M'xico, 15.04.98 (IPS) – \u00c4skett\u00e4in tekem\u00e4ni matka Meksikon Chiapasin osavaltioon oli raskas kokemus, mutta el\u00e4t\u00e4n siit\u00e4 huolimatta yh\u00e4 toivetta konfliktin rauhanomaisesta ratkaisusta. Sen tulisi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 Chiapasin asukkaita ja kaikkia meksikolaisia, mutta eritoten alueen alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Zapatistien kansallinen vapautusarmeija (EZLN) -niminen sissiliike nousi vuoden 1994 alussa kapinaan vaatien oikeuksia Etel\u00e4-Meksikossa sijaitsevan Chiapasin k\u00f6yhille intiaaneille ja pientalonpojille.<\/p>\n
Jo yli nelj\u00e4 vuotta jatkuneen konfliktin osapuolet varoittelevat, ett\u00e4 tien sulkeminen neuvotteluratkaisulta uhkaa johtaa yhteenoton kiihtymiseen ja pitkittymiseen.<\/p>\n
Vaikka osapuolet ajattelevat asioista eri tavoin, kaikki ovat valitettavan yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Chiapasin v\u00e4kivaltaisuudet ovat vaarassa laajeta. Monilla alueilla tilanne on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen j\u00e4nnittynyt, ja pieninkin tekosyy saattaa sytytt\u00e4\u00e4 kipin\u00e4n, josta levi\u00e4\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n tragedia. J\u00e4nnityst\u00e4 lis\u00e4\u00e4 armeijan voimakas l\u00e4sn\u00e4olo, joka my\u00f6s kasvattaa v\u00e4kivallan pelkoa.<\/p>\n
Vieraillessani Chiapasissa maaliskuun lopulla kuuntelin tarkasti kaikkia konfliktin osapuolia ja heid\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n rauhan mahdollisuuksista. En ollut siell\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta en pelkk\u00e4n\u00e4 tarkkailijanakaan. Menin Chiapasiin, koska Nobelin rauhanpalkinnon saajana olen sitoutunut etsim\u00e4\u00e4n neuvotteluratkaisuja konflikteihin. Lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4ni YK:n koulutus- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6n Unescon hyv\u00e4n tahdon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 edist\u00e4n ja rakennan rauhanomaista kulttuuria.<\/p>\n
Mutta kaikista titteleist\u00e4 ja velvollisuuksista huolimatta menin Chiapasiin ennen kaikkea intiaaninaisena ja -\u00e4itin\u00e4. Tunnen voimakasta yhteenkuuluvuutta siell\u00e4 el\u00e4viin maya-sisariini ja -veljiini. Chiapasin intiaaninyhteis\u00f6t el\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00f6yhyyden ja syrj\u00e4ytymisen kurimuksessa. Meid\u00e4n kaikkien tulisi tuntea tuskaa sen vuoksi. Tilanne on entisest\u00e4\u00e4n pahentunut nelj\u00e4n viime vuoden aikana, ja erityisesti niiden 15 000 ihmisen osalta, jotka sota on ajanut kotiseudultaan.<\/p>\n
Kaikkien osapuolten edustajat, joiden kanssa olin puheissa, ilmaisivat halukkuutensa vuoropuheluun ja neuvotteluihin. Kukaan ei kannattanut sotaa ja voimank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ratkaisukeinona.<\/p>\n
Yhteydet ovat kuitenkin tyystin poikki konfliktin osapuolten v\u00e4lilt\u00e4, eik\u00e4 neuvotteluja ole k\u00e4yty yli puoleentoista vuoteen. P\u00e4\u00e4osapuolet ovat Meksikon hallitus ja zapatistien EZLN. Cocopa- nimell\u00e4 kutsuttu rauhankomissio muodostuu eri osapuolen edustajista, joista kukaan ei n\u00e4yt\u00e4 olevan valmis my\u00f6nnytyksiin parantaakseen neuvotteluilmapiiri\u00e4.<\/p>\n
Kaikella kunnioituksella minusta tuntuu, ett\u00e4 tietyt osapuolet ovat unohtaneet, ett\u00e4 vuoropuhelu on keino tai v\u00e4line, eik\u00e4 lopullinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Nyt neuvotteluissa ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 edes alkuun, kun osapuolet eiv\u00e4t suostu tinkim\u00e4\u00e4n piiruakaan tavoitteistaan.<\/p>\n
Suurin uhka rauhalle lienev\u00e4t paikallisiin napamiehiin ja poliitikkoihin kytk\u00f6ksiss\u00e4 olevat aseelliset ryhm\u00e4t, jotka saavat toimia rankaisematta. Ne uhkailevat ja h\u00e4iritsev\u00e4t kyli\u00e4 jatkuvasti levitt\u00e4en terrorillaan ep\u00e4varmuutta ja pelkoa.<\/p>\n
