Solo, Indonesia, 25.02.98 (IPS) – Ladiman on tehnyt teini-ik\u00e4isest\u00e4 asti satunnaisia t\u00f6it\u00e4 Indonesian valtion mets\u00e4yhti\u00f6lle Perun Perhutanille. Nyt 63-vuotiaana h\u00e4n auttaa yh\u00e4 kaatamaan tai istuttamaan tiikkipuita aina tarpeen mukaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Vaikka Ladiman ei ole koko ik\u00e4n\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt yhti\u00f6n vakinaisille palkkalistoille, Perun Perhutan antaa h\u00e4nen perheens\u00e4 viljell\u00e4 maissia ja vihanneksia maillaan. Yhti\u00f6ll\u00e4 on 30 000 hehtaarin laajuinen tiikkiplantaasi Cepussa, joka sijaitsee 70 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Solon kaupungista Jaavan saaren keskiosissa.<\/p>\n
Ladiman on 47 muun perheen kanssa osallisena sosiaalisessa mets\u00e4talousohjelmassa, joka sallii paikallisten talonpoikien viljell\u00e4 maata tiikkipuiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4vill\u00e4 maakaistaleilla. Jokainen perhe saa lis\u00e4ksi nelj\u00e4nneshehtaarin maata, jolla kasvattaa maissia myyt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
Monien mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestely – tilap\u00e4iset mets\u00e4ty\u00f6t ja oikeus viljell\u00e4 maata – on onnistunut, vaikkakin vaatimaton tapa auttaa mets\u00e4talousalueiden liepeill\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 perheit\u00e4.<\/p>\n
Arvostelijoiden mukaan j\u00e4rjestely on kuitenkin tuloksiltaan liian vaatimaton ja saattaa pikemminkin tehd\u00e4 pysyv\u00e4ksi ihmisten ahdingon, jota sen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 helpottaa.<\/p>\n
He muistuttavat, ett\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isill\u00e4 ei ole asiaa mets\u00e4yhti\u00f6iden voitoille. Heille ei herunut penni\u00e4k\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 edes 1980- luvulla, jolloin mets\u00e4teollisuus oli Indonesian t\u00e4rkein vientiala.<\/p>\n
Ladiman ja kumppanit ovat pysyneet maattomina tilap\u00e4isty\u00f6l\u00e4isin\u00e4 huolimatta vuosikymmenten raadannasta valtionyhti\u00f6n hyv\u00e4ksi. Talonpojat itse sanovat, ettei sosiaalisen mets\u00e4talousohjelman anti riit\u00e4 likik\u00e4\u00e4n perheen el\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n
Talonpojat saavat viiden kuukauden v\u00e4lein kypsyv\u00e4n maissisatonsa myymisest\u00e4 vajaat 240 markkaa. Ladimanin vaimolle maksetaan Perum Perhutanin siemenkeskuksessa 1,2 markkaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Vuotuisen mets\u00e4nhakkuun aikana tilap\u00e4isty\u00f6ntekij\u00f6ille maksetaan saman verran kaadetulta puukuutiolta.<\/p>\n
Toinen satunnaisilla mets\u00e4t\u00f6ill\u00e4 el\u00e4v\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4inen, 57-vuotias Parno, n\u00e4kee asian n\u00e4in: "Tied\u00e4n vain, ett\u00e4 yhti\u00f6n johdossa v\u00e4ki tulee rikkaammaksi ja rikkaammaksi. Heill\u00e4 on hyv\u00e4t talot ja uudenuutukaiset autot. Mutta min\u00e4 olen edelleen samassa jamassa kuin aina ennenkin."<\/p>\n
