolla on vain yksi kirjallinen l\u00e4hde, joka antaa vihjeit\u00e4 kaanin synnyinpaikasta", yhdysvaltalaisen Columbia- yliopiston Kiinan ja Sis\u00e4-Aasian historian professori Morris Rossabi aprikoi.<\/p>\n
Ennen Tshingis-kaanin syntym\u00e4n 800-vuotisjuhlia neuvostoliittolaiset vakuuttivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 syntyi Tshitassa Siperiassa eli pohjoisempana kuin salainen historia antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kiistaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n my\u00f6s siit\u00e4, minne Tshingis-kaani haudattiin. H\u00e4n kuoli Kiinassa, nykyisin Sis\u00e4-Mongoliaksi kutsutulla alueella sijaitsevassa Ordosin autiomaassa, mutta h\u00e4nen hautapaikastaan ei ole varmuutta. Er\u00e4\u00e4n teorian mukaan h\u00e4net olisi haudattu synnyinseudulleen, mik\u00e4 tekee kiistan siit\u00e4 entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n
Bamdash julkisti teoriansa 1989, ja sen j\u00e4lkeen monet muutkin ovat yritt\u00e4neet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Tshingis-kaanin synnyinpaikan.<\/p>\n
Er\u00e4s tutkimusryhm\u00e4 on koettanut paikallistaa kaikki kohteet, jotka liittyv\u00e4t jotenkin Tshingis-kaanin lapsuuteen.<\/p>\n
"Matkustimme ratsain ja maastoautolla tutkien paikallisia taruja ja yritt\u00e4en j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 paikkoja ja tapahtumia, jotka mainitaan salaisessa historiassa", sanoo retkeen osallistunut tutkija Ayush.<\/p>\n
Ryhm\u00e4 tuli samaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kuin Bamdash: ainoa sopiva paikka on Birden.<\/p>\n
Rossabi kuitenkin ep\u00e4ilee yh\u00e4, ett\u00e4 teoria voi olla enemm\u00e4n innostuksen kuin tarkan tutkimuksen tulosta. "T\u00e4m\u00e4 liittyy nationalismin voimistumiseen ja tunteeseen, ett\u00e4 n\u00e4in oikeutetaan nykyinen yhteiskunta. Perustelut eiv\u00e4t t\u00e4ysin vakuuta minua", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Mongolialaisten suurin voitto lienee kuitenkin se, ett\u00e4 he voivat vihdoin puhua vapaasti suurmiehest\u00e4\u00e4n ja tutkia h\u00e4neen liittyvi\u00e4 asioita.<\/p>\n
"En osaa sanoa, onko t\u00e4m\u00e4 todella oikea paikka. Mutta nyt me saamme vapaasti uskoa, mit\u00e4 haluamme, ja puhua Tshingis-kaanista ilman pelkoa", selitt\u00e4\u00e4 Birdenin piirikunnan uskonnollinen johtaja lama Lhamsuren. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hentei, Mongolia, 03.09.97 (IPS) – Maailman suurimpiin kuulunutta valtakuntaa aikoinaan hallinnut mongolivalloittaja Tshingis-kaani kuoli yli 800 vuotta sitten, mutta Mongoliassa kytee yh\u00e4 kiista siit\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n on syntyi.Kyse on muustakin kuin ak… Continue Reading