Santiago\/Caracas, 13.05.98 (IPS) – Ulkomaisia sijoituksia tulvi viime vuonna enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueelle, eik\u00e4 Aasian talouskriisin ennusteta h\u00e4iritsev\u00e4n maanosan talouskasvua t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna. Siin\u00e4 hyv\u00e4t uutiset. Samaan aikaan k\u00f6yhien osuus alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on noussut puoleen ja tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Vapun tienoilla julkaistiin kaksi Latinalaisen Amerikan taloudellisesta tilanteesta kertovaa raporttia, joiden sanoma on hyvin erilainen. YK-selvitys ylist\u00e4\u00e4 sijoitusten lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, kun taas ammattiyhdistysliike valittaa tuloerojen kasvua ja k\u00f6yhyyden pahenemista.<\/p>\n
"Aasian kriisi ei t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 vaikuttaneen merkitt\u00e4v\u00e4sti Latinalaisen Amerikan p\u00e4\u00e4omavirtoihin", sanoo YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission (Cepal) p\u00e4\u00e4sihteeri Jose Antonio Ocampo. Cepalin raportin mukaan alueelle tulleet suorat investoinnit yltiv\u00e4t viime vuonna 50 miljardiin dollariin (dollari on 5,4 markkaa), ja rahavirta on jatkunut tasaisena alkuvuoden.<\/p>\n
Kansainv\u00e4listen sijoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 koko maailmassa oli 1996 noin 350 miljardia dollaria, josta kehitysmaiden osalle siunaantui 134 miljardia. Aasia haukkasi kehitysmaiden kakusta 60 prosenttia ja Latinalainen Amerikka ja Karibia saivat vajaan kolmanneksen. Afrikkaan liikeni sijoituksia viitisen miljardia dollaria ja It\u00e4- Eurooppaan 571 miljoonaa dollaria.<\/p>\n
Edellisvuoteen verrattuna Latinalainen Amerikka ja Karibia vetiv\u00e4t 1997 puoleensa 30 prosenttia enemm\u00e4n sijoituksia, joista osa tuli saman alueen sis\u00e4lt\u00e4. Yksitt\u00e4isten maiden osalta tilastot ovat valmiina vasta vuodelta 1996, jolloin sijoittajia kiinnosti eniten Brasilia. Seuraavina olivat Meksiko, Argentiina, Chile, Peru ja Kolumbia.<\/p>\n
Kristillisdemokraattisen ammattiyhdistysliikkeen Venezuelassa toimiva Latinalaisen Amerikan ty\u00f6l\u00e4isten keskus (Clat) muistuttaa, ett\u00e4 maanosan tilanne ei ole lainkaan niin ruusuinen kuin investointitilastojen valossa voisi luulla.<\/p>\n
Clatin mukaan yli puolella Latinalaisen Amerikan ty\u00f6voimasta ei ole vakituista ty\u00f6paikkaa, ja kaupunkilaisten minimipalkka oli 1996 keskim\u00e4\u00e4rin vain 70 prosenttia vuoden 1980 tasosta. Kun vuoden 1980 palkkatasoa kuvataan luvulla 100, perulaisen ty\u00f6l\u00e4isen ansiot 1996 vastasivat lukua 15 ja meksikolaisen 30.<\/p>\n
Clat muistuttaa my\u00f6s alueen ainutlaatuisen jyrkist\u00e4 tuloeroista. Latinalaisessa Amerikassa v\u00e4est\u00f6n rikkain kymmenesosa saa keskim\u00e4\u00e4rin 35 prosenttia tuloista – Brasiliassa, Chiless\u00e4 ja Kolumbiassa yli 40 prosenttia – kun k\u00f6yhin 40 prosenttia asukkaista saa tyyty\u00e4 alle 15 prosenttiin tulokakusta.<\/p>\n
"Vuosina 1990-94, siis vain nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa, k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4vien kotitalouksien osuus nousi 40:st\u00e4 50 prosenttiin. Alueen asukkaista on k\u00f6yhi\u00e4 210 miljoonaa, ja heid\u00e4n joukkonsa paisui 73 miljoonalla vuosina 1980-94", Clat julistaa.<\/p>\n
Virallisten tilastojen mukaan Latinalaisen Amerikan ty\u00f6tt\u00f6myys on vain 10 prosentin korvissa, joskin joukkoon mahtuu Argentiinan tapaisia murheenkryynej\u00e4 19 prosentin ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4.<\/p>\n
