Bekasi, Indonesia, 14.01.02 (IPS) – On hyisen kylm\u00e4 maanantaiaamu, mutta Sudarsono, 11, tonkii jo t\u00e4ytt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 kaatopaikan j\u00e4tekasoja. Hoksatessaan roskarekan l\u00e4hestyv\u00e4n, h\u00e4n kiipe\u00e4\u00e4 lavalle, poimii sielt\u00e4 s\u00e4rkyneen trumpetin ja yritt\u00e4\u00e4 saada siit\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
"L\u00f6yd\u00e4n paljon leluja t\u00e4\u00e4lt\u00e4", Sudarsono hymyilee viitaten Bantar Gebangin 104 hehtaarin laajuiseen kaatopaikkaan. Se sijaitsee Bekasissa noin 50 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Indonesian p\u00e4\u00e4kaupungista Jakartasta.<\/p>\n
Leikkimisen sijasta Sudarsonon p\u00e4iv\u00e4t ovat kuitenkin ankaraa ty\u00f6t\u00e4 j\u00e4tteiden lajittelussa ja kaiken k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen talteenotossa. H\u00e4n ansaitsee 10 000 rupiaa (noin 1,14 euroa) p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Rahat h\u00e4n antaa vanhemmilleen, jotka niin ik\u00e4\u00e4n penkovat elantonsa kaatopaikalta.<\/p>\n
Keski-Jaavalta muuttanut perhe on jo nelj\u00e4n vuoden ajan uurastanut Bantar Gebangissa aamukuudesta iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4n. He asuvat l\u00e4hist\u00f6lle kyh\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n h\u00f6kkeliss\u00e4.<\/p>\n
Puolilta p\u00e4ivin Sudarsono sy\u00f6 lounasta kaatopaikalla \u00e4itins\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4 kanssa. L\u00f6yhk\u00e4 ja k\u00e4rp\u00e4set ovat kauan sitten lakanneet h\u00e4iritsem\u00e4st\u00e4 heit\u00e4.<\/p>\n
"Olen tottunut siihen, ett\u00e4 sairastun aika ajoin", sanoo Sudarsono, joka on perheen lapsista keskimm\u00e4inen. Kipe\u00e4n\u00e4 h\u00e4n j\u00e4\u00e4 kotiin, mutta jatkaa siell\u00e4 j\u00e4tteiden lajittelua.<\/p>\n
Sudarsonon perheelt\u00e4 ei puutu kohtalotovereita. Bantar Gebangin kaatopaikalla ahkeroi arviolta 2 000 bekasilaista ja kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 muista l\u00e4hiseudun kaupungeista tulleita ihmisi\u00e4.<\/p>\n
Joukkoon mahtuu yli seitsem\u00e4nsataa 7-15-vuotiasta lasta, jotka tekev\u00e4t 9-12-tuntista p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Indonesian lastensuojelukomission (KPA) mukaan maassa on nyt noin 6,5 miljoonaa lapsity\u00f6l\u00e4ist\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on enemm\u00e4n kuin kaksinkertaistunut vuoden aikana. Maata koetteleva talouskriisi ajaa lapset uurastamaan kaatopaikkojen ohella kalastuksessa, tehtaissa, maatiloilla, kaduilla ja bordelleissa.<\/p>\n
"On parempi pyyt\u00e4\u00e4 kuin varastaa", arvelee 10-vuotias Mina, joka kerj\u00e4\u00e4 viisivuotiaan siskonsa kanssa Bekasin ostoskeskuksessa. Tytt\u00f6jen mukaan he saavat is\u00e4lt\u00e4\u00e4n selk\u00e4\u00e4n, jos eiv\u00e4t hanki rahaa.<\/p>\n
"Hallitukselta puuttuu poliittista tahtoa suojella lapsia. Lapsity\u00f6voimaa koskevien lakien noudattamista ei valvota", KPA:n sihteeri Arist Merdeka Sirait sanoo.<\/p>\n
