Rabat, 17.03.98 (IPS) – Marokkolainen rakennusmies Abderrahim Bouchina, 35, on j\u00e4lleen joutunut ty\u00f6markkinajoustojen uhriksi ja j\u00e4\u00e4nyt ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi. Markkinoiden vapauden puolustajien mielest\u00e4 Marokon kaltaisten maiden taloudellinen kehitys kuitenkin vaatii sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6nantajilla on lupa ottaa ja erottaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 mielens\u00e4 mukaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Casablancassa toimiva rakennusalan yritys erotti Bouchinan rutiininomaisesti osana vuotuista henkil\u00f6st\u00f6n supistustaan. Bouchina kertoo, ett\u00e4 yhti\u00f6 pyyt\u00e4\u00e4 aina vuoden lopussa suurinta osaa henkil\u00f6kunnastaan "eroamaan vapaaehtoisesti".<\/p>\n
"Korvaus ei koskaan ylit\u00e4 5 000 dirhamia (2 750 markkaa). Osa irtisanotuista pestataan samaan firmaan vuoden vaihteen j\u00e4lkeen, mutta uusina ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4", Bouchina kertoo.<\/p>\n
Ty\u00f6nantaja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 palkkamenoissa ja sosiaaliturvamaksuissa, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n jatkuvasti p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6suhteissa.<\/p>\n
Ollessaan rakennusfirman palveluksessa Bouchina uurasti pitk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, joskus aamukahdeksasta iltakymmeneen, ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeissa olosuhteissa. Palkka oli vain 1 300 dirhamia (reilut 700 markkaa) kuussa, kun lain s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 minimipalkka on 825 markkaa.<\/p>\n
"Joustojen" ja vapauksien takaaminen yksityisen sektorin sijoittajille voi auttaa kasvattamaan maan bruttokansantuotetta (bkt), mutta se ei automaattisesti johda kaikkien asukkaiden elintason nousuun, marokkolainen taloustieteilij\u00e4 Mohamed Laamime huomauttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa bkt:n kasvusta hy\u00f6tyy usein vain pieni osa yhteiskunnasta, mik\u00e4 edelleen laventaa kuilua rikkaiden ja k\u00f6yhien v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s keskiluokan vajoaminen k\u00f6yhyyteen kiihtyy. Marokon 27-miljoonainen v\u00e4est\u00f6 kasvaa yh\u00e4 kahden prosentin vuosivauhtia.<\/p>\n
Mahjoub Gharoubi, 16, on el\u00e4v\u00e4 esimerkki Marokossa tapahtuneesta kehityksest\u00e4. Gharoubin perhe hajosi, kun is\u00e4 sai potkut Salen kaupungissa toimineesta vaatetustehtaasta. Mahjoubin oli pakko l\u00e4hte\u00e4 myym\u00e4\u00e4n savukkeita kadulle auttaakseen ruokkimaan ja vaatettamaan viisi nuorempaa velje\u00e4\u00e4n. H\u00e4n tienaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 noin 75 dirhamia (41 markkaa) ja antaa omien sanojensa mukaan kaiken \u00e4idilleen.<\/p>\n
Monet marokkolaiset syrj\u00e4ytyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4n valtavirrasta Mahjoubin tavoin, sanoo ihmisoikeusaktivisti Mourad Mimoun. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n markkinoiden vapauttamiseen t\u00e4hd\u00e4nneet uudistukset ja kansainv\u00e4listen luottolaitosten sanelemat talouden rakennesopeutusohjelmat kiihdytt\u00e4v\u00e4t marokkolaisen yhteiskunnan hajoamista.<\/p>\n
Marokon finanssi- ja sijoitusministeri\u00f6n vanhempi virkamies puolustaa harjoitettua politiikkaa. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n 1980-luvun alussa toteutetut laajat yksityist\u00e4miset eiv\u00e4t merkinneet sit\u00e4, ett\u00e4 valtio v\u00e4lttelisi vastuutaan. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 uudet kauppaa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja investointeja s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4t lait on tarkoitettu "suojelemaan maata kahleettoman liberalisaation haitallisilta vaikutuksilta".<\/p>\n
Marokon tilastokeskus (Insea) oli mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maaliskuussa Rabatissa pidetty\u00e4 seminaaria, jossa ruodittiin Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin politiikan sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 vaaroja ja mietittiin, miten taistella k\u00f6yhyytt\u00e4 vastaan Pohjois-Afrikassa.<\/p>\n
