New York, 27.05.98 (IPS) – Suharton eroaminen Indonesian presidentin virasta vapautti It\u00e4-Timorin asukkaat ehk\u00e4 heid\u00e4n pahimmasta vihollisestaan. Se ei kuitenkaan viel\u00e4 ratkaissut Indonesian miehitt\u00e4m\u00e4n saaren kohtaloa.<\/p>\n
<\/p>\n
Samaan aikaan kun Suharto luovutti ohjakset varapresidentti Bacharuddin Jusuf Habibielle, It\u00e4-Timorille itsehallintoa vaativat mielenosoitukset jatkuivat Indonesian konsulaattien edustalla eri puolilla Yhdysvaltoja.<\/p>\n
Suharto l\u00e4hetti Indonesian armeijan It\u00e4-Timoriin 1975 ja ilmoitti Portugalille kuuluneen saaren liitt\u00e4misest\u00e4 Indonesiaan seuraavana vuonna. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n teki Indonesian armeija (Abri), ja sen asema on edelleen vahva.<\/p>\n
"Ei ole takuita siit\u00e4, ett\u00e4 It\u00e4-Timorissa muuttuu mik\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Abri on yh\u00e4 voimissaan ja poliisi valvoo saarta kuten ennenkin. Sen terrori on ollut jatkuvaa ja systemaattista", sanoo toimittaja Allan Nairn. H\u00e4n oli It\u00e4-Timorin p\u00e4\u00e4kaupungissa Diliss\u00e4 1991, jolloin virkavalta lahtasi 270 saarelaista.<\/p>\n
"Keulakuvan vaihtuminen maan johdossa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 hallitus alkaisi kunnioittaa ihmisoikeuksia Indonesiassa tai It\u00e4-Timorissa", arvioi Yhdysvalloissa toimiva saarelaisten itsen\u00e4isyysliike It\u00e4-Timorin toimintaverkosto (Etan).<\/p>\n
"Heikko presidentti Habibie voi tosiasiassa toimia viikunanlehten\u00e4 sotilaiden johtamalle hallitukselle. Se tarkoittaa, ett\u00e4 demokratiaa ei ole viel\u00e4 saavutettu", j\u00e4rjest\u00f6n julkilausumassa sanotaan.<\/p>\n
It\u00e4-Timorin valtauksella on raaka historia: noin 200 000 ihmist\u00e4 eli liki kolmannes saaren asukkaista tapettiin ensimm\u00e4isten miehitysvuosien aikana. Indonesian kiinnostus saarta kohtaan johtuu sen luonnonvaroista.<\/p>\n
"It\u00e4-Timorin \u00f6ljy tekee siit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n", muistuttaa yhdysvaltalainen taloustieteen professori Edward Herman.<\/p>\n
H\u00e4n jatkaa, ett\u00e4 Abrilla on edelleen hyvin aseistetut 400 000 sotilaan joukot, ja niit\u00e4 johtavat paljolti samat komentajat, jotka ovat tukahduttaneet timorilaisten vapaudenkaipuuta yli kahden vuosikymmenen ajan. Siksi saaren vapaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kaukaiselta tavoitteelta.<\/p>\n
Aktivistit uskovat kuitenkin, ett\u00e4 Suharton kaatuminen voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysliikett\u00e4 monin tavoin. Sit\u00e4 on pohjustanut vapautusliikkeen viime vuosina saama laaja kansainv\u00e4linen huomio.<\/p>\n
"It\u00e4-Timorin tapahtumat riippuvat paljon siit\u00e4, miten saarelaiset reagoivat. Uskon, ett\u00e4 Suharton l\u00e4ht\u00f6 auttaa heit\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4", pohtii Nairn. H\u00e4n arvelee muutoksen kasvattavan entisest\u00e4\u00e4n Jakartan hallitukseen kohdistuvia paineita ratkaista 23-vuotinen miehitysongelma.<\/p>\n
"On rohkaisevaa, ett\u00e4 Habibie on tulevaisuutta kaavaillessaan maininnut erityisesti poliittisten vankien vapauttamisen", huomauttaa Human Rights Watch -ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6n Aasian osaston johtaja Sidney Jones.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa se lis\u00e4\u00e4 paineita vapauttaa vankilasta It\u00e4- Timorin vallankumousrintaman (Fretilin) johtaja Xanana Gusmao, jota on verrattu niin ik\u00e4\u00e4n vankilassa istuneeseen Etel\u00e4-Afrikan presidenttiin Nelson Mandelaan.<\/p>\n
Jones pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 siirtyminen demokratian tielle nostaa Indonesiassa valtaan johtajia, jotka ovat Suhartoa valmiimpia neuvottelemaan It\u00e4-Timorin itsehallinnosta. Siksi It\u00e4-Timorin vapauden kannattajat vaativat nyt demokraattisia vaaleja Indonesiaan.<\/p>\n
