Katmandu, 15.10.97 (IPS) – Tiibetin kysymyksest\u00e4 on viime aikoina tullut l\u00e4nsimaissa eksoottinen muotiasia. Esimerkiksi Hollywoodissa on tekeill\u00e4 useita elokuvia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t Tiibetin 40 vuotta jatkunutta kamppailua Kiinan miehitysvaltaa vastaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Martin Scorsese on ohjannut Kundun-nimisen elokuvan, joka kertoo Tiibetin uskonnollisen johtajan Dalai Laman varhaisvuosista. Hollywoodissa on ty\u00f6n alla useita muitakin Tiibetiin liittyvi\u00e4 filmej\u00e4. Yksi on nimelt\u00e4\u00e4n Seven Years in Tibet (Seitsem\u00e4n vuotta Tiibetiss\u00e4), ja David Bowie on levytt\u00e4nyt kiinaksi samannimisen kappaleen.<\/p>\n
Tiibetin kiista on tuskin koskaan saanut n\u00e4in laajaa kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota poliittisten piirien ulkopuolella. Monet Tiibetin pakolaiset ovat asiasta mieliss\u00e4\u00e4n ja toivovat sen edist\u00e4v\u00e4n heid\u00e4n kamppailuaan itsehallinnon puolesta.<\/p>\n
Toiset kuitenkin ep\u00e4ilev\u00e4t, ettei Hollywoodin s\u00e4ihkeeseen k\u00e4\u00e4rityll\u00e4 Tiibet vapaaksi -huudolla ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4.<\/p>\n
Kiina otti Tiibetin valvontaansa 1951 ja petti pian lupauksensa tiibetil\u00e4isten uskonnon ja kulttuurin kunnioittamisesta. Vuonna 1959 Kiina tukahdutti tiibetil\u00e4isten kansannousun, ja maan henkinen ja poliittinen johtaja Dalai Lama pakeni Tiibetin p\u00e4\u00e4kaupungista Lhasasta Pohjois-Intiaan, jonne h\u00e4n perusti pakolaishallituksensa.<\/p>\n
Pakolaishallituksen tiedottaja Thubten Samphel arvioi, ett\u00e4 Hollywood-filmit voivat tehd\u00e4 h\u00e4nen kansansa ahdinkoa tunnetuksi ymp\u00e4ri maailmaa. "Liiallinen glamouri saattaa kuitenkin h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 Tiibetiss\u00e4 tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten vakavuutta", h\u00e4n pelk\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Toinen vaara piilee tiibetil\u00e4isten mukaan siin\u00e4, ett\u00e4 elokuvat esitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n maanmiehens\u00e4 yksinomaan uhreina.<\/p>\n
Elokuvan Tiibet-buumi sattuu samaan aikaan, kun Tiibetin pakolaiset ovat itsekin alkaneet pohdiskella kotimaansa tulevaa kohtaloa.<\/p>\n
Dalai Laman ja Kiinan johdon kesken on ollut neuvotteluyrityksi\u00e4 vuodesta 1979. Dalai Lama on toistanut, ett\u00e4 h\u00e4n ei pyri Tiibetin itsen\u00e4isyyteen vaan haluaa vain varmistaa kuuden miljoonan tiibetil\u00e4isen hyvinvoinnin sek\u00e4 n\u00e4iden kulttuurin ja sivilisaation s\u00e4ilymisen.<\/p>\n
Dalai Lama on my\u00f6s yritt\u00e4nyt saada Kiinan lopettamaan v\u00e4est\u00f6nsiirrot Tiibetiin ja puuttumisen maan uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kiina kuitenkin nimitti 1995 oman Panchen Lamansa. T\u00e4m\u00e4 on Dalai Laman j\u00e4lkeen t\u00e4rkein uskonnollinen johtaja Tiibetiss\u00e4. Kiinan arvellaan n\u00e4in pyrkiv\u00e4n vaikuttamaan Dalai Laman seuraajan valintaan.<\/p>\n
