Bangkok, 14.01.98 (IPS) – Yh\u00e4 pahenevan talouskriisin kourissa kamppailevan Thaimaan johtajat ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet Thai auta thaita -kampanjan, jonka toivotaan yhdist\u00e4v\u00e4n kansaa, turvaavan yhteiskuntarauhan ja auttavan maan ulos taloudellisesta ahdingostaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Kansallistunne on otettu avuksi muissakin valuuttakriisist\u00e4 k\u00e4rsiviss\u00e4 Aasian maissa: Malesian p\u00e4\u00e4ministeri saarnaa l\u00e4nsimaita vastaan ja Etel\u00e4-Koreassa vastustetaan mielenosoituksin Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston lainaehtoja. Toisaalta korealaiset my\u00f6s lahjoittavat kultakorujaan valtiolle auttaakseen sit\u00e4 velkojen maksussa. Filippiineill\u00e4 keskuspankki pyyt\u00e4\u00e4 kansalaisia myym\u00e4\u00e4n sille dollarinsa, jotta maan valuutta vakautuisi.<\/p>\n
Viesti on kaikkialla sama: "Meid\u00e4n on pysytt\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n kriisimme, emmek\u00e4 voi luottaa ulkomaalaisiin."<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 1997 alkanut valuuttakriisi on heikent\u00e4nyt h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti useimpien Aasian maiden valuuttoja. Kymmenitt\u00e4in rahalaitoksia on mennyt nurin, ja tuhannet ihmiset ovat menett\u00e4neet ty\u00f6paikkansa.<\/p>\n
Thaimaan ja Indonesian valuutat ovat romahtaneet yli sata prosenttia Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Tammikuun toisella viikolla Etel\u00e4-Korean raha oli heikentynyt 90 prosenttia, Filippiinien 70 ja Malesian 30 prosenttia.<\/p>\n
Thaimaan oma apu -kampanjan aloitti joulukuussa tunnettu buddhalaismunkki Phra Phayom Kallayano perustamalla rahaston valtion tueksi. Kampanjalla on sek\u00e4 hallituksen, opposition ett\u00e4 armeijan tuki.<\/p>\n
"T\u00e4ss\u00e4 maassa on 60 miljoonaa ihmist\u00e4. Jos miljoona on kanssani samaa mielt\u00e4, voimme koota paljon rahaa ja tehd\u00e4 monia asioita", Phra Kallayano sanoi avatessaan ker\u00e4yksens\u00e4.<\/p>\n
Thaimaan armeijan komentaja kenraali Chettha Thanajaro puolestaan vetosi tammikuun alussa maanmiehiins\u00e4, jotta n\u00e4m\u00e4 myisiv\u00e4t ulkomaisen valuuttansa auttaakseen vakiinnuttamaan bahtin arvon.<\/p>\n
V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 dollarin (275 markkaa) edest\u00e4 ulkomaan valuuttaa myyv\u00e4t kansalaiset saavat rintamerkin, joka kertoo heid\u00e4n auttaneen maataan selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n pahimmasta talouskriisist\u00e4 yli 50 vuoteen.<\/p>\n
Muita Thaimaassa esitettyj\u00e4 ideoita is\u00e4nmaan auttamiseksi ovat virkamiesten vapaaehtoiset palkanalennukset, kultakorujen lahjoittaminen valtiolle ja joukkovelkakirjojen kauppaaminen ulkomailla asuville kansalaisille.<\/p>\n
"N\u00e4ill\u00e4 konsteilla ei ikin\u00e4 saada kokoon tarpeeksi rahaa Thaimaan ulkomaisten velkojen maksuun", moittii Prawase Wasi, tunnettu toisinajattelija ja demokratian puolestapuhuja.<\/p>\n