"Indonesian uuden hallituksen tulee noudattaa lakia ja demokratian pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja olla valmis keskustelemaan It\u00e4-Timorin tulevaisuudesta saarelaisten johtajien kanssa YK:n valvonnassa", vaatii Constancio Pinto, joka toimii It\u00e4-Timorin vastarintaryhmien edustajana Yhdysvalloissa.<\/p>\n
Itse asiassa Indonesia ja Portugal ovat k\u00e4yneet viime vuosina useita neuvotteluja YK:n suojeluksessa. Ne ovat kuitenkin keskittyneet It\u00e4-Timorin asukkaiden elinolojen kohentamiseen. Itsehallintohaaveisiin ei kajottu, saati Fretilinin ja muiden ryhmien vaatimukseen kansan\u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 YK:n valvonnassa.<\/p>\n
It\u00e4-Timorista ehti tulla Indonesialle h\u00e4pe\u00e4pilkku jo ennen maan valuutan romahtamista ja sit\u00e4 seuranneita mielenosoituksia. Indonesian ulkoministeri Ali Alatas my\u00f6nsi It\u00e4-Timorin olevan "kivi keng\u00e4ss\u00e4mme". Indonesian t\u00e4rkeimmiss\u00e4 tukijamaissa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa, kansalaiset painostivat hallituksiaan laittamaan sotilas- ja muun apunsa ehdoksi It\u00e4- Timorin ihmisoikeustilanteen parantamisen.<\/p>\n
Indonesian oli erityisen vaikeata luoda itsest\u00e4\u00e4n kuvaa kukoistavana ja vakaana uutena markkina-alueena 1996, jolloin Nobelin rauhanpalkinto annettiin kahdelle timorilaiselle. Palkinnon jakoivat Fretilinin ulkomaanl\u00e4hettil\u00e4s Jose Ramos Horta ja Dilin arkkipiispa Carlos Ximenes Belo.<\/p>\n
Sympatia timorilaisia kohtaan kasvoi my\u00f6s Indonesian sis\u00e4ll\u00e4. Maan demokratialiike alkoi kokea yhteenkuuluvutta heihin erityisesti sen j\u00e4lkeen, kun Xanana suljettiin samaan Cipinangin vankilaan, jossa pidet\u00e4\u00e4n monia indonesialaisia mielipidevankeja, Nairn arvioi.<\/p>\n
Suhartokin ehti ennen vallasta luopumistaan ryhty\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n kompromissia It\u00e4-Timorin ongelmaan. Vieraillessaan Indonesiassa viime vuonna Nelson Mandela p\u00e4\u00e4si tapaamaan Xananaa ja osoitti halukkuutta v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kiistassa. YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Kofi Annan koki ilmapiirin muuttuneen suotuisammaksi It\u00e4-Timorin kiistan ratkaisulle ja l\u00e4hetti saarelle oman edustajansa.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan It\u00e4-Timorin tilanne on muutoksista huolimatta yh\u00e4 kurja. Human Rights Watch raportoi viime vuonna, ett\u00e4 tilanne on pahenemassa, kun Abri kiihdytti hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4\u00e4n timorilaisia sissej\u00e4 vastaan. Lis\u00e4ksi saaren poliisivoimia ryhdyttiin "timorilaistamaan" pestaamalla paikallisia ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 nuoria ilmiantajiksi.<\/p>\n
Indonesialaiset ovat my\u00f6s jatkaneet ponnistuksiaan sulauttaakseen tetumin- ja portugalinkieliset ja laajalti katolilaiset timorilaiset Indonesian islaminuskoiseen valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten It\u00e4-Timorin tilanteen kohentuminen voi vaatia pitk\u00e4n ajan. Nairnin mielest\u00e4 Suharton hallinnon kaatumisen pit\u00e4isi ainakin pakottaa h\u00e4nen diktatuuriaan tukeneet l\u00e4nsimaiden hallitukset ottamaan vastuun teoistaan.<\/p>\n
Yhdysvaltalainen professori Herman on samaa mielt\u00e4: "Suharto j\u00e4rjesti kansanmurhia sek\u00e4 Indonesiassa ett\u00e4 It\u00e4-Timorissa, ja silti h\u00e4nt\u00e4 ihaillaan yh\u00e4 suurena valtiomiehen\u00e4. Ei pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 Suharton rikollisella toiminnalla oli koko ajan l\u00e4nnen tuki." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 27.05.98 (IPS) – Suharton eroaminen Indonesian presidentin virasta vapautti It\u00e4-Timorin asukkaat ehk\u00e4 heid\u00e4n pahimmasta vihollisestaan. Se ei kuitenkaan viel\u00e4 ratkaissut Indonesian miehitt\u00e4m\u00e4n saaren kohtaloa.Samaan aikaan kun Suharto l… Continue Reading