Inseaa edustavan professori Mahdi Lahloun mukaan talouden vapauttamisella voi olla eritt\u00e4in kielteisi\u00e4 vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Lahlou kertoo, ett\u00e4 marokkolaisten ostovoima on v\u00e4hentynyt selv\u00e4sti viime aikoina. T\u00e4rkein syy siihen on peruselintarvikkeiden hintatukien leikkaaminen. Niiden piiriin kuuluivat esimerkiksi sokeri, ruoka\u00f6ljy ja vehn\u00e4. Samaan aikaan hintojen nousun kanssa palkat ovat pikemminkin taantuneet.<\/p>\n
Lahloun mukaan Marokon inhimilliseen kehitykseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 politiikassa on my\u00f6s suuria puutteita, sill\u00e4 "se vain pahentaa tulonjaon ep\u00e4tasaisuutta". Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n virkamiesten keskuudessa on valtavia palkkaeroja: jotkut tienaavat 1 200 dirhamia (660 markkaa) ja toiset 100 000 dirhamia (55 000 markkaa) kuussa.<\/p>\n
"Joillekin maksetut ylisuuret palkat aiheuttavat sen, ett\u00e4 emme voi j\u00e4rkeist\u00e4\u00e4 julkisia menoja, luoda ty\u00f6paikkoja ja pyrki\u00e4 sosiaaliseen yhten\u00e4isyyteen", Lahlou sanoo.<\/p>\n
Valtioiden talouden tilaa tutkiva kansainv\u00e4linen luokituslaitos Standard & Poor's arvioi \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 Marokon tulisi panna julkisten menojen, varsinkin palkkojen, kasvu aisoihin saadakseen taseensa kuntoon.<\/p>\n
Maailmanpankin raportin mukaan Marokon tilanne on kuitenkin kohentunut melkoisesti: k\u00f6yhyysrajan alapuolella el\u00e4vien osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli 1980 viel\u00e4 20 prosenttia ja 1990-luvun alussa en\u00e4\u00e4 13 prosenttia.<\/p>\n
Silti ostovoima jatkaa hupenemistaan, eik\u00e4 huomattavalla osalla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ole mahdollisuutta saada selliasia peruspalveluja kuin terveydenhuolto, puhdas juomavesi tai s\u00e4hk\u00f6. Taloustieteilij\u00e4t kehottavatkin arvioimaan Marokon k\u00f6yhyytt\u00e4 my\u00f6s muilla kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisill\u00e4 mittareilla<\/p>\n
Marokon sosiaaliset turvaverkot ovat reik\u00e4isi\u00e4: esimerkiksi el\u00e4ke ei riit\u00e4 edes perustarpeiden tyydytt\u00e4miseen. Malika Hallaoui, 52, myy vihanneksia torilla, koska h\u00e4nen miehens\u00e4 el\u00e4ke ei riit\u00e4 kattamaan seitsem\u00e4n, viel\u00e4 kouluja k\u00e4yv\u00e4n lapsen menoja. Torimyyj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ansiot j\u00e4\u00e4v\u00e4t 100-150 dirhamiin (55-82 markkaa).<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan ihminen on k\u00f6yh\u00e4, jos h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4ansionsa j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle yhden dollarin (5,5 markkaa). Lahloun mielest\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 ovat todellisuudessa ne, joilla ei ole varaa menn\u00e4 yleiseen sairaalaan ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lapsiaan kouluun tai ne, jotka eiv\u00e4t saa vett\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Standard & Poor's listaa Marokon ongelmiksi heilahtelevan bkt:n ja suuren riippuvuuden maataloudesta, joka tarjoaa yh\u00e4 nelj\u00e4nneksen kaikista ty\u00f6paikoista. Maatalouden tuotanto vaihtelee suuresti sateista riippuen, sill\u00e4 vain yhdeks\u00e4sosa viljelymaasta on keinokastelun piiriss\u00e4.<\/p>\n
Markon bkt kasvoi reilut 10 prosenttia kaudella 1993-94, mutta kutistui 7 prosenttia 1994-95 kasvaakseen j\u00e4lleen 7 prosenttia 1995-96. Vahvistamattomat luvut kaudelta 1996-97 puhuvat niin ik\u00e4\u00e4n 7 prosentin kasvusta tavallista runsaampien sateiden ja niiden seurauksena saatujen hyvien satojen ansiosta.<\/p>\n
Marokkolaisten taloustieteilij\u00f6iden mukaan tarvittaisiin pitk\u00e4\u00e4n jatkuvaa 7 prosentin kasvua, jos maa mielii p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n
"K\u00f6yhyytt\u00e4 vastaan ei voida taistella tehokkaasti ilman koulutuksen, hallinnon ja oikeuslaitoksen perinpohjaista uudistamista", Lahlou muistuttaa. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rabat, 17.03.98 (IPS) – Marokkolainen rakennusmies Abderrahim Bouchina, 35, on j\u00e4lleen joutunut ty\u00f6markkinajoustojen uhriksi ja j\u00e4\u00e4nyt ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi. Markkinoiden vapauden puolustajien mielest\u00e4 Marokon kaltaisten maiden taloudellinen kehitys kuit… Continue Reading