Ulan Bator, 29.07.98 (IPS) – Muutos sosialistisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 markkinatalouteen on ollut yl\u00e4nk\u00f6jen ja paimenten Mongolialle kivuliaampaa kuin monelle muulle entisen Neuvostoliiton suojatille. Alkutaipaleella k\u00f6yhyys ja turvattomuus ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, mutta jotkut yritt\u00e4jiksi ryhtyneet entiset paimentolaiset ovat my\u00f6s onnistuneet.<\/p>\n
<\/p>\n
Keski-Aasiassa sijaitsevan Mongolian talous nojasi vahvasti Neuvostoliiton tukeen 72 vuoden ajan. Noin 80 prosenttia kansasta oli paimentolaisia ja karjatalous oli talouden selk\u00e4ranka. Teollisuutta ja muuta tuotantoa oli v\u00e4h\u00e4n. Kun Neuvostoliitto hajosi, ainoalta mahdollisuudelta 1990-luvun alussa tuntui siirtyminen markkinatalouteen. L\u00e4hes yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 valtion tukiaiset lakkautettiin, valtionyritykset suljettiin ja sen sijaan rohkaistiin yritt\u00e4jyytt\u00e4.<\/p>\n
Yritt\u00e4jyyden opetteleminen on vaatinut eniten sopeutumista entisen kollektiivitalouden karjapaimenilta ja julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4.<\/p>\n
"Milt\u00e4 juusto maistuu?" entinen paimentolainen Tumurkhuyag kysyy tehdasvierailta j\u00e4nnittyneen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4. "Yleis\u00f6n mielipiteet ovat meille t\u00e4rkeit\u00e4, jotta voimme parantaa laatua. Haluan ett\u00e4 valmistamamme juusto on kansainv\u00e4list\u00e4 tasoa."<\/p>\n
Viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten t\u00e4llainen puhe olisi ollut ennenkuulumatonta Altanbulagissa, syrj\u00e4seudulla maan etel\u00e4osassa.<\/p>\n
Mongolian ensimm\u00e4inen juustotehdas perustettiin 1996 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kehitysohjelman tuella ja Hollannilta saadulla lainalla. Se tarjoaa toimeentulon 15 paimentolaisperheelle, jotka joutuivat siirtym\u00e4\u00e4n pois luonnonsuojelualueeksi muutetuilta laitumiltaan.<\/p>\n
Paimentolaiset saavat nyt elantonsa myym\u00e4ll\u00e4 maitoa juustotehtaalle. Tumurkhuyagin perhe on yksi niist\u00e4 ja lis\u00e4ksi perheenp\u00e4\u00e4 on tehtaan palkkalistoilla.<\/p>\n
"Saan syv\u00e4\u00e4 tyydytyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni olen oman onneni sepp\u00e4. Yritykseni menestys riippuu liikemiestaidoistani eik\u00e4 hallituksesta tai jostakin muusta tahosta", Tumurkhuyag sanoo katsellessaan ylpe\u00e4sti potkupallon kokoisia juustoja.<\/p>\n
Tehtaan pallukat ovat juuston makuun p\u00e4\u00e4sseiden kuluttajien suosiossa p\u00e4\u00e4kaupungissa Ulan Batorissa, sill\u00e4 ne ovat tuontituotteita halvempia.<\/p>\n
Tumurkhuyag ei paljasta kaipaako h\u00e4n takaisin aroille. Vaikka h\u00e4n onkin tietoinen yritt\u00e4misen karikoista, h\u00e4n uskoo tehtaansa selviytyv\u00e4n.<\/p>\n
"Paluuta menneeseen ei ole. Mongolia on valinnut markkinatalouden tien ja sen my\u00f6t\u00e4 se on hyv\u00e4ksytty kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n j\u00e4seneksi", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
YK, Maailmanpankki ja avunantajamaat tukevat pienyritysten k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 erilaisilla lainoitusohjelmilla. Harvat onnekkaat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tuen piiriin, toiset ovat ryhtyneet yritt\u00e4jiksi omin avuin.<\/p>\n
Baraduuz, jolla on loppututkinto Moskovan yliopistosta ja takanaan 15 vuoden ura valtion palveluksessa, vuokrasi 1992 valtiolta pienen maapalan keitaan l\u00e4helt\u00e4 Gobin autiomaassa ja ryhtyi viljelem\u00e4\u00e4n vihanneksia ja hedelmi\u00e4. Kauppa k\u00e4y, sill\u00e4 paikka on suosittu matkailukohde.<\/p>\n
"Minulle t\u00e4m\u00e4 sopii hyvin. Valtion virastossa n\u00e4ivetyin, mutta nyt pysyn kunnossa, ja palkkakin on paljon parempi", hymyilee ruskettunut ja vetre\u00e4 Baraduuz, joka on 59-vuotias. H\u00e4n ansaitsee noin 1 400 markkaa kuussa kun opettajien ja valtion palveluksessa olevien kuukausipalkka on noin 275 markkaa.<\/p>\n
