Jakarta, 11.03.98 (IPS) – "Minua pelottaa. Jos omistaisin tarpeeksi rahaa, olisin jo poistunut maasta", sanoo kiinalaista syntyper\u00e4\u00e4 oleva Lilis, joka ty\u00f6skentelee talousjohtajana Indonesian p\u00e4\u00e4kaupungissa Jakartassa toimivassa yrityksess\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Peitenimell\u00e4 Hendra esiintyv\u00e4 kiinalainen kertoo jatkavansa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n sisustussuunnittelijana, mutta pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 passinsa koko ajan k\u00e4sill\u00e4. "Haluaisin ostaa avoimen lentolipun Singaporeen, kuten monet muut ovat tehneet, mutta tulisi liian kalliiksi hankkia liput koko perheelle, koska ne ovat voimassa vain kolme kuukautta", h\u00e4n aprikoi.<\/p>\n
Lilis ja Hendra edustavat 200 miljoonan asukkaan Indonesian kuutta miljoonaa kiinalaista, jotka seuraavat huolestuneina rotuvihan voimistumista talouskriisin vanavedess\u00e4.<\/p>\n
Kiinalaiset muodostavat 3-4 prosenttia Indonesian v\u00e4est\u00f6st\u00e4, josta 87 prosenttia on islaminuskoisia. Se tekee maasta maailman suurimman muslimivaltion.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lisen j\u00e4nnityksen kasvaessa monet rikkaat ja keskiluokkaiset indonesiankiinalaiset ovat jo pakanneet tavaransa ja l\u00e4hteneet maasta tai j\u00e4\u00e4neet oleskeluluvan turvin Yhdysvaltoihin ja Australiaan.<\/p>\n
Er\u00e4iden arvioiden mukaan keskiluokkaisten kiinalaisten p\u00e4\u00e4omaa on virrannut ulos Indonesiasta jo miljardin dollarin (5,5 miljardia markkaa) edest\u00e4. Valtaosa indonesiankiinalaisista on kuitenkin tavallista v\u00e4ke\u00e4, jolle ei ole pakopaikkaa tarjolla.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvun ja hintojen nousun suututtamat joukkiot ovat viime kuukausina ry\u00f6stelleet varsinkin kiinalaisten omistamia kauppoja eri puolilla Indonesiaa. My\u00f6s joihinkin kristillisiin kirkkoihin ja buddhalaisiin temppeleihin on hy\u00f6k\u00e4tty tai niiden sein\u00e4t on sotkettu graffiteilla. Indonesiankiinalaisista vajaat puolet on kristittyj\u00e4.<\/p>\n
Monien kiinalaisten mielest\u00e4 Indonesian hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi est\u00e4\u00e4kseen ihmisten vihaa suuntautumasta heihin.<\/p>\n
Presidentti Suharto n\u00e4ytti kajoavan aiheeseen maaliskuun alussa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa, jossa h\u00e4n kehotti indonesialaisia yhten\u00e4isyyteen. "On hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 etsi\u00e4 syntipukkeja", h\u00e4n sanoi.<\/p>\n
Yleiset hinnankorotukset ovat pakottaneet my\u00f6s kiinalaiset kauppiaat korottamaan hintoja. Tavalliset ihmiset ja er\u00e4\u00e4t armeijan kenraalit ovat syytt\u00e4neet kauppiaita tavaroiden, kuten riisin ja ruoka\u00f6ljyn, hamstraamisesta. Monet kiinalaiset sanovat, ett\u00e4 poliisit saapuvat mellakkapaikalle vasta kun riehunta on laantumassa.<\/p>\n
Jotkut muslimijohtajat ovat koettaneet levitt\u00e4\u00e4 sovinnon sanomaa. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n 20-miljoonaista muslimij\u00e4rjest\u00f6\u00e4 johtava Amien Rais selitti \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 vihan kohteena tulisi olla maan hallituksen eik\u00e4 kiinalaisten, "jotka muodostavat osan t\u00e4t\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 kansakuntaa".<\/p>\n
Indonesian vaikutusvaltaiset sotilaspiirit ovat kuitenkin eri yhteyksiss\u00e4 usuttaneet kansaa kiinalaisia vastaan. Upseerit ovat my\u00f6s syytt\u00e4neet kiinalaisia liikemiehi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t osallistu maan rahayksik\u00f6n rupian pelastamistalkoisiin.<\/p>\n
Suhartokin on kehottanut valtaosin kiinalaisia yritysjohtajia kotiuttamaan arviolta 80 miljardia dollaria (440 miljardia markkaa), jotka on sijoitettu ulkomaille. Viime aikoihin asti n\u00e4ill\u00e4 teollisuusporhoilla on ollut toimivat liikesuhteet presidentin perheeseen.<\/p>\n
"Me olemme kolmannen luokan kansalaisia. Aina kun maa on vaikeuksissa, aletaan testata meid\u00e4n kiinalaisten todellista halukkuutta olla indonesialaisia. Olen surullinen", huokaa lehtialalla ty\u00f6skentelev\u00e4 kiinalainen, joka esiintyy peitenimell\u00e4 Anton.<\/p>\n
