Port-au-Prince, 28.01.98 (IPS) – Ranskan kuningas Kaarle X l\u00e4hetti vuonna 1825 Haitiin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jossa taattiin Karibialla sijaitsevalle saarivaltiolle itsen\u00e4isyys. M\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 kuljettanut laiva viipyi matkalla kolme kuukautta.<\/p>\n
<\/p>\n
Kyseess\u00e4 ei ollut vuorovaikutteinen viestint\u00e4, vaan yksipuolinen tiedonanto, sill\u00e4 haitilaisille ei j\u00e4tetty asiassa sanan sijaa. Ranska ilmoitti, ett\u00e4 itsen\u00e4isyytens\u00e4 hintana Haitin on annettava sille t\u00e4ydet kauppaedut ja maksettava ranskalaisille orjanomistajille koituvista menetyksist\u00e4 150 miljoonan frangin korvaukset.<\/p>\n
Haiti eli tuolloin eristyksiss\u00e4 muusta maailmasta ja kauppakumppaneista, joten sen oli pakko hyv\u00e4ksy\u00e4 Ranskan vaatimukset. Kyet\u00e4kseen maksamaan ensimm\u00e4isen 30 miljoonan frangin korvauser\u00e4n Haitin presidentti Jean Pierre Boyer sulki kaikki maansa koulut. Sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 esimerkkin\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n maan talouden rakennesopeutuksesta.<\/p>\n
Nykyisin tieto kulkee s\u00e4hk\u00f6postin avulla teollisuusmaista kehitysmaihin muutamassa sekunnissa. Tiedonv\u00e4lityksen vauhti on muuttunut, mutta vuoropuhelun ehdot eiv\u00e4t. Tieto kulkee yh\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n, k\u00e4skyt sanellaan ilman neuvotteluvaraa, ja kallis lasku j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 liian usein etel\u00e4n maksettavaksi.<\/p>\n
Maailman viestint\u00e4virtoja leimaa kaksi keskeist\u00e4 piirrett\u00e4: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 alaa hallitsevien liikeyritysten markkinaperspektiivi ja toisaalta inhimillinen perspektiivi, jossa tieto rakentaa siltoja ihmisten v\u00e4liselle kommunikoinnille.<\/p>\n
Markkinaperspektiivi on nykyisin selv\u00e4sti voitolla inhimillisest\u00e4. Maailman tietoliikennepalvelujen arvo vuonna 1995 oli 600 miljardia dollaria (3 300 miljardia markkaa), ja nopeimmin kasvoivat kehitysmaiden markkinat. Puhelinlinjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 paisui kehitysmaissa 1990-95 keskim\u00e4\u00e4rin 14 prosenttia, kun teollisuusmaissa kasvu oli vain 3,5 prosenttia.<\/p>\n
Ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4listen luottolaitosten kehitysmaille sanelemat talouden rakennesopeutusohjelmat edellytt\u00e4v\u00e4t usein muun muassa valtiollisten puhelinyhti\u00f6iden yksityist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Yritykset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nykyisin enemm\u00e4n rahaa tietoliikennepalveluihin kuin \u00f6ljyyn. Informaatiosta on tullut maailmanlaajuisen eli globaalin talouden polttoainetta, mutta edist\u00e4\u00e4k\u00f6 se my\u00f6s kommunikaation inhimillist\u00e4 perspektiivi\u00e4?<\/p>\n
Voidaan my\u00f6s kysy\u00e4, onko globaali kommunikaatio lis\u00e4\u00e4ntyneine tietovirtoineen, satelliittiantenneineen, telekopiokoneineen ja internetteineen parantanut tiedonkulkua kehitysmaiden sis\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n
Nykyisen kokemuksen valossa vastaus on ei.<\/p>\n
Demokraattisessa yhteiskunnassa tiedon tulee kulkea valtiolta kansalle ja kansalta valtiolle jatkuvana vuoropuheluna. Useimpien kehitysmaiden rajojen sis\u00e4ll\u00e4 vallitsee kuitenkin r\u00e4ike\u00e4 ep\u00e4suhta tietomarkkinoiden kasvun ja virallisen kommunikaation puuteen v\u00e4lill\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4inen koskee usein sek\u00e4 kehitysmaiden hallituksia ett\u00e4 maissamme toimivia kansainv\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Kommunikaation puute ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon levitt\u00e4minen tulee meille todella kalliiksi. Haitilaisilla on siit\u00e4 esimerkki vuodelta 1980, jolloin kansainv\u00e4liset avustusj\u00e4rjest\u00f6t ryhtyiv\u00e4t maan hallituksen k\u00e4skyst\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n saaren perinteist\u00e4 sikakantaa. Talonpojille vakuutettiin, ett\u00e4 siat olivat sairaita, ja heille luvattiin korvauksia sek\u00e4 parempia sikoja.<\/p>\n
