Pariisi, 22.07.98 (IPS) – Afrikka oli kylm\u00e4n sodan aikaan yksi maailmanpolitiikan keskeisi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4. Berliinin muurin kaaduttua maailman mielenkiinto k\u00e4\u00e4ntyi muualle, eik\u00e4 Afrikka ole saanut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomiota, vaikka siell\u00e4 on tapahtunut paljon my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Kahden valtablokin kilpailu vaikutusvallasta strategisena pidetyss\u00e4 maanosassa teki Afrikan ja l\u00e4nsimaiden v\u00e4liset suhteet yksinkertaisiksi. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kymmenisen vuotta sitten asiat eiv\u00e4t olekaan olleet en\u00e4\u00e4 niin yksinkertaisia. Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat menett\u00e4neet mielenkiintonsa Afrikkaa kohtaan ja Euroopan katse on k\u00e4\u00e4ntynyt it\u00e4\u00e4n, jossa markkinat aukeavat vapaalle kaupank\u00e4ynnille. Aasia on nyt maailman huomion keskipisteen\u00e4.<\/p>\n
Tosiasiassa Afrikka ei koskaan ollutkaan mielenkiinnon kohteena oman itsens\u00e4 vuoksi, vaan sen strategisen merkityksen takia, joka sill\u00e4 oli kylm\u00e4n sodan voimatasapainossa. Asetelmien muututtua Afrikan on koottava voimansa enemm\u00e4n kuin koskaan taloudellisen kehityksen jouduttamiseksi, mutta maanosa on hiljattain joutunut k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n kohteliaasti sanottuna "avunantajamaiden v\u00e4symisest\u00e4".<\/p>\n
"Afropessimistit" vetoavat niihin lukuisiin, yleisesti tunnettuihin vaikeuksiin, jotka koettelevat t\u00e4t\u00e4 mannerta. Sen teollistumisaste on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja se on liian riippuvainen Euroopasta alhaisesti jalostettujen raaka-aineiden viej\u00e4n\u00e4. Sen maataloustuotanto ei kykene ruokkimaan jatkuvasti kasvavaa v\u00e4est\u00f6\u00e4. Ja sen velka on ollut 1980-luvulta alkaen hallitsematon.<\/p>\n
Usein n\u00e4iden syiden taakse piiloudutaan v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden peitt\u00e4miseksi. Niit\u00e4 saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekosyyn\u00e4 taloudellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 pid\u00e4ttymiselle. Afrikan ongelmat ovat totta, mutta niiden ei saa antaa piment\u00e4\u00e4 mitalin toista puolta sen enemp\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden kuin henkisen laiskuuden vuoksi.<\/p>\n
Tiedotusv\u00e4lineet eiv\u00e4t esimerkiksi kerro, ett\u00e4 viimeisen kolmen vuoden aikana Afrikan taloudet kasvoivat 4,5 prosenttia, joka on kaksi tai kolme kertaa useimpien L\u00e4nsi-Euroopan maiden kasvuluku. Yleisesti ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4, ett\u00e4 maanosan v\u00e4est\u00f6nkasvu ei olekaan niin r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4ist\u00e4 ja hillit\u00f6nt\u00e4 kuin viel\u00e4kin oletetaan: nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6 kasvaa keskim\u00e4\u00e4rin kolme prosenttia vuodessa – ja varallisuus karttuu t\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n
Koulutuksen alalla on Saharan etel\u00e4puoleisessa Afrikassa otettu huomattavia edistysaskeleita. Kolmekymment\u00e4 vuotta sitten vain yksi kolmesta kouluik\u00e4isest\u00e4 lapsesta p\u00e4\u00e4si opinahjoon, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kolme nelj\u00e4st\u00e4 istuu koulunpenkill\u00e4. Nykyisin Afrikan kouluista valmistuu hyvin valmiuksin varustettuja nuoria.<\/p>\n
