Delhi, 03.06.98 (IPS) – Johtolankoja Etel\u00e4-Aasiassa viime aikoina k\u00e4ydyn ydinkoekilvan syihin voidaan etsi\u00e4 Kiinan armeijan komentajan, kenraali Fu Quanyoun, huhtikuun lopulla tapahtuneesta Intian-vierailusta.<\/p>\n
<\/p>\n
Kyseess\u00e4 oli kiinalaisen kenraalin ensimm\u00e4inen visiitti Intiaan sitten maiden verisen rajasodan 1962, joten siit\u00e4 olisi voinut muodostua loistava tilaisuus suhteiden parantamiseen. Kenraali Fu sai kuitenkin Intiasta mukaansa aivan toisenlaisia muistoja kuin Taj Mahalin ihanat maisemat.<\/p>\n
Jo ennen Fun saapumista Intiaan puolustusministeri George Fernandes oli l\u00e4mmitellyt paikallisia tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 syyt\u00f6ksill\u00e4, ett\u00e4 Kiina on rakentanut helikopterikent\u00e4n Sumdorung Chun niityille maiden kiistelem\u00e4ll\u00e4 alueella koillisessa Arunachal Pradeshissa.<\/p>\n
Intiaan tultuaan Fu huomasi olevansa keskell\u00e4 Intian tiibetil\u00e4isten laajaa julkisuutta saanutta sy\u00f6m\u00e4lakkoa. Siin\u00e4 vaadittiin Tiibetiin YK:n valvomaa kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 alueen kohtalosta.<\/p>\n
On mahdoton sanoa, oliko kyse pelkist\u00e4 yhteensattumista. Fernandes on kuitenkin vuosikaudet vastustanut ponnekkaasti kiinalaisvaltaa Tiibetiss\u00e4 samoin kuin Burman sotilasvaltaa.<\/p>\n
Kiinan valtuuskuntaan kuului my\u00f6s Tiibetin kattavan Chengdun sotilasalueen komentaja kenraaliluutnantti Liao Xilong. H\u00e4n protestoi sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 Intia salli tiibetil\u00e4isten avoimen toiminnan – joka oli laajinta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4.<\/p>\n
Kiinalaisten saapumista seuranneena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 poliisi hajotti tiibetil\u00e4isten sy\u00f6m\u00e4lakon ja vei lakkolaiset v\u00e4kisin sairaalaan. Tiibetil\u00e4inen Thupden Ngodup kuitenkin sytytti itsens\u00e4 tuleen ja varmisti siten, ett\u00e4 aihe pysyi p\u00e4iv\u00e4kausia tiedotusv\u00e4lineiden otsikoissa.<\/p>\n
Seuraavaksi Fernandes j\u00e4rkytti kiinalaisia ottamalla puheeksi maan ydinteknologiakaupat Pakistanin kanssa.<\/p>\n
Intian sotilasasiantuntijat ovat soittaneet h\u00e4lytyskelloja siit\u00e4 asti, kun Kiina 1995 myi Pakistanille sen uraaninrikastuslaitoksessa Kahutassa tarvittavia laitteita. Intian ulkoministeri\u00f6 piti kuitenkin parempana yritt\u00e4\u00e4 asteittain parantaa suhteita Kiinaan.<\/p>\n
Ulkoministeri\u00f6 on edelleen n\u00e4rk\u00e4stynyt Fernandesin julkisista purkauksista, joiden mukaan Kiina uhkaa Intian turvallisuutta. Tosiasiaksi kuitenkin j\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Intian diplomatia ei kyennyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 Kiina rikkoi kaupoillaan avoimesti kansainv\u00e4lisi\u00e4 ydinvalvontas\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltain hallitus kiiruhti rankaisemaan Intiaa ja Pakistania talouspakotteilla niiden ydinkokeiden vuoksi. Kiinaa vastaan se on tehnyt huomattavan v\u00e4h\u00e4n, vaikka puolustusministeri Willam Perry tuomitsi Kiinan teknologiakaupat Pakistaniin, ja edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Benjamin Gilman vaati pakotteita sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Yhdysvaltain ainoa toimi oli kymmenen miljardin dollarin (54 miljardia markkaa) arvoisten lainojen lykk\u00e4\u00e4minen kuukaudella, kunnes Kiinan-kauppaa k\u00e4yv\u00e4t ylikansalliset yhti\u00f6t puuttuivat asiaan. Samat etupiirit pitiv\u00e4t huolen siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain kritiikki Tiibetin ihmisoikeusloukkauksia vastaan vaimeni.<\/p>\n
Intian puolustuksen asiantuntijat n\u00e4kev\u00e4t nyt Pekingin ja Washingtonin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n Pakistania yhteisen\u00e4 vastavoimana Intialle – jolla ei ole ollut erityisen hyvi\u00e4 suhteita mihink\u00e4\u00e4n suurvaltaan sitten kylm\u00e4n sodan p\u00e4ivien.<\/p>\n
Niinp\u00e4 Delhiss\u00e4 iloittiin siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain edustajainhuone kielsi presidentti Bill Clintonia lupaamasta Kiinalle ohjus- ja satelliittitekniikkaa kes\u00e4kuisella vierailullaan.<\/p>\n
