Madrid, 17.06.98 (IPS) – Intian ja Pakistanin t\u00e4m\u00e4nkev\u00e4iset ydinkoesarjat ovat uhka kansainv\u00e4liselle turvallisuudelle, mutta niihin sis\u00e4ltyy my\u00f6s mahdollisuus lujittaa rauhaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Ulkomaailman tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tilanne paneutumalla vihdoin viimein Kashmirin konfliktin ratkaisemiseen ja Euroopan turvallisuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaavan systeemin rakentamiseen Aasiaan. Rauhaa edist\u00e4isiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4nsimaiden ja Ven\u00e4j\u00e4n Kiinan- politiikan muuttaminen sek\u00e4 neuvottelut uudesta pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 ydinsulkuj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Pakistanin ja Intian koer\u00e4j\u00e4ytykset vahvistivat nykyisen ydinsulun pett\u00e4misen. J\u00e4rjestelm\u00e4 periytyi kylm\u00e4n sodan kaudelta, ja sit\u00e4 jatkettiin 1995 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ajaksi. Se rakentui kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle ajatukselle, ett\u00e4 vain vanhat ydinasevallat ovat "vastuullisia" ja saavat omistaa atomiaseita, kun taas muut maat ovat "vastuuttomia" ja joutuvat siksi olemaan ilman.<\/p>\n
Intian p\u00e4\u00e4ministeri Atal Behari Vajpayee ehdotti toukokuun lopulla neuvotteluja uudesta sopimuksesta, joka lopettaisi nykyisen ydinsulkusopimuksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n eriarvoisuuden ja ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja saisi aikaan todellisen maailmanlaajuisen aseistariisunnan.<\/p>\n
Aseriisunta voi osoittautua saavuttamattomaksi, mutta pit\u00e4isi olla mahdollista est\u00e4\u00e4 ydinaseiden horisontaalinen (maasta toiseen) levi\u00e4minen. Se tapahtuisi uudistamalla ydinsulkusopimus niin, ett\u00e4 se lopettaa ydinaseiden pystysuoran levi\u00e4misen eli j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 ydinasevaltojen arsenaalit sovittuun kokoon.<\/p>\n
Jos mit\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4, Iran saattaa yritt\u00e4\u00e4 mukaan ydinasekerhoon. My\u00f6s Israel voi virallistaa ydinaseensa testaamalla sit\u00e4 Negevin autiomaassa tai laboratoriossa. Silloin sen arabinaapurit kokisivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi vastata samalla mitalla. Etel\u00e4-Afrikkakin saattaa luopua sitoutumisestaan ydinaseettomuuteen, kunhan presidentti Nelson Mandelan kausi p\u00e4\u00e4ttyy. Argentiina ja Brasilia voivat puolestaan vaatia tunnustusta ydinaseistukselleen joko kokeita tekem\u00e4ll\u00e4 tai ilman.<\/p>\n
Ydinasekiistat liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti keskusteluun YK:n turvallisuusneuvoston laajentamisesta. Jos sen nykyiset viisi pysyv\u00e4\u00e4 j\u00e4sent\u00e4 vetoavat ydinaseisiinsa pit\u00e4\u00e4kseen Japanin, Saksan ja er\u00e4it\u00e4 muita ehdokasmaita ulkona, se on hyv\u00e4 sytyke ydinaseiden levi\u00e4miselle.<\/p>\n
"Ottaen huomioon Pakistanin ja Intian johtajien j\u00e4rjett\u00f6myyden, ydinsodan vaaraa ei voida sulkea pois", Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin tutkija Ravinder Paul Sinh varoittaa.<\/p>\n
Intian muslimivoittoisissa Jammun ja Kashmirin osavaltioissa on k\u00e4yty jo kaksi sotaa sitten maan itsen\u00e4istymisen 1947. Sissisota t\u00e4ll\u00e4 Pakistaniin rajoittuvalla alueella on jatkunut vuodesta 1990.<\/p>\n
Alueen sodissa on kuollut 25 000 ihmist\u00e4. YK:n turvallisuusneuvosto ei silti ole 49 vuoden aikana kyennyt ratkaisemaan ongelmaa, koska suurvallat ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet katseensa pois siit\u00e4.<\/p>\n
Jos Kashmirin konfliktia ei taltuteta, uusien sotien vaara ja ydinaseiden k\u00e4yt\u00f6n riski kasvavat koko ajan. Siirtyminen ydinkokeista ydinaseisiin on helppoa: Yhdysvalloilta kului siihen 1945 kolme viikkoa.<\/p>\n
