Beirut, 10.06.98 (IPS) – Pitkist\u00e4 sodista toipuvassa Libanonissa on k\u00e4ynniss\u00e4 vilkas rakennusbuumi, jolla on kuitenkin ruma k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. Libanon on mestari muuntamaan kaatopaikkoja rakennusty\u00f6maiksi ja naamioimaan ongelmaj\u00e4tteit\u00e4 rakennusmateriaaleiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4t henkil\u00f6t ovat 15 viime vuoden aikana kahmineet valtavia voittoja tuomalla ongelmaj\u00e4tteit\u00e4 ulkomailta Libanoniin. Muille libanonilaisille siit\u00e4 on seurannut terveyshaittoja ja surkeutta.<\/p>\n
Libanonin asukastiheys on 400 henke\u00e4 neli\u00f6kilometrill\u00e4 (Suomessa vastaava luku on 16), joten rakennusliikkeit\u00e4 kiinnostaa kaikki maa, kaatopaikat mukaan lukien. Yksi sellainen on Beirutin rantaviivalla sijaitseva Normandy.<\/p>\n
Libanonin tunnetuimman ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n GreenLinen edustaja Ali Darwish kertoo, ett\u00e4 kotitalousj\u00e4tteiden ohella Normandyyn on kaadettu tuntematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ongelmaj\u00e4tett\u00e4, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti on tuotu maahan laittomasti.<\/p>\n
Sodan aikana alue oli ei-kenenk\u00e4\u00e4n-maata, mutta nyt se kuuluu valtiojohtoiselle Solidere-yhti\u00f6lle, joka on vastuussa Beirutin keskustan j\u00e4lleenrakennuksesta.<\/p>\n
Jouniehin lahdella Beirutin pohjoispuolella sijaitsee Linorin rakennusty\u00f6maa, sekin vanhalla kaatopaikalla. Luotettavien l\u00e4hteiden mukaan muun muassa p\u00e4\u00e4ministeri Rafik Haririlla ja sis\u00e4ministeri Michel Murrilla on intressej\u00e4 hankkeessa.<\/p>\n
"Kotitalous-, teollisuus- ja ongelmaj\u00e4tteen sekoitus Linorissa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hyvin suuria riskej\u00e4", sanoo Libanonin ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisia edustava tohtori Wilson Rizk. Viime talvena alue kuitenkin jaettiin tonteiksi, joita ryhdyttiin myym\u00e4\u00e4n talonrakentajille.<\/p>\n
L\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitseva Bourj Hammoudin kaatopaikka on viel\u00e4 yhteiskunnan hallussa, mutta monen sormet syyhy\u00e4v\u00e4t jo p\u00e4\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kauppaa alueesta.<\/p>\n
Rakennushankkeita arvostelevat henkil\u00f6t ovat Libanonissa todellisessa vaarassa. "Jokaisessa ymp\u00e4rist\u00f6skandaalissa on peliss\u00e4 isoja rahoja, mutta en uskalla v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niihin kaikkiin liittyisi korruptiota. On rajoja, joita ei pid\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4", Fouad Hamdane Libanonin Greenpeacesta selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 Greenpeacella on Libanonissa poikkeuksellisen t\u00e4rke\u00e4 rooli, koska maan poliittinen oppositio on niin heikko.<\/p>\n
Hamdane on 38-vuotias entinen toimittaja, joka on joutunut kahdesti oikeuteen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Greenpeacessa. Vankilasta h\u00e4net on pelastanut vain j\u00e4rjest\u00f6n kansainv\u00e4linen maine.<\/p>\n
"Minua on yritetty sek\u00e4 pelotella ett\u00e4 lahjoa rahalla ja hyv\u00e4palkkaisilla ty\u00f6tarjouksilla. Minua on my\u00f6s v\u00e4itetty Israelin agentiksi. Olen sanonut kaikille, ett\u00e4 he tuhlaavat aikaansa: jos minun on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4, joku toinen tulee tilalle", Hamdane kertoo.<\/p>\n
