Lontoo, 24.12.97 (IPS) – Islaminuskoisen maailman tilanteesta ja kehityksest\u00e4 kertoo paljon se, ett\u00e4 55-j\u00e4seninen islamilaisten maiden j\u00e4rjest\u00f6 (ICO<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvallat lukee Iranin yh\u00e4 terrorismia tukevien maiden k\u00e4rkijoukkoon, mutta silti 35 muslimimaata – joukossa monia Yhdysvaltain liittolaisia vuoden 1991 Persianlahden sodan ajalta – osallistui korkeimmalla tasolla Teheranin kokoukseen. Jopa USA:n likeinen yst\u00e4v\u00e4 Egypti l\u00e4hetti kokoukseen ulkoministerins\u00e4, vaikka maalla ei ole diplomaattisuhteita Iraniin.<\/p>\n
Islamilainen maailma on nyt yhten\u00e4isempi kuin 20 vuoteen. Kiitos kuuluu osaksi Iranin islamilaisen vallankumouksen pehmenemiselle, jota osoittaa maltillisen Mohammad Khatamin valinta maan presidentiksi toukokuussa.<\/p>\n
Toinen muslimimaita yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on Israelin haukkamainen p\u00e4\u00e4ministeri Benjamin Netanjahu. H\u00e4n tekee parhaansa kuristaakseen L\u00e4hi-id\u00e4n rauhanprosessin hengilt\u00e4, eik\u00e4 Yhdysvallatkaan tunnu pystyv\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4.<\/p>\n
Islamilaisen maailman n\u00e4k\u00f6vinkkelist\u00e4 vuoden 1997 huipputapahtumiin kuuluu se, ett\u00e4 Iran onnistui – yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa – v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhan Tadzhikistaniin. Viisi vuotta jatkunut sota Tadzhikistanin maallisen hallituksen ja muslimikapinallisten v\u00e4lill\u00e4 vaati 60 000 ihmisen hengen.<\/p>\n
Tapaus rohkaisee muslimeja heid\u00e4n vuotta 1998 koskevissa toiveissaan. Islamilaisen maailman yhteinen palestiinalaisia koskeva tavoite on saada takaisin It\u00e4-Jerusalemissa sijaitseva al Aqsan moskeija. T\u00e4m\u00e4 muslimien kolmanneksi t\u00e4rkein pyh\u00e4kk\u00f6 on alueella, jonka Israel miehitti vuoden 1967 sodassa.<\/p>\n
My\u00f6s ilmassa leijuva ajatus islamilaisista yhteismarkkinoista edellytt\u00e4\u00e4 sopuisaa ilmapiiri\u00e4 toteutuakseen. Realistinen ydin muodostuisi Persianlahden seitsem\u00e4st\u00e4 \u00f6ljyvaltiosta, jotka omistavat yhdess\u00e4 kaksi kolmasosaa maailman \u00f6ljyvaroista. Tulevaisuudessa yhteismarkkina-alue voisi laajentua aina Mauritiuksesta Indonesiaan.<\/p>\n
Yhteismarkkinahankkeen k\u00e4ynnistyminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt todenn\u00e4k\u00f6isemm\u00e4lt\u00e4 kuin koskaan aiemmin, sill\u00e4 Iran tukee ajatusta, ja se toimii ICO:n puheenjohtajana vuoden 2000 huippukokoukseen asti.<\/p>\n
Islamin leirin kasvavasta yhten\u00e4isyydest\u00e4 kieli my\u00f6s Khatamin ja Irakin varapresidentin Taha Yassin Ramadanin tapaaminen, joka oli ensimm\u00e4inen laatuaan sitten maiden 1980-luvulla k\u00e4ym\u00e4n kahdeksan vuotta kest\u00e4neen sodan.<\/p>\n
"Jos tarkastelemme maidemme v\u00e4lisi\u00e4 tapahtumia liki 20 vuoden ajalta, huomaamme, kuka meid\u00e4n todellinen vihollisemme oli", Khatami sanoi viitaten Yhdysvaltoihin ja sen politiikkaan, jolla sidottiin Irak ja Iran keskin\u00e4isiin k\u00e4hin\u00f6ihins\u00e4.<\/p>\n
Khatami tapasi ICO:n kokouksen aikana my\u00f6s kahdesti Saudi- Arabian kruununprinssin Abdullah ibn Abdul Azizin. Se viestii n\u00e4iden maiden suhteiden l\u00e4mpenemisest\u00e4 ensi kertaa sitten Iranin islamilaisen vallankumouksen 1979 ja maan silloisen l\u00e4nsimielisen hallitsijan shaahi Mohammed Reza Pahlavin syrj\u00e4ytt\u00e4misen.<\/p>\n
ICO:n sihteerist\u00f6 toimii Saudi-Arabian Jeddassa ja saa huomattavan osan rahoituksestaan saudeilta. Siten j\u00e4rjest\u00f6n huippukokousta tuskin olisi voitu pit\u00e4\u00e4 Teheranissa ilman Saudi- Arabian suostumusta.<\/p>\n
ICO sai alkunsa 24 muslimimaan johtajien tapaamisessa Marokon Rabatissa 1969. Kokouksen kutsui koolle Saudi-Arabian kuningas Faisal sen j\u00e4lkeen, kun al Aqsan moskeija oli yritetty polttaa saman vuoden elokuussa. Keskin\u00e4iset ristiriidat lamaannuttivat ICO:n toimintaa Iranin islamilaisen vallankumouksen ja Iranin ja Irakin sodan seurauksena.<\/p>\n
