San Francisco, 10.12.97 (IPS) – Kullan hinnan viimeaikainen lasku on ravistellut muutakin kuin p\u00f6rssikursseja, sill\u00e4 useat kaivokset eri puolilla maailmaa joutuvat lopettamaan toimintansa. Ilmi\u00f6n my\u00f6nteisin seuraus on kultakaivosten aiheuttamien ymp\u00e4rist\u00f6tuhojen v\u00e4heneminen.<\/p>\n
<\/p>\n
Kullan hinta vaipui marraskuun lopulla alle 300 dollariin (dollari on noin 5,4 markkaa) unssilta, mik\u00e4 on alhaisin taso 12 vuoteen. Romahdus on melkoinen, sill\u00e4 jalometallin hinta oli pitk\u00e4\u00e4n pysytellyt 400 dollarin paremmalla puolella.<\/p>\n
Seurauksena on ollut monien kaivosyhti\u00f6iden osakkeiden hintojen viel\u00e4 jyrkempi romahdus. Esimerkiksi kanadalaisten Pegasus ja Oro Nevada -yhtymien osakkeet tipahtivat alle kymmenesosaan aiemmasta arvostaan.<\/p>\n
Pegasus on ilmoittanut sulkevansa Mount Toddin kaivoksensa Pohjois-Australiassa. Oro Nevada on jo lopettanut kullanetsint\u00e4ns\u00e4 Yhdysvaltain Nevadan osavaltion Crescent Valleyssa ja haeskelee nyt uutta ostajaa.<\/p>\n
Pohjois-Amerikan suurin kultakaivosyhti\u00f6 Barrick ilmoitti jo syyskuussa sulkevansa El Indion ja Tambon kaivokset Chiless\u00e4 sek\u00e4 Yhdysvalloissa sijaitsevat Bullfrogin, Mercurin ja Pinsonin kaivoksensa. Uuden-Seelannin suurin kullankaivaja Macraes on pannut Otagon kaivoksensa laajennussuunnitelmat j\u00e4ihin kullan hinnan heikkenemisen vuoksi.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijoita n\u00e4m\u00e4 uutiset ilahduttavat, sill\u00e4 useimmat kultakaivokset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jalometallin erottamiseen myrkyllist\u00e4 syanidia, jota p\u00e4\u00e4see helposti vuotamaan vesist\u00f6ihin. Lis\u00e4ksi kaivosten rikastusj\u00e4tteen mukana p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin vaarallisia aineita, kuten arsenikkia, lyijy\u00e4 ja elohopeaa.<\/p>\n
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ymp\u00e4rist\u00f6- ja intiaanij\u00e4rjest\u00f6t ovat k\u00e4yneet katkeraa taistelua Pegasus-yhti\u00f6n raskasmetallij\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vastaan Pienill\u00e4 Kalliovuorilla sijaitsevalla Zortman-Laduskyn kaivoksella. Riita ratkaistiin 1996, kun yhti\u00f6 lupasi huolehtia 32 miljoonaa dollaria maksavasta puhdistusoperaatiosta.<\/p>\n
Yhti\u00f6n nykyiset rahahuolet voivat tosin aiheuttaa sen, ett\u00e4 siivous j\u00e4\u00e4 kesken, ellei yhteiskunta ota sit\u00e4 hoitaakseen.<\/p>\n
Vastaavia ongelmia on luvassa Australian aboriginaalien ryhm\u00e4lle, joka niin ik\u00e4\u00e4n sai 1996 Pegasukselta lupauksen huomattavista korvauksista Mount Toddin kaivoksen aiheuttamista tuhoista.<\/p>\n
Ennusteet lupaavat lis\u00e4\u00e4 kaivoskuolemia l\u00e4hikuukausina. Yhdysvalloissa kultaunssin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tuotantokustannukset ovat noin 300 dollaria, mutta Australiassa hinta nousee 358 dollariin ja Etel\u00e4-Afrikassakin 334 dollariin unssilta, kertoo Gold Fields Minerals Service (GFMS).<\/p>\n
"Odotamme kullan hinnan nousevan, mutta jos se pysyy alhaalla puoli vuotta, meid\u00e4n on mietitt\u00e4v\u00e4, kauanko voimme jatkaa tappiollista tuotantoa", kommentoi johtaja Jerry Harrington Yhdysvaltain Montanassa sijaitsevalta Golden Sunlight -kaivokselta.<\/p>\n
Suurimpiin yrityksiin sulkemisuhka ei iske yht\u00e4 nopeasti. "Hintojen on pysytt\u00e4v\u00e4 nykytasolla varsin pitk\u00e4\u00e4n, ennen kuin suuria sulkemisia aletaan edes harkita. Kaivoksen sulkeminen on yksikertaisesti liian kallista", selitt\u00e4\u00e4 GFMS:n asiantuntija Hester le Roux.<\/p>\n
Maailman suurimmat kaivosyhti\u00f6t selvi\u00e4v\u00e4t kullan hintasokista siksi, ett\u00e4 kyseinen metalli ei ole niiden p\u00e4\u00e4tuote. Esimerkiksi Indonesian hallitsemassa Irian Jayassa sijaitseva Freeport McMoRanin j\u00e4ttikaivos tuottaa 900 000 tonnia kuparia vuodessa. Se peitt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6kustannukset, joten vuotuinen 86 tonnin kultatuotanto tuo pelkk\u00e4\u00e4 lis\u00e4arvoa.<\/p>\n
Coloradolaisen Newmont-yhti\u00f6n Pohjois-Perussa sijaitseva suuri Yanacochan kaivos pysyy voitollisena, koska kullan tuotantokustannukset ovat vain 107 dollaria unssilta. Yhti\u00f6 n\u00e4et osti kultapitoiset maat paikallisilta talonpojilta pilkkahintaan eli 42 dollarilla hehtaari.<\/p>\n
Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synk\u00e4lt\u00e4 pienille yhti\u00f6ille, joilla on v\u00e4h\u00e4iset kassavarat ja yksipuolinen tuotanto. T\u00e4h\u00e4n asti ne ovat voineet luottaa kullan tuottoon, koska niin pankkiirit kuin kuluttajatkin ostavat kultaa my\u00f6s huonoina aikoina.<\/p>\n
Nyt silt\u00e4kin suunnalta on tullut huonoja uutisia. Britanniassa kerrottiin \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 Euroopan unionin tuleva keskuspankki tuskin hankkii laajoja kultavarantoja. Australian, Belgian ja Hollannin pankit ovat myyneet huomattavia osia kultavarannoistaan, ja Sveitsi on samoissa aikeissa.<\/p>\n
Aasiaan iskenyt valuuttakriisi on lis\u00e4ksi v\u00e4hent\u00e4nyt rajusti jalokivikoruihin tarvittavan kullan kysynt\u00e4\u00e4. Aasialaiset ovat sen sijaan myyneet kultaansa selvit\u00e4kseen osaketappioistaan. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Francisco, 10.12.97 (IPS) – Kullan hinnan viimeaikainen lasku on ravistellut muutakin kuin p\u00f6rssikursseja, sill\u00e4 useat kaivokset eri puolilla maailmaa joutuvat lopettamaan toimintansa. Ilmi\u00f6n my\u00f6nteisin seuraus on kultakaivosten aiheuttamien ym… Continue Reading