Er\u00e4s Hongkongissa vaikuttava tarkkailija arvioi, ett\u00e4 Indonesian hallitus voisi tehd\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n lievitt\u00e4\u00e4kseen rodullista j\u00e4nnityst\u00e4. "Vihamielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t indonesiankiinalaiset tiet\u00e4v\u00e4t ep\u00e4ilyksett\u00e4, miten varoa \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 riidanhaastajia. He eiv\u00e4t tarvitse hallituksen varoituksia, joten ne oikeastaan vain laillistavat ajattelun, joka haluaa pit\u00e4\u00e4 kiinalaiset muukalaisina", h\u00e4n arvioi.<\/p>\n
Antonin vanhemmat saapuivat Indonesiaan kauan ennen tasavallan perustamista, ja poika syntyi muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Tyynenmeren sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kiinalaisten tulisi pysy\u00e4 Indonesiassa, mutta pit\u00e4\u00e4 matalaa profiilia. "En kuitenkaan moiti niit\u00e4, jotka pakenevat", h\u00e4n tunnustaa.<\/p>\n
Anton kertoo aina pit\u00e4neens\u00e4 itse\u00e4\u00e4n indonesialaisena. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 kiinalaiset hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin osaksi yhteiskuntaa, jonka perustajien tavoitteena oli luoda yhten\u00e4isyytt\u00e4 monikulttuuriselta pohjalta.<\/p>\n
Kiinalaisilla on tuskallisia muistoja Indonesiasta 1960- luvulta, jolloin monet saivat surmansa veril\u00f6ylyiss\u00e4. Ne seurasivat kommunistiseksi v\u00e4itetty\u00e4 vallankaappausyrityst\u00e4, jonka kukistaminen nosti Suharton valtaan. Tuolloin monia kiinalaisia ep\u00e4iltiin kommunisteiksi.<\/p>\n
Indonesiankiinalaisilla ei ole lupaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiinalaisia nimi\u00e4\u00e4n virallisesti. Heid\u00e4n henkil\u00f6todistuksissaan on oltava merkint\u00e4 syntyper\u00e4st\u00e4, eik\u00e4 heit\u00e4 rohkaista viett\u00e4m\u00e4\u00e4n perinnejuhliaan julkisesti.<\/p>\n
Indonesian kansalaisten edellytet\u00e4\u00e4n ilmoittavan jokseenkin kaikissa virallisissa kaavakkeissa ja asiakirjoissa uskontonsa ja syntyper\u00e4ns\u00e4. Se mahdollistaa viranomaisten harjoittaman rodullisen ja uskonnollisen syrjinn\u00e4n. Yliopistot jopa rajoittavat kiinti\u00f6ill\u00e4 kiinalaisten opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Antonin mukaan Indonesian yritykset luoda yhten\u00e4ist\u00e4 kansakuntaa ovat ep\u00e4onnistuneet muidenkin v\u00e4hemmist\u00f6jen kuin kiinalaisten osalta. H\u00e4n viittaa vuonna 1996 Kalimantanin maakunnassa puhjenneisiin levottomuuksiin dayak- ja madurese- kansojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Jotkut sanovat Indonesian rotuj\u00e4nnitysten juontavan juurensa 1600-luvulta, jolloin hollantilaiset siirtomaavalloittajat k\u00e4yttiv\u00e4t kiinalaisia ja muita aasialaisia "v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4" eurooppalaisten ja alkuper\u00e4iskansojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Toisten mielest\u00e4 ongelma liittyy pikemminkin Indonesian hallituksen politiikkaan, joka on aina ollut ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 etnisiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n
Indonesian ensimm\u00e4inen presidentti Sukarno nimitti kiinalaisia ministereiksi, mutta kielsi heilt\u00e4 kaupank\u00e4ynnin maaseudulla. Suharto puolestaan on valinnut taitavina liikemiehin\u00e4 tunnettuja kiinalaisia yritysjohtajiksi varmistaakseen vaurastumisensa. Samaan aikaan h\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 kiinalaisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 omaa kielt\u00e4\u00e4n ja vaalimasta kulttuuriaan. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jakarta, 11.03.98 (IPS) – "Minua pelottaa. Jos omistaisin tarpeeksi rahaa, olisin jo poistunut maasta", sanoo kiinalaista syntyper\u00e4\u00e4 oleva Lilis, joka ty\u00f6skentelee talousjohtajana Indonesian p\u00e4\u00e4kaupungissa Jakartassa toimivassa yritykses… Continue Reading