Washington, 30.06.98 (IPS) – Ihmisen vaikutus uhkaa tulevaisuudessa l\u00e4hes 60 prosenttia maailman koralliriutoista, arvioidaan arvovaltaisen World Resources Instituten WRI:n uudessa tutkimuksessa. Sen mukaan menetys johtuu p\u00e4\u00e4asiassa ylimitoitetusta ja tuhoisia menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kalastuksesta sek\u00e4 saasteista, joita kulkeutuu veteen ihmisen toiminnasta maalla ja merell\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Kaakkois-Aasian riutat ovat uhatuimpia. Arviolta 82 prosenttiin niist\u00e4 ja yli puoleen L\u00e4hi-Id\u00e4n, Karibian alueen ja Intian valtameren esiintymist\u00e4 kohdistuu keskitasoinen tai suuri tuhoutumisriski.<\/p>\n
"Sademetsien tapaan koralliriutat k\u00e4tkev\u00e4t sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 suuren osan maapallon lajirunsaudesta, mutta ovat ihmisen toiminnan seurauksena katoamassa", sanoo tutkimuksen tekoon osallistunut Dirk Bryant. "Kuitenkin koralliriuttojen tilaa tunnemme paljon heikommmin kuin sademetsien."<\/p>\n
"Reefs at Risk" (Koralliriutat vaarassa) on 56-sivuinen tutkimus. Se on syntynyt WRI:n, YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman UNEP:n, Filippiineill\u00e4 toimivan ICLARM:n ja Britanniassa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4n WCMC:n yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Vaikka koralliriutat ovat ikivanhoja – jotkut elossa olevat jopa 2,5 miljoonan vuoden ik\u00e4isi\u00e4 – niist\u00e4 tiedettiin kovin v\u00e4h\u00e4n ennen WCMC:n vuonna 1988 viimeistelem\u00e4\u00e4 tutkimusta. Vuonna 1996 keskus julkaisi ensimm\u00e4isen maailmanlaajuisen kartan matalien vesien koralliriutoista.<\/p>\n
Riuttojen pinta-ala vastaa vain prosentin nelj\u00e4nnest\u00e4 maapallon merialueesta, mutta tutkimuksen mukaan koralliriutoilla el\u00e4\u00e4 yli nelj\u00e4nnes merten lajeista.<\/p>\n
"Koralliriutat kuuluvat biologisen rikkautensa ja taloudellisten ja ymp\u00e4rist\u00f6ominaisuuksiensa perusteella maapallon arvokkaimpiin ekosysteemeihin. Miljoonat ihmiset saavat niist\u00e4 elantonsa", selvityksess\u00e4 todetaan. Er\u00e4\u00e4n arvion mukaan riuttojen vuosittainen taloudellinen arvo on l\u00e4hes 400 miljardia dollaria (dollari on 5,4 markkaa). Summa koostuu kalansaaliista, turismituloista sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 muodostelmat suojaavat rantoja tyrskyilt\u00e4 ja myrskyilt\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 paremmin koralliriuttoja tunnetaan, sit\u00e4 suuremmaksi on kasvanut huoli niiden tilasta ja tulevaisuudesta. Vuonna 1993 valmistui laajasti siteerattu selvitys, jossa esitettiin, ett\u00e4 kymmenes maailman riutoista on jo kuolleita ja ett\u00e4 sama kohtalo odottaa vuoteen 2020 menness\u00e4 30 prosenttia viel\u00e4 elossa olevista alueista. Uusimmassa tutkimuksessa vuoden 1993 teos leimataan kuitenkin tieteelliseksi arvailuksi ja sen l\u00e4hteet vitsinomaiseksi aineistoksi.<\/p>\n
Vain kymmenen prosenttia koralliriutoista ja niiden k\u00e4rsimist\u00e4 vaurioista on kartoitettu kunnolla. Uuden raportin tekij\u00e4t luonnehtivat ty\u00f6ns\u00e4 tulosta "ensimm\u00e4iseksi tosiasioihin nojaavaksi maailmanlaajuiseksi arvioksi" koralliriuttojen tilasta. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat pikemmin mahdollisimman hyvi\u00e4 arvioita kuin todellisista vahingoista tehty luettelo.<\/p>\n
"L\u00f6yd\u00f6kset ovat synkki\u00e4", Bryant toteaa.<\/p>\n
Raportti varoittaa, ett\u00e4 ihmisen toiminta uhkaa 58 prosenttia kaikista koralliriutoista. Noin kaksi kolmannesta uhasta koostuu liikakalastuksesta ja alueiden muusta riistok\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 rannikoiden rakennushankkeista.<\/p>\n