H\u00e4n on ehdottanut perint\u00f6veron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, maan uudelleenjakoa ja taloudellisen vallan hajauttamista. Thaimaan ulkomaanvelka on liki sata miljardia dollaria (550 miljardia markkaa), josta suurin osa muodostuu t\u00e4n\u00e4 vuonna lankeavista lyhytaikaisista lainoista.<\/p>\n
Moni thaimaalainen karsastaa sit\u00e4, ett\u00e4 poliitikoista, virkamiehist\u00e4 ja liikemiehist\u00e4 koostuva eliitti pyrkii siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n velkataakan koko kansan harteille. Arvostelijoiden mukaan 1980- luvun noususuhdanteesta hy\u00f6tyi vain kourallinen ihmisi\u00e4, jotka aiheuttivat liiallisella lainanotollaan ja huonoilla investoinneillaan nykyisen kriisin. My\u00f6s velkojen maksu kuuluisi n\u00e4in ollen heille.<\/p>\n
Thaimaan ulkomaisesta velasta 80 prosenttia on yksityisen sektorin ottamaa, joten arvostelijoiden mielest\u00e4 julkisia varoja ei pid\u00e4 tuhlata sen maksuun.<\/p>\n
Thaimaan laki edellytt\u00e4\u00e4 ministerien julkistavan omaisuutensa, ja joulukuussa saadut tiedot eroavan hallituksen varallisuudesta vahvistivat monien ennakkoluuloja. Poliitikkojen ja n\u00e4iden vaimojen omaisuudet osoittautuivat n\u00e4et suhteettoman suuriksi heid\u00e4n tuloihinsa verrattuina.<\/p>\n
Thai auta thaita -kampanja pyrkii arvostelijoiden mukaan vain h\u00e4m\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maassa vallitsevat jyrk\u00e4t sosiaaliset erot. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n maan talousongelmien syyt juontuvat juuri eriarvoisuudesta, jonka jatkuminen on varmistettu tukahduttamalla muutosvaatimukset.<\/p>\n
Tuloerojen suuruudessa Thaimaa lukeutuu maailman viiden k\u00e4rkimaan joukkoon. Tuoreen selvityksen mukaan v\u00e4est\u00f6n k\u00f6yhin viidennes saa vajaat kuusi prosenttia tuloista ja rikkain viidennes liki 53 prosenttia.<\/p>\n
Politiikan tutkija Tavivoot Puntargvivat Bangkokin Mahidol- yliopistosta pit\u00e4\u00e4 ironisena sit\u00e4, ett\u00e4 Thaimaassa lietsotaan is\u00e4nmaallisuutta samaan aikaan, kun ulkomaisia sijoittajia yritet\u00e4\u00e4n kiihke\u00e4sti houkutella maahan.<\/p>\n
Maan hallitus on, osin valuuttarahaston vaatimuksesta, l\u00f6ys\u00e4nnyt viime viikkoina useita ulkomaista omistusta s\u00e4\u00e4televi\u00e4 lakeja. Thaimaa, joka ylpeilee sill\u00e4, ettei sit\u00e4 ole koskaan valloitettu, p\u00e4\u00e4tyy arvostelijoiden mukaan t\u00e4t\u00e4 menoa l\u00e4nnen ylikansallisten suuryritysten siirtomaaksi.<\/p>\n
"oma apu -kampanja on eliitin surkea yritys matkia Japanin ja Korean tiukkaa kansallismielisyytt\u00e4. Se ei onnistu, ellei Thaimaan yhteiskuntaa kehitet\u00e4 nykyist\u00e4 tasa-arvoisemmaksi. Vain siten tavallisilla kansalaisilla on todellinen syy suojella kansallisia etujaan", pohtii Tavivoot. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bangkok, 14.01.98 (IPS) – Yh\u00e4 pahenevan talouskriisin kourissa kamppailevan Thaimaan johtajat ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet Thai auta thaita -kampanjan, jonka toivotaan yhdist\u00e4v\u00e4n kansaa, turvaavan yhteiskuntarauhan ja auttavan maan ulos taloudellisesta ahdi… Continue Reading