Perum Perhutanin mets\u00e4turvallisuusosaston johtaja Martono uskoo kuitenkin, ett\u00e4 seudun asukkailla menisi viel\u00e4 nykyist\u00e4 huonommin ilman yhti\u00f6n sosiaalisia ohjelmia.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa nuo ohjelmat osoittavat, ett\u00e4 yhti\u00f6 kantaa huolta paikallisista asukkaista ja haluaa auttaa helpottamaan heid\u00e4n k\u00f6yhyytt\u00e4\u00e4n. "Me teimme t\u00e4t\u00e4 jo paljon ennen kuin hallitus muotoili omat k\u00f6yhyyden vastaiset ohjelmansa", Martono muistuttaa.<\/p>\n
Bandungissa toimiva yhteiskunnallinen tutkimuskeskus Akatiga on eri mielt\u00e4. Sen vanhempi tutkija Juni Thamrin kyseenalaistaa Perun Perhutanin sosiaalisen sitoutumisen, koska "maattomien maaty\u00f6l\u00e4isten kurjuus ei ole muuttunut miksik\u00e4\u00e4n ohjelman k\u00e4ynnist\u00e4misen j\u00e4lkeen."<\/p>\n
Thamrinin mukaan ohjelma on itse asiassa tarkoitettu est\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 asukkaat varastavat puuta, kuten usein tapahtuu. Yhti\u00f6 siis sijoittaa turvallisuuteen eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n k\u00f6yhien auttamiseen salliessaan asukkaiden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paikallisia voimavaroja, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ohjelma auttaa talonpoikia pysym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4, mutta ei paranna heid\u00e4n asemaansa, Thamrin jatkaa.<\/p>\n
Talonpoikien on lupa kylv\u00e4\u00e4 tiikkitarhoihin vain tiettyj\u00e4 kasveja, jotka eiv\u00e4t vahingoita puita. Kasvaessaan puut j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t muut kasvit varjoonsa ja heikent\u00e4v\u00e4t niiden kasvua. Thamrinin mukaan useimmat sallituista viljelykasveista ovat lis\u00e4ksi markkina-arvoltaan heikkoja.<\/p>\n
Entisten ongelmien lis\u00e4ksi mets\u00e4ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4kin koettelee nyt Indonesian talouskriisi, vaikka n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole koskaan kuulleetkaan Maailmanpankista tai Kansainv\u00e4lisest\u00e4 valuuttarahastosta. Talouden alam\u00e4ki osuu viel\u00e4 yksiin kuivuuden kanssa, joka on pahin 50 vuoteen.<\/p>\n
Kuten muutkin indonesialaiset, my\u00f6s Cepun asukkaat ovat saaneet havaita, ett\u00e4 ruoka\u00f6ljyn ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet yli 75 prosenttia viiden viime kuukauden aikana. Polttonesteiden hinnat ovat singahtaneet 300 prosenttia yl\u00f6sp\u00e4in, mik\u00e4 on aiheuttanut mellakoita ja kauppojen ry\u00f6stely\u00e4 eri puolilla maata.<\/p>\n
Cepun mets\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset kertovat suurimman haaveensa aina olleen saada pala omaa maata. Nyt tuo haave lienee entist\u00e4 kaukaisempi, sill\u00e4 kyliin on alkanut tunkea my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 kaupungeista. Ladiman ja Parno joutuvat jakamaan viljelt\u00e4vikseen annetut maapalat heid\u00e4n kanssaan.<\/p>\n
Yksi tulokkaista on 38-vuotias rakennusty\u00f6l\u00e4inen Sugiman. "Olen nyt kotona. Jakartaan en palaa, sill\u00e4 siell\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Solo, Indonesia, 25.02.98 (IPS) – Ladiman on tehnyt teini-ik\u00e4isest\u00e4 asti satunnaisia t\u00f6it\u00e4 Indonesian valtion mets\u00e4yhti\u00f6lle Perun Perhutanille. Nyt 63-vuotiaana h\u00e4n auttaa yh\u00e4 kaatamaan tai istuttamaan tiikkipuita aina tarpeen mukaan.Vaikka Lad… Continue Reading