Toinen my\u00f6nteinen kehityskulku, joka on j\u00e4\u00e4nyt pimentoon, on tiedonv\u00e4lityksen ja sen my\u00f6t\u00e4 afrikkalaisten kulttuurien levi\u00e4minen laajemmalle. Muutaman viime vuoden aikana monet maat ovat siirtyneet monipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n – esimerkiksi Benin, Norsunluurannikko ja Ghana – ja sen vanavedess\u00e4 on seurannut tiedonv\u00e4lityksen vapauttaminen hallitusten kontrollista.<\/p>\n
Jos olisi mahdollista ohjata Afrikkaan edes murto-osa niist\u00e4 miljardeista dollareista, jotka liikkuivat viime kuukausina Kaakkois-Aasiassa, sen talouksien kasvuvauhti kaksinkertaistuisi.<\/p>\n
On tiettyj\u00e4 piirej\u00e4, jotka ovat huomanneet Afrikassa tapahtuvan kehityksen. Yhdysvallat ja muutama muu maa investoi sinne koko ajan yh\u00e4 enemm\u00e4n, koska ne ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet sellaisten markkinoiden arvon, joilla vuonna 2020 on miljardi kuluttajaa. Esimerkiksi Coca Cola on laskenut, ett\u00e4 sen myynti Afrikassa kasvaa 15 prosenttia niin kauan kuin rauha vallitsee.<\/p>\n
Rauha ei olekaan mik\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen ehto. Afrikan asioita sotkevat jatkuvasti erilaiset konfliktit. Yli puolet Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) rauhanturvaoperaatioista minun p\u00e4\u00e4sihteerikauteni aikana suuntautui Afrikkaan. T\u00e4m\u00e4 on afrikkalainen sairaus. Aikana jolloin monet maanosan taloudellisen kehityksen edellytykset ovat toteutuneet, afrikkalaiset tuhoavat ne sis\u00e4llissodissa.<\/p>\n
Vain afrikkalaiset itse voivat luoda edellytykset kest\u00e4v\u00e4lle rauhalle, kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen ja erityisesti YK:n tuella.<\/p>\n
Joillakin afrikkalaisilla mailla on maantieteellisten ja historiallisten syiden vuoksi naapureitaan paremmat edellytykset luotsata maanosa kohti rauhaa ja kehityst\u00e4.<\/p>\n
Afrikka on vaihtelevin seurauksin ollut yhteydess\u00e4 Eurooppaan vuosisatojen ajan. Noin 30 viime vuoden aikana n\u00e4m\u00e4 kaksi maanosaa ovat yritt\u00e4neet p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon siirtomaa-ajan kyseenalaisesta perinn\u00f6st\u00e4. Suhteet ovat kypsyneet ja on siirrytty Afrikan riippuvuudesta keskin\u00e4iseen riippuvuuteen.<\/p>\n
Euroopan saavuttama korkea yhten\u00e4isyyden aste ei johdu niink\u00e4\u00e4n tavaroiden vapaasta liikkumisesta yhteismarkkinoilla kuin siit\u00e4, ett\u00e4 on luotu etuoikeutettu alue, jossa ajatukset ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Euroopan esimerkki voisi antaa aihetta toiveikkuuteen my\u00f6s Afrikalle. Onko t\u00e4m\u00e4 yhten\u00e4inen Eurooppa todellakin se sama paikka, joka oli sodan kynsiss\u00e4 vain 50 vuotta sitten?<\/p>\n
"Afrikan on yhdistytt\u00e4v\u00e4", julisti Ghanan presidentti Kwame Krumah 1960-luvulla. Afrikka ei ole vain valtava raaka-aineiden l\u00e4hde muulle maailmalle. Jos se ottaisi t\u00e4ysin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n inhimilliset voimavaransa, se voisi muuttua kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n arvokkaaksi j\u00e4seneksi – mutta se tarvitsee viel\u00e4 ulkopuolista apua. (Inter Press Service) * Boutros Boutros-Ghali on YK:n entinen p\u00e4\u00e4sihteeri 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 22.07.98 (IPS) – Afrikka oli kylm\u00e4n sodan aikaan yksi maailmanpolitiikan keskeisi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4. Berliinin muurin kaaduttua maailman mielenkiinto k\u00e4\u00e4ntyi muualle, eik\u00e4 Afrikka ole saanut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomiota, vaikka siell\u00e4 on tapahtu… Continue Reading