Samphelin mukaan ilmassa on viime aikoina ollut er\u00e4it\u00e4 lupaaviakin merkkej\u00e4. Kiinan valtiollinen uutistoimisto esimerkiksi kertoi syyskuussa, ett\u00e4 Tiibetiss\u00e4 oli p\u00e4\u00e4stetty 132 vankia ehdonalaiseen ja vapautettu 111.<\/p>\n
Samphel arvioi, ett\u00e4 asialla saattaa olla yhteytt\u00e4 Kiinan presidentin Jiang Zeminin lokakuiseen Yhdysvaltain-vierailuun. Dalai Lama tapasi Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja t\u00e4m\u00e4n varamiehen Al Goren huhtikuussa, joten heill\u00e4 voi olla halua keskustella Tiibetin tilanteesta Kiinan johtajan kanssa.<\/p>\n
Dalai Lama sanoi vastik\u00e4\u00e4n BBC:n haastattelussa, ett\u00e4 h\u00e4n on toiveikas Kiinan suhteen, sill\u00e4 kasvava joukko maan \u00e4lymyst\u00f6n edustajia on asettunut tukemaan Tiibetin autonomiaa.<\/p>\n
Dalai Laman mielest\u00e4 todellinen autonomia sallisi Tiibetin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 oman kulttuurinsa ja identiteettins\u00e4 Kiinan vallan alaisuudessa. Toisaalta Kiinan kaltaiseen suureen maahan kuuluminen voisi edist\u00e4\u00e4 Tiibetin taloudellista kehityst\u00e4, h\u00e4n jatkoi.<\/p>\n
Kev\u00e4isell\u00e4 Taiwanin-matkallaan Dalai Lama huomautti, ett\u00e4 todellinen "yksi maa, kaksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4" -malli saattaisi toimia Tiibetiss\u00e4. "Sosialismi ja buddhalainen ep\u00e4itsekkyys voivat sopia hyvin yhteen", h\u00e4n arvioi.<\/p>\n
Dalai Laman maltillinen asenne her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitoja yli 100 000:n maanpaossa asuvan tiibetil\u00e4isen keskuudessa, sill\u00e4 monet heist\u00e4 vaativat maalleen t\u00e4ytt\u00e4 itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
Samphelin mukaan nyt 62-vuotias Dalai Lama on "Tiibetin suurin vahvuus", ja maan tulevaisuus riippuu paljolti h\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n
"Paras toivomme on, ett\u00e4 Tiibetin kysymys ratkaistaan Dalai Laman elinaikana", Samphel sanoo.<\/p>\n
Dalai Lama on itse sanonut, ett\u00e4 nykyaika vaatii henkisen ja maallisen vallan erottamista toisistaan. H\u00e4n itse olisi valmis tyytym\u00e4\u00e4n henkisen johtajan rooliin, jos h\u00e4n koskaan palaa Tiibetiin.<\/p>\n
Dalai Laman kerrotaan my\u00f6s harkitsevan muutosta seuraajansa valintamenettelyyn. Yksi mahdollisuus on, ett\u00e4 uudeksi johtajaksi ei en\u00e4\u00e4 etsit\u00e4 Dalai Laman reinkarnaatiota vaan t\u00e4m\u00e4 valitaan samaan tapaan kuin katolisen kirkon paavi.<\/p>\n
Samphel muistuttaa, ett\u00e4 tiibetil\u00e4iset kokevat yh\u00e4 niin kansallisen olemassaolonsa kuin uskontonsa ja kulttuurinsakin uhanlaiseksi. "Siksi heille on t\u00e4rkeint\u00e4 est\u00e4\u00e4 Kiinan puuttuminen seuraajan valintaan." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 15.10.97 (IPS) – Tiibetin kysymyksest\u00e4 on viime aikoina tullut l\u00e4nsimaissa eksoottinen muotiasia. Esimerkiksi Hollywoodissa on tekeill\u00e4 useita elokuvia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t Tiibetin 40 vuotta jatkunutta kamppailua Kiinan miehitysvaltaa va… Continue Reading