Historia on osoittanut, ett\u00e4 monissa paikoissa t\u00e4llaiset joukkiot voivat ry\u00f6st\u00e4yty\u00e4 irti kaikesta valvonnasta ja synnytt\u00e4\u00e4 vaikeasti suitsittavan v\u00e4kivallan kierteen. Puolisotilaallisten joukkojen voiman ja vallan kasvu on erityisen huolestuttavaa.<\/p>\n
Lehdist\u00f6ss\u00e4 ja muualla on esitetty ep\u00e4ilyksi\u00e4 Chiapasissa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n roolin omaksuneiden ryhmien kyvyist\u00e4. Niihin kuuluu Cocopan ohella piispa Samuel Ruizin johtama Conai. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4t ovat kuitenkin antaneet m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4n arvokkaan panoksen yrityksille ratkaista konflikti.<\/p>\n
Sovintoyritysten onnistumisen olennainen ehto on, ett\u00e4 kaikki puolisotilaalliset ryhm\u00e4t riisutaan aseista ja kaikki mihin tahansa rikoksiin syyllistyneet vedet\u00e4\u00e4n oikeuteen. Se on ainoa keino korjata sosiaalinen rakenne, jonka veljien v\u00e4liset ristiriidat ovat repineet hajalle. Ristiriidat ovat seurausta vuosisatoja jatkuneesta intiaanien ep\u00e4oikeudenmukaisesta kohtelusta ja halveksunnasta.<\/p>\n
Ep\u00e4luulo ja ep\u00e4ily ovat juurtuneet syv\u00e4\u00e4n ja levinneet laajalle intiaaninyhteis\u00f6iss\u00e4. Alkuper\u00e4isasukkaisiin kautta vuosisatojen kohdistetut petokset, valheet ja likaiset temput ovat luonnollisesti aiheuttaneet sen, ett\u00e4 he suhtautuvat ep\u00e4luuloisesti kaikkiin asioitaan koskeviin lausuntoihin.<\/p>\n
Siksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 keskustella intiaaniyhteis\u00f6jen kanssa jokaisesta heit\u00e4 koskevasta laillisesta ja poliittisesta aloitteesta. On \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n huolestuttavaa, ett\u00e4 intiaanit on syrj\u00e4ytetty keskustelusta, joka koskee heid\u00e4n tulevaisuutensa kannalta olennaisia lakeja ja uudistuksia.<\/p>\n
J\u00e4lleen kerran muut pohtivat, mik\u00e4 on hyv\u00e4ksi tai pahaksi alkuper\u00e4isasukkaille, vaikka heid\u00e4n tulisi saada itse suunnitella omaa tulevaisuuttaan.<\/p>\n
Chiapasin-vierailuni aikana sain toiveita her\u00e4tt\u00e4vimm\u00e4t viestit ryhmilt\u00e4, jotka ovat sanoutuneet tiukasti irti v\u00e4kivallasta ja korostavat sen sijaan sovinnon merkityst\u00e4 niin perheenj\u00e4senten, naapureiden kuin kyl\u00e4l\u00e4istenkin kesken. N\u00e4m\u00e4 ihmiset kielt\u00e4ytyv\u00e4t sitomasta lapsiaan yhteis\u00f6j\u00e4 jakavaan vastakkainasetteluun, joka ikuistaa traagisen koston ja v\u00e4kivallan kierteen.<\/p>\n
Sain vahvimman vakuutuksen sovinnon ja rauhan mahdollisuudesta Chiapasissa Actealissa, jossa puolisotilaalliset joukkiot toteuttivat talonpoikien joukkomurhan joulukuussa. Actealin lesket, orvot ja muut asukkaat vakuuttivat minut rakkaudestaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tarvitaan kaikkien konfliktin osapuolten yhteisty\u00f6t\u00e4, jotta Chiapasin j\u00e4rjet\u00f6n v\u00e4kivalta saadaan loppumaan ja sen toimeenpanijat pannaan vastuuseen teoistaan.<\/p>\n
Osapuolten pit\u00e4isi pikaisesti joustaa ehdoistaan sen verran, ett\u00e4 neuvottelut saataisiin uudelleen k\u00e4yntiin. Hyv\u00e4n tahdon ja luovuuden avulla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia teit\u00e4 rauhaan.<\/p>\n
Jos vuoropuhelua ei synny, Actealin murhen\u00e4ytelm\u00e4 saattoi olla alku barbarismin kierteelle, jossa intiaanit maksavat verell\u00e4\u00e4n neuvottelijoiden tinkim\u00e4tt\u00f6myyden. (Inter Press Service) * Guatemalan maya-intiaaneihin kuuluva Rigoberta Menchu sai Nobelin rauhanpalkinnon 1992 ja toimii nykyisin Unescon hyv\u00e4n tahdon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M'xico, 15.04.98 (IPS) – \u00c4skett\u00e4in tekem\u00e4ni matka Meksikon Chiapasin osavaltioon oli raskas kokemus, mutta el\u00e4t\u00e4n siit\u00e4 huolimatta yh\u00e4 toivetta konfliktin rauhanomaisesta ratkaisusta. Sen tulisi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 Chiapasin asukkaita ja kaikkia me… Continue Reading