Luku saattaa aliarvioida uhkia, koska se ei ota huomioon v\u00e4est\u00f6nkasvua eik\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttamaa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Moni tiedemies uskoo, ett\u00e4 kasvihuoneilmi\u00f6 kohottaa merten l\u00e4mp\u00f6tilaa ja voimistaa myrskyj\u00e4 lis\u00e4ten koralliriuttoihin kohdistuvaa vaaraa.<\/p>\n
Suurin uhka kohdistuu Kaakkois-Aasian koralliriuttoihin, joissa lajien runsaus on suurempi kuin maapallon muilla riutoilla. Uhanalaisimpia esiintymi\u00e4 l\u00f6ytyy Singaporesta, Filippiineilt\u00e4, Etel\u00e4-Kiinan merelt\u00e4 ja Jakartan l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 Jaavan merelt\u00e4.<\/p>\n
Amerikan mantereella ja Karibialla pahimpia vaara-alueita on Floridassa, Panamassa ja Jamaikalla. Varoittavia tulevaisuudenennusteita on tehty Jordaniassa, Israelissa ja Egyptiss\u00e4 sijaitseville koralliriutoille, samoin monelle esiintym\u00e4lle Yhdysvaltojen hallitsemien Tyynenmeren saarten tuntumassa.<\/p>\n
Floridassa uhkaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t viljelyksilt\u00e4 per\u00e4isin olevat lannoitteet ja rannikon yhdyskuntien muut p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Hawaijilla suurin vaara johtuu nopeasta v\u00e4est\u00f6nkasvusta ja kaupungistumisesta. Ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4tevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, rakentamista, ry\u00f6st\u00f6kalastusta ja teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Karibian vesill\u00e4 kaksi kolmannesta riutoista on raportin mukaan vaarassa vaurioitua ja tuhoutua. Pahin tilanne on Barbadoksella ja Jamaikalla, joiden riutat k\u00e4rsiv\u00e4t saasteista ja liikakalastuksesta. "Moni riutta muistuttaa hautausmaata, on levien peitt\u00e4m\u00e4 ja tyhjennetty kaloista", raportin tekij\u00e4t kuvailevat.<\/p>\n
Tuho, erityisesti rakentamisen ja liikakalastuksen aiheuttama, heikent\u00e4\u00e4 l\u00e4hiseudun asukkaiden elinehtoja. Karibialla suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 saa tulonsa turismista, jonka menestys on sidoksissa koralliriuttojen hyvinvointiin. Monessa maapallon k\u00f6yhimpiin kuuluvassa maassa – erityisesti Intian valtameren alueella – koralliriutat kalakantoineen ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 ravinnon l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n
Huonosta kehityssuunnasta huolimatta kaikki toivo ei ole mennytt\u00e4. Er\u00e4\u00e4t maat ja yhteis\u00f6t ovat keksineet keinoja, joilla suojella riuttoja uhraamatta taloudellista kehityst\u00e4. Suojelijat ovat perustaneet merellisi\u00e4 puistoja ja suojelualueita. Niit\u00e4 on kuitenkin viel\u00e4 alle 400, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ole edes neli\u00f6kilometrin laajuisia.<\/p>\n
Tutkimus korostaa nykyist\u00e4 tiukempien lakien ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten tarvetta ja huomauttaa, ett\u00e4 yli 40 maalla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia suojelualueita koralliriuttojensa varjelemiseksi.<\/p>\n
Parhaissa tapauksissa hallitukset, paikalliset organisaatiot ja yksityissektori ovat yhdist\u00e4neet voimansa tehokkaasti riuttojen suojeluty\u00f6ss\u00e4. Yhteisvoimin ne korvaavat kalastajille ja muille tahoille, joille suojelualueiden perustaminen on merkinnyt elinkeinotoiminnan vaikeutumista. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 30.06.98 (IPS) – Ihmisen vaikutus uhkaa tulevaisuudessa l\u00e4hes 60 prosenttia maailman koralliriutoista, arvioidaan arvovaltaisen World Resources Instituten WRI:n uudessa tutkimuksessa. Sen mukaan menetys johtuu p\u00e4\u00e4asiassa ylimitoitetusta … Continue Reading