"Todellisuus on ihan toista. Ty\u00f6tt\u00f6myysaste on yli 50 prosenttia, kun otetaan huomioon laaja vajaaty\u00f6llisyys, joka koettelee useimpia pimeiden p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iden tekij\u00f6it\u00e4", Clatin kakkosmies, uruguaylainen Luis Marius huomauttaa.<\/p>\n
Clatin mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevat lait ovat vesittyneet ja ty\u00f6l\u00e4isten j\u00e4rjest\u00e4ytymisaste on laskenut monin paikoin, mik\u00e4 on heikent\u00e4nyt ay-liikkeen asemia ty\u00f6ehdoista neuvoteltaessa. Kolumbian, Perun ja Salvadorin ty\u00f6voimasta kuuluu ammattiliittoihin alle seitsem\u00e4n prosenttia.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4tekevien oikeuksien loukkaukset ovat Clatin mukaan moninaisia: Kolumbiassa tapettiin viime vuonna 123 ay-aktiivia. Keski-Amerikassa ay-liike on suljettu ulkomaalaisten omistamien kokoonpano- eli maquila-yritysten ulkopuolelle.<\/p>\n
Jopa Kuuban sosialistihallitus on hyl\u00e4nnyt ty\u00f6t\u00e4tekev\u00e4t. "Ulkomaisilla yrityksill\u00e4 on joustavat toimintamahdollisuudet, kun ty\u00f6l\u00e4isten yhdistymisvapaus ja lakko-oikeus eiv\u00e4t toimi", Marius sanoo.<\/p>\n
Samat asiat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n eri valossa Cepalin raportissa. Sen mukaan "Latinalainen Amerikka lujittaa uutta asemaansa maailman johtavana sijoitusmagneettina osoittaen kyky\u00e4 sopeutua talouden globalisaation aiheuttamiin muutoksiin ylikansallisten yhti\u00f6iden politiikassa."<\/p>\n
Sijoittajia vieh\u00e4tt\u00e4vin\u00e4 piirtein\u00e4 Cepal mainitsee alueen kansantalouksien vakauden, kaupan ja finanssiliikenteen avautumisen ja vapautumisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyst\u00e4 sek\u00e4 yksityist\u00e4misohjelmat ja alueellisen integraation.<\/p>\n
Integraatioon liittyen Cepal kertoo, ett\u00e4 investoinnit Meksikon teollisuuteen ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet maan muodostettua vapaakauppa-alueen (Nafta) Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa.<\/p>\n
My\u00f6s Etel\u00e4-Amerikan maiden yhteismarkkina-alue (Mercosur) on houkuttanut sijoituksia eritoten autoteollisuuteen. Cepal mainitsee my\u00f6nteisess\u00e4 s\u00e4vyss\u00e4 Keski-Amerikan maiden ja Karibian alueen verovapailla vy\u00f6hykkeill\u00e4 toimivat maquila-yritykset, jotka vet\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4omia ulkomailta.<\/p>\n
My\u00f6s raaka-ainetuotanto on kiinnostanut sijoittajia ainakin Venezuelan ja Kolumbian \u00f6ljyn sek\u00e4 Argentiinan, Perun ja Chilen kaivostoiminnan muodossa.<\/p>\n
Cepalin raportin kirjoittaja Michael Mortimore huomauttaa, ett\u00e4 Latinalainen Amerikka ja Karibia vastaavat ylikansallisten yhti\u00f6iden nykyisten laajenemisstrategioiden vaatimuksia tehokkuudessa, raaka-aineen saannissa, tuotantolinjojen systematisoinnissa ja markkinoille p\u00e4\u00e4syss\u00e4.<\/p>\n
Latinalaisen Amerikan 161 suurimman yrityksen listalle mahtuu 20 ylikansallista yhti\u00f6t\u00e4, mutta ne vastaavat 44 prosentista koko joukon myynnist\u00e4. Ylikansallisista 10 tulee Euroopasta, 9 Yhdysvalloista ja 1 Japanista. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago\/Caracas, 13.05.98 (IPS) – Ulkomaisia sijoituksia tulvi viime vuonna enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueelle, eik\u00e4 Aasian talouskriisin ennusteta h\u00e4iritsev\u00e4n maanosan talouskasvua t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna. Siin\u00e4 hyv\u00e4t uut… Continue Reading