Uudet Yhdysvaltain Iowasta tuodut siat tarvitsivat puhdasta juomavett\u00e4, kallista tuontiruokaa ja erikoiskarsinoita. Haitin talonpojat ryhtyiv\u00e4t kutsumaan niit\u00e4 nelijalkaisiksi prinsseiksi.<\/p>\n
Sikojen vaihto ep\u00e4onnistui t\u00e4ysin. Haitin talonpoikien menetykset arvioitiin 12-15 miljoonaksi dollariksi (66-83 miljoonaa markkaa), ja monet joutuivat puille paljaille. Maaseudun asukkaiden proteiininsaanti heikkeni huomattavasti, ja laskemattomat kielteiset vaikutukset ulottuivat maaper\u00e4n laatuun ja maatalouden tuottavuuteen asti.<\/p>\n
Kun haitilaisille nykyisin kerrotaan, ett\u00e4 globalisaatio auttaa heit\u00e4 ja ett\u00e4 valtiolliset yrityksemme ovat "sairaita", he muistavat sikajutun.<\/p>\n
YK:n inhimillisen kehityksen raportti 1997 sanoo selv\u00e4sti: "K\u00f6yhyyden juuriminen koko maailmasta on enemm\u00e4n kuin moraalinen tavoite ja inhimillisen solidaarisuuden edellytt\u00e4m\u00e4 sitoumus. Se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen mahdollisuus. K\u00f6yhyyden h\u00e4vitt\u00e4misen kustannukset ovat v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t kuin luullaan: noin yksi prosentti koko maailman yhteenlasketuista tuloista tai kaikkein k\u00f6yhimm\u00e4t maat poisluettuina 2-3 prosenttia kansantuotteesta."<\/p>\n
Jotta t\u00e4m\u00e4 tavoite voitaisiin toteuttaa, tietoja ja tiet\u00e4myst\u00e4 pit\u00e4isi virrata etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen.<\/p>\n
Esimerkiksi "ep\u00e4viralliseksi sektoriksi" kutsuttu harmaa talous tuottaa maailmassa vuodessa noin 16 biljoonaa dollaria (88 biljoonaa markkaa). Haitissakin ep\u00e4virallisen sektorin vahvuus \u00e4llistytt\u00e4\u00e4 taloustieteilij\u00f6it\u00e4. Sen varallisuuden kokonaisarvo on noin 4,7 miljardia dollaria (26 miljardia markkaa), joka vastaa 72 prosenttia Haitin 123 suurimman yksityisen yrityksen arvosta.<\/p>\n
Harmaa talous on valmis taloudellisen toiminnan verkosto, joka ulottuu kaupunkislummeista maaseudun syrj\u00e4kolkkiin ja koskettaa v\u00e4est\u00f6n k\u00f6yh\u00e4n enemmist\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikkialla. Investoinnit on kohdistettava sinne. On aloitettava jatkuva vuoropuhelu k\u00f6yhien kanssa, jotta saataisiin aikaan kaikkia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista kasvua.<\/p>\n
Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t sen enemp\u00e4\u00e4 pohjoisessa kuin etel\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi etel\u00e4n \u00e4\u00e4nille. He eiv\u00e4t voi olla ikuisesti piittaamatta siit\u00e4, ett\u00e4 joka kolmas sekunti kuolee alle viisivuotias lapsi n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Ja ett\u00e4 1,3 miljardia ihmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 alle viidell\u00e4 markalla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja kolme miljoonaa ihmist\u00e4 kuolee joka vuosi tuberkuloosiin.<\/p>\n
Uusliberalistisen talousmallin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n toimineen hyvin, mutta kuilu rikkaiden ja k\u00f6yhien v\u00e4lill\u00e4 on vain kasvanut. 1960 maailman v\u00e4est\u00f6n rikkaimman ja k\u00f6yhimm\u00e4n viidenneksen tulojen suhde oli 30:1, mutta 1994 se oli rev\u00e4ht\u00e4nyt luvuiksi 78:1.<\/p>\n
Onneksi maailmasta l\u00f6ytyy niit\u00e4kin, joita kiinnostaa todellinen kommunikaatio v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon levitt\u00e4misen sijasta. Heihin kuuluvat YK:n kehitysrahaston UNDP:n asiantuntijat, jotka sanovat, ett\u00e4 k\u00f6yhyys ei ole en\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Maailmasta l\u00f6ytyv\u00e4t aineelliset voimavarat, tietotaito sek\u00e4 ihmiset, joiden avulla k\u00f6yhyydest\u00e4 vapaa maailma on mahdollista toteuttaa muutamassa vuosikymmeness\u00e4. Se on haasteemme uudelle vuosituhannelle. (Inter Press Service) * Jean-Bertrand Aristide on entinen Haitin presidentti. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Port-au-Prince, 28.01.98 (IPS) – Ranskan kuningas Kaarle X l\u00e4hetti vuonna 1825 Haitiin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jossa taattiin Karibialla sijaitsevalle saarivaltiolle itsen\u00e4isyys. M\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 kuljettanut laiva viipyi matkalla kolme kuukautta.Kyseess\u00e4 ei oll… Continue Reading