ICO on 1972 hyv\u00e4ksytyn peruskirjansa mukaan yleisislamilainen hallitusten v\u00e4linen yhteisty\u00f6elin, jonka tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 j\u00e4senmaiden sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Iran boikotoi ICO:n huippukokouksia pariin otteeseen 1980- luvulla, kun j\u00e4rjest\u00f6 ei ottanut kantaa sen ja Irakin v\u00e4liseen sotaan. Nyt Iranin asenne on silmiinpist\u00e4v\u00e4n erilainen.<\/p>\n
Kun \u00e4\u00e4ri-islamilaiset terroristit tappoivat 58 ulkomaista turistia Egyptiss\u00e4 marraskuussa, Iran kiiruhti tuomitsemaan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n v\u00e4kivallan. Vuotta aiemmin Teheran jyr\u00e4hti Afganistanin Taleban-sisseille t\u00e4hdent\u00e4en n\u00e4iden naisiin kohdistaman syrjinn\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisuutta.<\/p>\n
Teheranin ICO-kokous otti tuomitsevan kannan terrorismiin huomauttaen kuitenkin, ett\u00e4 "ihmisten taistelu siirtomaavaltaa, vierasta valtaa tai ulkomaista miehityst\u00e4 vastaan ei ole terrorismia."<\/p>\n
Kannanotossa muistutettiin, ett\u00e4 islam kielt\u00e4\u00e4 viattomien tappamisen, ja yllytettiin kansainv\u00e4list\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 "ep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n turvapaikat terroristeilta ja auttamaan n\u00e4iden saamiseksi oikeuden eteen" sek\u00e4 toimimaan sen hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 terroristien tukiverkostot hajotetaan.<\/p>\n
ICO vahvisti j\u00e4lleen, kuten joka kerta perustamisestaan l\u00e4htien, vaatimukset It\u00e4-Jerusalemin palauttamisesta arabeille ja palestiinalaisten oikeuksien turvaamisesta.<\/p>\n
Kuluneiden 28 vuoden aikana Israel on kuitenkin vain vahvistanut otettaan arabien It\u00e4-Jerusalemista ja pystytt\u00e4nyt sinne uudisasutuksiaan niin, ett\u00e4 alueen asukkaiden enemmist\u00f6 on jo juutalaisia.<\/p>\n
Parin viime vuoden ajan Israel on rakentanut sotilaallisia suhteita ICO:n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n j\u00e4senvaltioon Turkkiin. Kun ICO:n huippukokous kehotti j\u00e4seni\u00e4\u00e4n katkaisemaan sotilaalliset siteens\u00e4 Israeliin, Turkin presidentti S?leiman Demirel \u00e4\u00e4nesti jaloillaan ja matkusti kotiin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kokouksen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, miten Iranin puheenjohtajuus ICO:ssa vaikuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla. Julkilausumien laatiminen ja niiden toteuttaminen kun ovat kaksi eri asiaa.<\/p>\n
Menneisyys on osoittanut, ett\u00e4 yhteinen uskonto ei takaa valtioille rauhanomaisia suhteita. Iranin ja Irakin sota 1980-88 ja Irakin toteuttama Kuwaitin miehitys 1990 ovat kuvaavia esimerkkej\u00e4. Turkin jatkuvat sotilasoperaatiot kurdien asuttamilla alueilla Pohjois-Irakissa kertovat aiheesta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4nnittyneet suhteet Iranin ja Talebanin hallitseman Afganistanin v\u00e4lill\u00e4 jatkuvat, vaikka kumpikin maa liitt\u00e4\u00e4 nimeens\u00e4 sanan "islamilainen".<\/p>\n
Kaiken kaikkiaan muslimimaailma on nyt kuitenkin v\u00e4hemm\u00e4n hajanainen kuin vuosikausiin, ja siksi vuosi 1998 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lupaavalta, eritoten Iranin ja Irakin suhteiden kehittymiselle. Monien ICO-maiden hellim\u00e4 visio yhten\u00e4isest\u00e4 islamilaisesta valtioblokista vaatii kuitenkin yh\u00e4 suurten esteiden raivaamista. (Inter Press Service) * Dilip Hiro on L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n perehtynyt toimittaja ja kirjailija, jonka teoksista tunnetuin on Dictionary of the Middle East.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo, 24.12.97 (IPS) – Islaminuskoisen maailman tilanteesta ja kehityksest\u00e4 kertoo paljon se, ett\u00e4 55-j\u00e4seninen islamilaisten maiden j\u00e4rjest\u00f6 (ICOYhdysvallat lukee Iranin yh\u00e4 terrorismia tukevien maiden k\u00e4rkijoukkoon, mutta silti 35 muslimimaa… Continue Reading