GreenLinen aktivisti Ali Darwish puolestaan on 40-vuotias agronomi, jolta puuttuvat vaikutusvaltaiset tukijat. H\u00e4n on ollut pid\u00e4tettyn\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 on seurattu, h\u00e4net on pakotettu ruumiintarkastuksiin ja poliisi on vienyt filmin h\u00e4nen kamerastaan paljon pienempien "rikkomusten" vuoksi kuin mihin Hamdane on syyllistynyt.<\/p>\n
Vainolta ei ole s\u00e4\u00e4stynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n farmaseutti Pierre Malychef, joka on j\u00e4senen\u00e4 YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman Global 500 -foorumissa. Marraskuussa h\u00e4n joutui p\u00e4\u00e4llekarkauksen uhriksi l\u00e4hell\u00e4 kotiaan Beirutin esikaupungissa.<\/p>\n
H\u00e4net pestattiin 1987 virallisesti tutkimaan 2 400 tonnin ongelmaj\u00e4te-er\u00e4, joka oli tuotu maahan laittomasti Euroopasta. Silloinkin Malychef hakattiin ja h\u00e4net pid\u00e4tettiin syytettyn\u00e4 Libanonin maineen tahraamisesta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 hengest\u00e4\u00e4n murhayrityksess\u00e4.<\/p>\n
Myrkyllinen sotku oli per\u00e4isin italialaisesta ongelmaj\u00e4telaitoksesta, joka ei kyennyt k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kaikkea sille toimitettua j\u00e4tett\u00e4. Eri l\u00e4hteiden mukaan yhti\u00f6 maksoi 65- 119 miljoonaa markkaa siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4te kuskattiin Libanoniin. Greenpeacen mukaan l\u00e4hetyksen papereissa luki "raaka-ainetta teollisuuden ja maatalouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n".<\/p>\n
Vuosina 1988 ja 1994 Malychef palkattiin j\u00e4lleen tutkimaan eri puolilla maata paljastuneita j\u00e4telasteja. H\u00e4n l\u00f6ysi eritt\u00e4in myrkyllisten kemikaalien sekoituksen.<\/p>\n
Libanonin ymp\u00e4rist\u00f6ministerin\u00e4 1995-96 toiminut Pierre Pharaon sanoo Italian uhanneen lopettaa tukensa Libanonin j\u00e4lleenrakennukselle, jos maa ei luovu vaatimuksistaan myrkkyj\u00e4tteiden palauttamiseksi ja maan puhdistamiseksi. Puhdistamisen kustannusten arvioidaan kohoavan kymmeniin miljooniin markkoihin.<\/p>\n
Libanonin ymp\u00e4rist\u00f6ryhm\u00e4t jatkavat ty\u00f6t\u00e4\u00e4n vainosta huolimatta. Greenpeace on yhdess\u00e4 16 paikallisen j\u00e4rjest\u00f6n kanssa tarkkaillut viime syksyst\u00e4 asti jokien ja meriveden saastuneisuutta.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6ryhmien mukaan tilanne on paha koko maassa. Libanonin teollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vuodessa yhteens\u00e4 326 000 tonnia j\u00e4tteit\u00e4 suoraan jokiin ja mereen. Asialla on paperitehtaita ja painotaloja sek\u00e4 nahka-, sementti-, lannoite- ja asbestitehtaita, luettelevat Greenpeacen edustajat.<\/p>\n
"Beirutin etel\u00e4puolella on viiden t\u00e4hden hotellin vieress\u00e4 ranta, jonka vedest\u00e4 l\u00f6ytyy hopeaoksidia, sulfaatteja, voitelu\u00f6ljy\u00e4 ja lyijy\u00e4", sanoo Ali Darwish. H\u00e4nen mukaansa tilastot viittaavat selv\u00e4sti siihen, ett\u00e4 kasvainten ja lasten astman yleisyydell\u00e4 on yhteytt\u00e4 saasteisiin.<\/p>\n
Libanonilta puuttuvat tyystin j\u00e4tteenk\u00e4sittelyn perusrakenteet. Maassa on esimerkiksi vain yksi j\u00e4tevedenpuhdistamo ja sekin tyytyy siilaamaan suurimmat roskat vedest\u00e4. Tammikuussa Greenpeace ilmoitti, ett\u00e4 Libanonin uudet vesijohdot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t asbestia. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Beirut, 10.06.98 (IPS) – Pitkist\u00e4 sodista toipuvassa Libanonissa on k\u00e4ynniss\u00e4 vilkas rakennusbuumi, jolla on kuitenkin ruma k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. Libanon on mestari muuntamaan kaatopaikkoja rakennusty\u00f6maiksi ja naamioimaan ongelmaj\u00e4tteit\u00e4 rakennusmate… Continue Reading