Edellytykset arojen maalla muuttua markkinataloudeksi ovat huterat: tiekanta ja tietoliikenneyhteydet ovat heikot. Taloustutkija S. Nyamzagd sanoo maan etsiv\u00e4n ep\u00e4toivoisesti ulkomaisia investointeja kehitt\u00e4\u00e4kseen kuljetus-, posti- ja tietoliikenneyhteyksi\u00e4 sek\u00e4 energiantuotantoa.<\/p>\n
"Mongolialla on valtavat hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t luonnonvarat. Voisimme kehitt\u00e4\u00e4 maataloutta ja matkailua, jos perusrakenteet saadaan kuntoon", S. Nyamzagd sanoo.<\/p>\n
Kupari, kashmirvilla ja kulta ovat edelleen Mongolian t\u00e4rkeimm\u00e4t vientituotteet. Mutta kuparin ja vuohennahkojen maailmanarkkinahinnat ovat laskeneet voimakkaasti ja vuoden 1998 valtion budjettiin on t\u00e4m\u00e4n vuoksi lohjennut 35 miljoonan vaje.<\/p>\n
Japani on maan suurin tukija. Mongolian hallitus on asettanut t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kohteeksi kuljetus- ja s\u00e4hk\u00f6verkon uudistamisen, johon Japani antaa vuosittain 69-103 miljoonaa dollaria. Kohentuneiden perusrakenteiden toivotaan houkuttelevan uusia sijoittajia maahan.<\/p>\n
Mutta japanilaisten liike-el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoiden mukaan Mongolian tie markkinataloudeksi tulee olemaan kivinen. Kaukana yl\u00e4ng\u00f6ill\u00e4 sijaitsevalla maalla ei ole omia satamia, ja sen 2,4- miljoonainen v\u00e4est\u00f6 on taustaltaan l\u00e4hinn\u00e4 karjankasvattajia.<\/p>\n
"Mongolia joutuu kilpailemaan japanilaisista sijoittajista sellaisten maiden kuin Kiinan ja Vietnamin kanssa, joiden valtteja ovat satamat ja suuri v\u00e4est\u00f6", sanoo professori Shinichi Kobuchi Tokion Aasia-yliopistosta.<\/p>\n
Kahdenkymmenen prosentin inflaatio nostaa kuluttajahintoja ja sy\u00f6 palkkojen ostovoimaa.<\/p>\n
Joidenkin kohdalla kehityksen py\u00f6r\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin py\u00f6r\u00e4ht\u00e4nyt taaksep\u00e4in. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys sai entisen kaupunkiel\u00e4j\u00e4n, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Byambajavin, 46, muuttamaan perheineen Gobin autiomaahan. 'Geriss\u00e4' eli telttatalossa asuva perhe kasvattaa lampaita, vuohia, kameleita ja hevosia. Maidosta, nahoista ja villasta saatavat tulot takaavat paremman elintason kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin palkka.<\/p>\n
Valtion takaamaan terveydenhuoltoon, koulutukseen, ty\u00f6paikkoihin ja el\u00e4kkeisiin tottuneet mongolialaiset ovat joutuneet oman onnensa nojaan. Kun koulunk\u00e4ynti ja terveyspalvelut ovat muuttuneet maksullisiksi, ja palkkojen reaaliarvo samaan aikaan laskenut, on rakennemuutoksen hintana sosiaalinen ahdinko.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut voimakkaasti ja arviot k\u00f6yhyysrajan alapuolella el\u00e4vist\u00e4 liikkuvat 25 ja 40 prosentin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Kurjistuminen on iskenyt pahasti lapsiin. Aliravitsemus ja vakavat sairaudet, kuten tuberkuloosi ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet lasten keskuudessa. Yh\u00e4 useampi nuori joutuu my\u00f6s keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koulunk\u00e4ynnin vanhempien varattomuuden vuoksi.<\/p>\n
Selv\u00e4 merkki siit\u00e4, ettei yhteiskunnassa ole kaikki kohdallaan, on katulasten ilmestyminen Ulan Batorin kaupunkikuvaan. Entisin\u00e4 aikoina olisi ollut ennenkuulumatonta, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n lapsi olisi el\u00e4nyt kerj\u00e4l\u00e4isen\u00e4 kadulla. Nyt jotkut ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ja alkoholismiin ajautuneet vanhemmat eiv\u00e4t pysty en\u00e4\u00e4 ruokkimaan lapsiaan, ja ainakin tuhatkunta heist\u00e4 on p\u00e4\u00e4tynyt kaduille. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ulan Bator, 29.07.98 (IPS) – Muutos sosialistisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 markkinatalouteen on ollut yl\u00e4nk\u00f6jen ja paimenten Mongolialle kivuliaampaa kuin monelle muulle entisen Neuvostoliiton suojatille. Alkutaipaleella k\u00f6yhyys ja turvattomuus ovat lis… Continue Reading