Sek\u00e4 Intian Vajpayee ett\u00e4 Pakistanin p\u00e4\u00e4ministeri Nawaz Sharif sanovat kannattavansa vuoropuhelua, mutta sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 toinen on "ihmisiksi" Kashmirissa. Sharif pen\u00e4\u00e4 "oikeudenmukaista ratkaisua", joka neuvoteltaisiin kansainv\u00e4lisen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n avulla. Vajpayee vaatii Pakistania lopettamaan Kashmirin miehityksen ja torjuu ulkopuolisen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n.<\/p>\n
Kashmirin tilanne pysyy jumissa, elleiv\u00e4t suurvallat puutu asiaan joko riitt\u00e4v\u00e4n painostuksen tai kannustuksen keinoin. Tulitaukolinjaa valvomaan l\u00e4hetetty 40 miehen YK-joukko on parempi kuin ei mit\u00e4\u00e4n, mutta se ei ratkaise Kashmirin kriisi\u00e4.<\/p>\n
Suurvaltojen pakotetoimet eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n ratkaise mit\u00e4\u00e4n. Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton oli oikeassa luonnehtiessaan Intian ja Pakistanin ydinkokeita "itsetuhon kierteeksi". H\u00e4n ja muut suurvaltajohtajat eiv\u00e4t kuitenkaan kelpaa opettajiksi t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Kiina, Ranska, Britannia, Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat n\u00e4et vastuussa 2 047:st\u00e4 niist\u00e4 kaikkiaan 2 059:st\u00e4 ydinr\u00e4j\u00e4ytyksest\u00e4, jotka maailmassa on tehty vuoden 1945 j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Britannia ja Ranska ratifioivat uudet ydinkokeet kielt\u00e4v\u00e4n sopimuksen vasta huhtikuun alussa. Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut sit\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, ja vaikka se niin tekisikin, kuumeisesti jatkuvat laboratoriokokeet eiv\u00e4t sill\u00e4 loppuisi.<\/p>\n
Jos perinteiset ydinasevallat todella toimisivat sanojensa mukaan, ne antaisivat ydinaseidensa valvonnan kansainv\u00e4liselle komissiolle. Ydinlaitosten toimintaa seuraavan Kansainv\u00e4lisen atomienergiaj\u00e4rjest\u00f6n (IAEA) m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat on kuitenkin jo viiden vuoden ajan j\u00e4\u00e4dytetty sataan miljoonaan dollariin (540 miljoonaa markkaa), eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ydinasevalta p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarkastajia sotilaallisiin laitoksiinsa.<\/p>\n
Juuri kun maailma alkoi uskoa, ett\u00e4 kylm\u00e4n sodan ydinpelotteen aiheuttama j\u00e4nnitys oli takana p\u00e4in, Intia ja Pakistan ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saman "turvallisuusmallin". Mik\u00e4\u00e4n ei ole tuhoisampaa maailman rauhalle ja n\u00e4iden kahden maan tulevaisuudelle. Niiden alueella asuu viidennes ihmiskunnasta ja henke\u00e4 kohden laskettu kansantuote on karkeasti 350 dollaria (1 890 markkaa). Kylm\u00e4n sodan kaltainen varustelukilpa tekisi alueen taloudellisen kehityksen hyvin vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.<\/p>\n
Suurvallat maksavat nyt siit\u00e4, ett\u00e4 ne tekeytyiv\u00e4t vuosikausia kuuroiksi, kun Intia valitti kansainv\u00e4lisesta "ydinase- apartheidista" ja Kiinan sotilaallisesta laajenemishalusta Aasiassa.<\/p>\n
Intian ja Pakistanin ydinkokeiden tuomitsemisen sijasta l\u00e4nsimaiden olisi kannattanut kuunnella syyt\u00f6ksi\u00e4, joita Intian puolustusministeri George Fernandes esitti 3. toukokuuta. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 Kiina on sijoittanut ydinaseita Tiibetiin, asentanut Intiaa valvovia elektronisia tarkkailuasemia Burmaan ja vahvistaa strategista aseistustaan Euroopan unionin tuella. (Inter Press Service) * Felipe Sahagun on toimittaja ja kansainv\u00e4lisen politiikan professori. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Madrid, 17.06.98 (IPS) – Intian ja Pakistanin t\u00e4m\u00e4nkev\u00e4iset ydinkoesarjat ovat uhka kansainv\u00e4liselle turvallisuudelle, mutta niihin sis\u00e4ltyy my\u00f6s mahdollisuus lujittaa rauhaa.Ulkomaailman tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tilanne paneutumalla vihdoin viimein K… Continue Reading