Manila, 03.12.97 (IPS) – Valtiollinen pankki my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Intiassa edullisia lainoja tuuli- ja aurinkoenergiaa hy\u00f6dynt\u00e4ville hankkeille. Brasilian hallitus yllytt\u00e4\u00e4 autoilijoita luopumaan saastuttavista fossiilisista polttoaineista ja tankkaamaan sokeriruo'osta valmistettua etanolia sen sijaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Siin\u00e4 muutamia esimerkkej\u00e4 kehitysmaiden pyrkimyksist\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niin sanottujen kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja vastustaa ilmastonmuutosta, jota puidaan Japanin Kiotossa 1.-10. joulukuuta pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kokouksessa.<\/p>\n
Kehitysmaiden ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliset hankkeet ovat mittasuhteiltaan vaatimattomia, mutta asiantuntijoiden mukaan ne todistavat k\u00f6yhien maiden halua ja kyky\u00e4 taistella ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 ja sen kohtalokkaita seurauksia vastaan.<\/p>\n
Aasian-Tyynenmeren alueella sijaitsevat Kiinan ja Intian kaltaiset mammuttitaloudet, joiden hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat nopeassa tahdissa. Alue tuottaa nyt nelj\u00e4nneksen koko maailman hiilidioksidista, ja ennusteiden mukaan kehitysmaat ohittavat teollisuusmaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t 30 vuoden kuluessa.<\/p>\n
Aasian kehityspankin (AsDB) tuore tutkimus ennakoi, ett\u00e4 Kiinan ja Intian hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t kolminkertaistuvat vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness\u00e4. P\u00e4\u00e4syyn\u00e4 on fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, \u00f6ljyn ja maakaasun lis\u00e4\u00e4ntynyt k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n
Kiinan energiantarpeesta noin kolme nelj\u00e4nnest\u00e4 tuotetaan hiilen avulla. Yhdysvaltalaisen World Resources Instituten raportti tosin kertoo, ett\u00e4 Kiina nosti polttoaineiden hintoja ja lis\u00e4si niiden k\u00e4yt\u00f6n tehokkuutta 1980-luvulla siten, ett\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t 20 prosenttia odotettua pienemmiksi.<\/p>\n
Kehitysmaat ovat avaamassa silmi\u00e4\u00e4n sille tosiasialle, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapojen muutosta.<\/p>\n
"Aasian kasvavat taloudet ovat vasta p\u00e4\u00e4sseet tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuluttajien kysynt\u00e4\u00e4. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6t kiihtyv\u00e4t, kun kulkuneuvojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja teollinen toiminta lis\u00e4\u00e4ntyy. Samalla paisuu kiinte\u00e4n ja muun j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4", my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Filippiinien ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Victor Ramos.<\/p>\n
"Kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4kin kest\u00e4v\u00e4 kehitys edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valistamme ihmisi\u00e4, jotta he eiv\u00e4t sortuisi kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kehityksen malleihin", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Kehitysmaat ovat vaatineet teollistuneita maita n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mallia kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Samaan aikaan kehitysmaat kiist\u00e4v\u00e4t sen, ett\u00e4 ne itse v\u00e4lttelisiv\u00e4t vastuuta asiassa. "Likainen" kehitys ei ole niiden tavoitteena.<\/p>\n
"Vaatimalla teollisuusmaita ottamaan johdon emme tarkoita, ettemmek\u00f6 tekisi omaa osuuttamme. Se olisi silkkaa hulluutta", vakuuttaa Filippiinien ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n edustaja.<\/p>\n
Muun muassa maailman johtava hiilidioksidin tuottaja, Yhdysvallat, on vaatinut kehitysmaita sitoutumaan p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n
Aasian kehityspankki j\u00e4rjesti Kioton kokouksen alla alueellisen valmistelukokouksen, jossa 12 alueen maata Mongoliasta Indonesiaan esitteli tuloksia yrityksist\u00e4\u00e4n arvioida hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n ja keksi\u00e4 keinoja niiden v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n
Kyseess\u00e4 on AsDB:n, Maailmanpankin ja Norjan valtion rahoittama hanke, jolla autetaan kehitysmaita torjumaan ilmastonmuutosta.<\/p>\n
Kun YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus allekirjoitettiin 1992, monilla kehitysmailla ei ollut hajuakaan saastep\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Esimerkiksi Pakistanin edustajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 menneiden kolmen vuoden aikana toteutettu hanke oli ensimm\u00e4inen ponnistus saastem\u00e4\u00e4rien selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n
YK:n kehitysrahaston UNDP:n edustajana Filippiineill\u00e4 toimiva Sarah Timpson katsoo hankkeen todistaneen, ett\u00e4 "tiettyjen tahojen levitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 p\u00e4invastaisesta propagandasta huolimatta kehitysmaat pyrkiv\u00e4t vakavissaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoumuksensa kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4."<\/p>\n
Tulokset osoittivat, ett\u00e4 hankkeessa mukana olleet 12 maata tuottivat vuonna 1990 yli 90 prosenttia Aasian p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja liki 15 prosenttia koko maailman kasvihuonekaasuista. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen t\u00e4rkeimm\u00e4t aiheuttajat olivat fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja kulutus niin energiataloudessa kuin kuljetuksessakin.<\/p>\n
Mukana olleet maat laativat suunnitelmia siit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan mitata ja leikata muun muassa energiantuotannossa, teollisuudessa, mets\u00e4taloudessa, kuljetuksessa ja maataloudessa.<\/p>\n
Filippiinien ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Ramos vakuuttaa, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen uhka on pakottanut aasialaiset ajattelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti. "Kyse ei ole en\u00e4\u00e4 vain ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja sen saastumisesta."<\/p>\n
"Kasvihuonekaasujen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 on tullut mets\u00e4politiikkaa, j\u00e4tteenk\u00e4sittely\u00e4, kuljetusten suunnittelua, maatalouspolitiikkaa ja teollisuusj\u00e4tteen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4", Ramos luettelee.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se merkitsee metsien suojelua, koska ne imev\u00e4t hiilidioksidia, ja sijoittamista entist\u00e4 puhtaampaan joukkoliikenteeseen sek\u00e4 teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Timpsonin mielest\u00e4 ilmastonmuutoksen uhka tarjoaa kehitysmaille tilaisuuden "teknologiseen pukkihyppyyn" eli ne voisivat loikata suoraan puhtaaseen teknologiaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin "likaisen" vaiheen, jonka teollisuusmaat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi.<\/p>\n
"Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 on huomattavasti halvempaa aloittaa uusimmalla teknologialla sen sijaan, ett\u00e4 tyydyt\u00e4\u00e4n vanhaan ja saastuttavaan, jota pikkuhiljaa uudistetaan kalliilla rahalla", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kehitysmaiden edustajat muistuttavat, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4t maat tarvitsevat apua pysty\u00e4kseen hankkimaan kallista uutta teknologiaa. Timpson suosittelee k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 Maailmanpankin alaisen ymp\u00e4rist\u00f6rahaston (GEF) puoleen, sill\u00e4 sen toimialaan kuuluu puhtaan teknologian v\u00e4litt\u00e4minen kehitysmaille. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Manila, 03.12.97 (IPS) – Valtiollinen pankki my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Intiassa edullisia lainoja tuuli- ja aurinkoenergiaa hy\u00f6dynt\u00e4ville hankkeille. Brasilian hallitus yllytt\u00e4\u00e4 autoilijoita luopumaan saastuttavista fossiilisista polttoaineista ja tankkaamaan sok… Continue Reading