KPA ja muut kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t j\u00e4ttiv\u00e4t kuukausia sitten parlamentin edustajainhuoneelle esityksen uudeksi lastensuojelulaiksi, mutta asiaa ei ole otettu k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n
Sudarsono ja muut t\u00e4ytt\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4t lapset eiv\u00e4t k\u00e4y koulua. Opetusministeri\u00f6n mukaan oppitunneilta on j\u00e4\u00e4nyt pois noin kahdeksan miljoonaa kouluik\u00e4ist\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun Indonesian talous ajautui kriisiin 1997.<\/p>\n
"En haluaisi k\u00e4yd\u00e4 en\u00e4\u00e4 koulua, eik\u00e4 vanhemmillani ole varaa lukukausimaksuun", valittaa toisluokkalainen Saipun, 8, joka aloittaa ty\u00f6t kaatopaikalla heti koulusta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. H\u00e4n tienaa kuukaudessa 150 000 rupiaa (noin 17 euroa), joista koulumaksu nielee kolmanneksen.<\/p>\n
"Toivon, ettei t\u00e4t\u00e4 kaatopaikkaa suljeta, sill\u00e4 silloin perheell\u00e4ni ei ole ruokaa", pohtii Saipun, jonka vanhemmatkin hankkivat elantonsa j\u00e4tteit\u00e4 seulomalla.<\/p>\n
Pojan huoli juontuu kokemuksesta, sill\u00e4 Bekasin viranomaiset sulkivat Bantar Gebangin joulukuussa viideksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Kaatopaikka on palvellut Jakartan tarpeita vuodesta 1986, mutta nyt sen aiheuttamista ymp\u00e4rist\u00f6vahingoista on puhjennut kiista.<\/p>\n
Bekasilaiset ovat uhanneet sulkea kaatopaikan uudelleen helmikuun alussa, elleiv\u00e4t jakartalaiset ryhdy toimiin paikan kohentamiseksi.<\/p>\n
Jakarta tuottaa 25 000 kuutiota kotitalousj\u00e4tett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan. Roskista 23 000 kuutiota ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja kuljetetaan Bantar Gebangiin.<\/p>\n
Kaatopaikka on vaarallinen my\u00f6s siell\u00e4 ty\u00f6skentelevien lasten terveydelle. Uhkia aiheuttavat niin alueella p\u00f6rr\u00e4\u00e4v\u00e4t rekat ja maansiirtokoneet kuin sairaudetkin. Yleisimpi\u00e4 ovat lavantauti, suolistoloiset, j\u00e4ykk\u00e4kouristus ja ripuli.<\/p>\n
Dendi, 9, putosi pari kuukautta sitten liikkuvasta roska- autosta ja satutti jalkansa, mutta silti h\u00e4n linkkaa kaatopaikalla kaiket p\u00e4iv\u00e4t. Samanik\u00e4inen Esih-tytt\u00f6 sai vastik\u00e4\u00e4n haavan jalkaansa astuttuaan lasiin.<\/p>\n
Esih ei ole k\u00e4ynyt p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n koulua, sill\u00e4 h\u00e4n on raatanut kaatopaikalla jo kolme vuotta. "En ole onnellinen t\u00e4\u00e4ll\u00e4", tytt\u00f6 sanoo.<\/p>\n
"Min\u00e4 menen naimisiin Esihin kanssa, kunhan h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 13", vakuuttaa ammattitoveri Ino, 11. "T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ihan tavallista, ett\u00e4 tyt\u00f6t avioituvat jo 13-vuotiaana", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bekasi, Indonesia, 14.01.02 (IPS) – On hyisen kylm\u00e4 maanantaiaamu, mutta Sudarsono, 11, tonkii jo t\u00e4ytt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 kaatopaikan j\u00e4tekasoja. Hoksatessaan roskarekan l\u00e4hestyv\u00e4n, h\u00e4n kiipe\u00e4\u00e4 lavalle, poimii sielt\u00e4 s\u00e4rkyneen trumpetin ja yritt\u00e4\u00e4… Continue Reading