Intian p\u00e4\u00e4ministeri Atal Bihari Vajpayee puolusteli maansa ydinkokeita Yhdysvaltain presidentille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjeess\u00e4 juuri Kiinan uhalla.<\/p>\n
New York Timesissa julkaistu kirje her\u00e4tti voimakkaita vastareaktioita sek\u00e4 Pekingiss\u00e4 ett\u00e4 Intian ulkoministeri\u00f6ss\u00e4. Arvosteluun yhtyi my\u00f6s Intian puolustustutkimuslaitoksen (Idsa) johtaja Jasjit Singh.<\/p>\n
Jasjit Singh my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kiina on Intialle uhka pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4, mutta h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sen \u00e4rsytt\u00e4minen olisi voitu v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Pakistanin kytkeytymist\u00e4 jupakkaan pelkk\u00e4n\u00e4 yhteensattumana, eik\u00e4 h\u00e4n usko aseelliseen yhteenottoon sen kanssa sapelinkalistelusta huolimatta.<\/p>\n
Moni muu ei ottanut todesta Vajpayeen vetoamista Kiinan uhkaan. Maan parlamentissa edellisen hallituksen valtiovarainministeri P. Chidambaram syytti Intiaa nyt hallitsevaa oikeistolaista Bharatiya Janata -puoluetta (BJP), ett\u00e4 se "keksi" Kiinan uhan ja teki ydinkokeita hankkiakseen kansansuosiota.<\/p>\n
Intiaa pitk\u00e4\u00e4n hallinnut kongressipuolue puolestaan katsoi, ett\u00e4 Vajpayeen hallitus heitti kymmenen vuoden diplomaattiset ponnistelut ulos ikkunasta. Tuo diplomatia alkoi 1988, kun kongressipuolueen silloinen p\u00e4\u00e4ministeri Rajiv Gandhi vieraili Kiinassa ensimm\u00e4isen\u00e4 Intian valtionp\u00e4\u00e4miehen\u00e4 vuoden 1962 sodan j\u00e4lkeen. Vierailu ei tosin poikinut juuri muuta kuin vaatimuksia rajariidan ratkaisemisesta.<\/p>\n
Intia oli my\u00f6ntynyt ratkaisemaan kiistan, mutta se ei saanut selvyytt\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 raja oikein sijaitsee. Kiina vaatii yh\u00e4 itselleen Intian koillisia osavaltioita Sikkimi\u00e4 ja Arunachal Pradeshia. Lis\u00e4ksi se on lujittanut otettaan Aksai Chinista Kashmirissa rakentamalla Karakorumin valtatien sen kautta.<\/p>\n
BJP:n korostama hindulainen fundamentalismi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johtaneen sek\u00e4 sen kannattajat ett\u00e4 vastustajat k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 ydinkokeiden tarkoitus oli tehd\u00e4 vaikutus islamilaiseen Pakistaniin eik\u00e4 kommunistiseen Kiinaan.<\/p>\n
Intian ja Pakistanin ydinkokeet, juhlinta kummankin maan kaduilla ja vaihdetut sotaisat lausunnot sulkivat Kiinan ulos kuvasta.<\/p>\n
Fernandes ja Vajpayee eiv\u00e4t onnistuneet saamaan l\u00e4pi viesti\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 Kiina muodostaa vakavan uhkan Intian turvallisuudelle. Vuoden 1962 sota oli kuitenkin suuri tappio Intialle ja Kiina vaatii yh\u00e4 jatkuvassa karttasodassa laajoja alueita Intialta.<\/p>\n
Intia ei muodosta sotilaallista uhkaa Kiinalle, mutta Tiibetin henkisen johtajan Dalai Laman ja h\u00e4nen pakolaishallituksensa oleskelu Intiassa huolestuttavat Pekingi\u00e4 suuresti – varsinkin nyt, kun kansainv\u00e4linen paine kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4rjest\u00e4miseksi YK:n valvonnassa Tiibetiss\u00e4 kasvaa.<\/p>\n
Tiibetin pakolaisyhteis\u00f6n suureksi pettymykseksi Intia on kuitenkin vaiennut Tiibetin kysymyksest\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 foorumeilla. Peking on maksanut takaisin kielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 tukemasta Pakistania Kashmirin kysymyksess\u00e4. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, kauanko t\u00e4m\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Pakistan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Intiassa Aasian kolmion v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pelaajana. Se on h\u00e4vinnyt kaikki kolme sotaansa Intiaa vastaan ja jaettiin kahtia niist\u00e4 viimeisess\u00e4. Kuten er\u00e4s tarkkailija sanoo: "Pakistan ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 Intialle muilla kentill\u00e4 kuin kriketiss\u00e4 ja maahockeyssa." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 03.06.98 (IPS) – Johtolankoja Etel\u00e4-Aasiassa viime aikoina k\u00e4ydyn ydinkoekilvan syihin voidaan etsi\u00e4 Kiinan armeijan komentajan, kenraali Fu Quanyoun, huhtikuun lopulla tapahtuneesta Intian-vierailusta.Kyseess\u00e4 oli kiinalaisen kenraalin ensi… Continue Reading